opiskelijoita sairaalan käytävällä

Valmistuvat sairaanhoitajat ovat Euroopassa moraalisesti rohkeita

13.04.2021

Moraalinen rohkeus tarkoittaa esimerkiksi hoitajan valmiutta toimia potilaan edun mukaisesti silloinkin, kun se voi aiheuttaa vaikeuksia hoitajalle itselleen. Valmistuvan sairaanhoitajan moraalinen rohkeus on yksi tekijöistä, joita on tutkittu Turun yliopiston johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa. Euroopassa valmistuvien sairaanhoitajien moraalinen rohkeus on tutkimuksen perusteella korkealla tasolla. 

Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella on tutkittu valmistuvien sairaanhoitajien pätevyyttä ja osaamista sekä sairaanhoitajaopetuksen tasoa kansainvälisessä, Suomen Akatemian rahoittamassa Professional Competence in Nursing (ProCompNurse) -tutkimuksessa.

Yksi tutkituista elementeistä on ollut valmistuvien sairaanhoitajan moraalinen rohkeus. 

– Moraalinen rohkeus ei ole pelkästään henkilökohtainen ominaisuus, vaan kyky, joka nojaa sairaanhoitajan ammattipätevyyteen ja eettiseen osaamiseen. Moraalista rohkeutta voi myös kehittää. Myös koronatilanne on tuonut esille tilanteita, jotka vaativat moraalista rohkeutta, potilaiden puolesta puhumista ja ongelmien rehellistä esilletuomista, kertoo tutkimuksen johtaja, professori Helena Leino-Kilpi.

Vastikään julkaistun tutkimusartikkelin tulosten perusteella valmistuvien hoitajien käsitys omasta moraalisesta rohkeudestaan on Euroopassa melko korkealla. Potilaiden käsitykset hoitajaopiskelijoiden kyvyistä ovat vieläkin paremmat.

– Potilaat luottavat saavansa hyvää hoitoa ja ammattilaisten toimivan heidän hyväkseen, Leino-Kilpi tulkitsee.

Hoitotyön johtajien arvio opiskelijoiden moraalisesta rohkeudesta on kuitenkin selkeästi alempi. 

– Johtajien arvioinneissa saattaa välittyä heidän oma kokemuksena hoitotyön eettisten ongelmatilanteiden puntaroinnista ja ratkaisemisesta. Johtajat voivat esimerkiksi ajatella, etteivät uransa alussa olevat hoitajat ehkä vielä hallitse näitä usein monimutkaisia tilanteita niin hyvin kuin opiskelijat itse ajattelevat, tutkijatohtori Sanna Koskinen pohtii. 

Moraalista rohkeutta kartoittavaan tutkimuskokonaisuuteen osallistui kuusi maata eri puolilta Eurooppaa: Suomi, Islanti, Liettua, Saksa, Irlanti ja Espanja. Tuloksista löytyy myös maakohtaisia eroja. Suomessa kaikki vastaajaryhmät – opiskelijat, johtajat ja potilaat – arvoivat moraalisen rohkeuden matalimmaksi kaikista maista. Islantilaisten johtajien ja potilaiden arviot opiskelijoiden moraalisesta rohkeudesta taas olivat korkeimmat ja espanjalaisten opiskelijoiden itsearvio korkein. 

– Kulttuurisilla ja yhteiskunnallisilla tekijöillä sekä sairaanhoitajan ammattiroolilla ja vastuilla kussakin maassa on mahdollisesti yhteyttä asiaan, mutta tämä vaatii tarkempaa selvitystä, Koskinen sanoo. 

Sairaanhoitajien koulutus vaihtelee maittain, vaikka sitä ohjaavat yhteiset direktiivit

Kun ProCompNurse-tutkimus aloitettiin vuonna 2017, Euroopassa oli jo näkyvissä yhteiskunnallisia signaaleja hoitoalan uhkakuvista. Hoitajien halu vaihtaa alaa kasvaa samalla kun hoitajapula pahenee. Koronapandemia on luonnollisesti monella tavalla vaikuttanut hoitajien työhön ja tulevaisuudenkuviin.

– Sairaanhoitajakoulutusta säädellään EU-tasoisesti. Vaikka direktiivit ovat eri maissa samat, sairaanhoitajakoulutuksen toteutusmuodot vaihtelevat. Esimerkiksi suuressa osassa maita sairaanhoitajat koulutetaan yliopistoissa. Hankkeessa tutkimmekin myös sairaanhoitajien opetusta: miten se toteutuu eri maissa ja onko siinä korostettu osaaminen samanlaista, Leino-Kilpi summaa.

Hankkeessa on myös vertailtu valmistuvien sairaanhoitajien osaamista kymmenessä eri Euroopan maassa. Sairaanhoitajat Euroopan maissa ja erityisesti Suomessa ovat verrattain suuri ammattiryhmä. Hoitajien osaaminen vaikuttaa suoraan potilashoidon tuloksiin ja potilasturvallisuuteen. 

– Sairaanhoitajilla ei tällä hetkellä ole esimerkiksi systemaattisesti järjestettyä erikoistumistutkintoa ja urakehitysmahdollisuutta kuten lääkäreillä. Halusimme selvittää, onko sairaanhoitajilla uran alussa lähtökohtaisesti ongelmia, jotka estävät urakehityksen ja -suunnittelun, Leino-Kilpi kertoo. 

Tutkimus on julkaistu Nursing Ethics -tiedelehdessä. 

Luotu 13.04.2021 | Muokattu 13.04.2021