Skorpioni

Skorpionilajit uhanalaistuvat nopeasti myrkky- ja lemmikkikaupan takia

08.03.2021

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijoiden julkaisema artikkeli nostaa keskusteluun skorpionilajeja uhkaavan keräystoiminnan. Kestävästi tuotetut skorpionimyrkyt ovat tärkeitä esimerkiksi lääketieteellisessä tutkimuksessa. Viime vuosien aikana keräystoiminta on kuitenkin lisääntynyt voimakkaasti yksityishenkilöiden toimesta, ja skorpioneja kerätään valtavia määriä. Tämä kehityskulku vaarantaa skorpionilajien tulevaisuuden monilla alueilla. 

Skorpionit ovat eläneet maapallolla jo yli 430 miljoonan vuoden ajan. Nykyisin skorpionilajeja tunnetaan yli 2 500, ja ne ovat levittäytyneet laajalle alueelle aina aavikoilta trooppisiin sademetsiin ja luoliin. Kaikki skorpionit ovat petoja ja lamauttavat saaliseläimen myrkyn avulla. Myrkkyä käytetään myös puolustautumiseen. 

Skorpionien tuottamat myrkyt ovat monimuotoisia, ja ihminen hyödyntää niitä bio- ja lääketieteellisissä tutkimuksissa. Maineestaan huolimatta valtaosa skorpionilajeista on ihmisen kannalta harmittomia, ja vain noin 50 lajin myrkyt ovat hengenvaarallisia. Skorpionien pistot aiheuttavat noin 200 kuolemaa vuodessa.

– Kiinnostus skorpionien tuottamia myrkkyjä kohtaan on valitettavasti johtanut tilanteeseen, jossa skorpioneja kerätään luonnosta valtavia määriä. Esimerkiksi Iranissa sosiaalisessa mediassa levitettiin tietoa, jonka mukaan skorpionimyrkyn litrahinta olisi kymmenen miljoonaa dollaria. Tilanteen eskaloituessa maahan perustettiin epävirallisia skorpionifarmeja, joihin kerättiin kymmeniä tuhansia skorpioneja. Samalla maahan perustettiin liiketoimintaa, jonka tavoitteena oli kouluttaa ihmisiä skorpionien keräyksessä ja farmien perustamisessa. Toiminnan vuoksi moni laji on uhanalaistumassa nopeasti, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tohtorikoulutettava Alireza Zamani kuvailee.

Luonto köyhtyy nykyisin kiihtyvällä nopeudella, mikä johtuu väestönkasvusta ja siihen liittyvästä luonnonvarojen kestämättömästä kulutuksesta. Hallitusten välisen luontopaneelin (IPBES) arvioiden mukaan jopa miljoona eliölajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon seuraavien vuosikymmenten aikana, jos kehityskulkua ei onnistuta hidastamaan.  

– On tärkeä ymmärtää, että jo kauan ennen lajien häviämistä niiden populaatioiden yksilömäärät ovat alkaneet pienentyä, ja lajit ovat uhanalaistuneet. Tämä tarkoittaa sitä, että niiden riski kuolla sukupuuttoon on kasvanut. Skorpionien kohdalla kova keräyspaine myrkky- ja lemmikkieläinkauppaa varten uhkaa erityisesti niitä lajeja, joiden levinneisyysalueet ovat pieniä. Skorpionit myös lisääntyvät suhteellisen hitaasti verrattuna moniin muihin selkärangattomiin eläimiin. Keräyspaineen rinnalla lajeja uhkaa esimerkiksi elinympäristöjen tuhoutuminen, kertoo Turun yliopiston biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari E. Sääksjärvi

Mesobuthus eupeus-skorpioneja laittoman skorpionifarmin altaissa Iranissa
Skorpioneja on helppo kerätä yöaikaan. Lajit loistavat UV-lampun valossa, joten yksi kerääjä saattaa löytää yhden yön aikana jopa tuhansia skorpioniyksilöitä. Kuvassa satoja Mesobuthus eupeus-skorpioneja laittoman skorpionifarmin altaissa Iranissa. Kuva: Alireza Shahrdari

Skorpionilajit tunnetaan huonosti – tutkimustieto auttaa lajien suojelussa

Luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä tutkimuksen rooli on tärkeä. Tietomme luonnon monimuotoisuudesta ovat edelleen vajavaiset, ja jopa 80 prosenttia maapallon eliölajeista on tieteelle tuntemattomia. Luonnon monimuotoisuuden suojeleminen edellyttää entistä enemmän tutkittua tietoa.

– Skorpionilajisto tunnetaan vielä heikosti. Lajien suojelun kannalta on ensiarvoisen tärkeää tuottaa lisää tietoa lajeista ja saada lisää lajeja suojelun alle. Tällä hetkellä vain muutama skorpionilaji on suojeltu. Samanaikaisesti tulisi varmistaa, että paikalliset yhteisöt saavat riittävästi tietoa skorpioineista ja niiden tilanteesta. Tiedon avulla voimme auttaa ihmisiä ymmärtämään, että monet lajit ovat uhanalaisia ja vaarassa hävitä keräystoiminnan vuoksi. On myös tärkeä varmistaa, että ihmiset ymmärtävät, että yksityisten skorpiofarmien tuottamalle myrkylle ei ole markkinoita, kertoo Zamani. 

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat ovat erikoistuneet erityisesti huonosti tunnettujen alueiden lajistojen kartoittamiseen. Yksikön tutkijat löytävät ja kuvaavat tieteelle vuosittain kymmeniä ennestään tuntemattomia eläinlajeja. 

– Tutkimukset auttavat meitä ymmärtämään paremmin luonnon köyhtymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Monet lajit kärsivät nykyisin eläinkaupasta, jonka laajuus on kansainvälisesti valtava. Tavoitteenamme on jatkaa työtä myös skorpionien tilanteen avaamiseksi. On tärkeää, että ihmiset saavat lisää tietoa näistä upeista lajeista. Niiden merkitys ihmisenkin kannalta on suuri. Lajien hävitessä menetämme myös ne mahdollisuudet, joita monimutkaiset myrkyt voisivat tarjota esimerkiksi lääkekehitykselle, Sääksjärvi sanoo.

Androctonus crassicauda -lajin skorpioni kivellä
Androctonus crassicauda on yksi niistä skorpionilajeista, joita nopeasti kasvanut myrkkykauppa uhkaa. Kuva: Alireza Zamani.

Luotu 08.03.2021 | Muokattu 08.03.2021