Finsci-hankkeen johtaja Johanna Kaakinen ja varajohtaja Mirjamaija Mikkilä-Erdmann.

FINSCI-hanke tutkii suomalaisten tiedepääomaa ja taitoa tehdä arjessa tieteelliseen tietoon perustuvia päätöksiä 

20.05.2022

Tietoa on kenties helpommin saatavilla kuin koskaan. Luotettavan tiedon löytäminen ja arviointi voi kuitenkin olla haastavaa. Monitieteisessä FINSCI-hankkeessa tutkitaan, miten suomalaisten suhdetta tieteelliseen tietoon voidaan vahvistaa ja miten suomalaisten tiedepääomaa voidaan kasvattaa.

FINSCI-hankkeessa tutkitaan suomalaisten tiedepääomaa, sekä miten suomalaisten suhde tieteelliseen tietoon voidaan taata tulevaisuudessa. Konsortiossa keskitytään sekä aikuisten että tulevaisuuden asiantuntijoiden eli lasten tiedepääoman tutkimiseen. Konsortion johtajana toimii psykologian apulaisprofessori Johanna Kaakinen ja varajohtajana opettajankoulutuslaitoksen professori Mirjamaija Mikkilä-Erdmann. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa hankkeessa ovat mukana Turun yliopiston lisäksi Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Tiedekeskus Heureka, sekä Skope ry.  

Tiedepääoma tukena arjen päätöksenteossa   

FINSCI-hankkeen johtajan Johanna Kaakisen mukaan informaatiota on erityisesti sosiaalisessa mediassa ja internetissä niin paljon saatavilla, että voi olla vaikeaa erottaa luotettavaa ja epäluotettavaa tietoa toisistaan.  

– Samaan aikaan pitäisi pystyä tekemään arjessakin tieteelliseen tai tutkittuun tietoon perustuvia päätöksiä, Kaakinen lisää.  

FINSCI-hankkeessa pureudutaan siihen, miten tiedepääoma ja suhde tieteelliseen tietoon vaikuttaa suomalaisten päätöksentekoon. Hankkeessa etsitään tapoja tukea tiedepääomaa sekä kouluissa että epäformaaleissa oppimisympäristöissä, kuten tiedekeskuksissa. Kouluissa pystytään tutkimaan läheltä lasten ja nuorten tiedelukutaitoa. Tiedekeskuksissa voidaan tarkastella sitä, miten ne tavoittavat erilaisia ihmisiä ja innostavat tutkitun tiedon äärelle.   

– Hankkeen syntyvaiheessa keskustelin Heurekan silloisen toimitusjohtajan Tapio Koivun kanssa tiedepääoma-käsitteestä. Koivu piti käsitettä hedelmällisenä tapana lähestyä tutkitun tiedon merkitystä ihmisten arjessa ja laajemmin yhteiskunnassa ja innosti tarttumaan aiheeseen. Tiedepääoma ei kata pelkästään tiedelukutaitoa, vaan se koskee myös suhtautumista tieteeseen ylipäätään. Tiedepääomaan kuuluu myös se, minkälaisia ihmisiä tuntee ja miten paljon tiedettä harrastaa vapaa-ajalla, Kaakinen kertoo.  

Lapsi katseenseurantalaitteessa
Katseenseurantalaitteella nähdään, mihin koehenkilön tarkkaavaisuus kiinnittyy. Kuva: Suvi Harvisalo.

FINSCI-hankkeessa etsitään tapoja kehittää lasten tiedelukutaitoa ja tasa-arvoistaa lasten tiedesuhdetta  

Tiedepääoman käsite pohjautuu sosiologi Pierre Bourdieun työhön ja tutkimuksiin kulttuurisesta ja sosiaalisesta pääomasta. Bourdieun mukaan yhteiskunnassa ikään kuin kilpaillaan erilaisilla pääomilla menestyksestä. Koulu ja koti vaikuttavat siihen, miten pääoma liikkuu ja uusiutuu. FINSCI-hankkeen keskeisimpiä tavoitteita on tasa-arvoistaa lasten tiedesuhdetta.  

– Kun lapset aloittavat koulun, heillä voi olla hyvin erilaisia lähtökohtia suhteessa tieteeseen ja tutkittuun tietoon. Lapset tuovat kotoa koulurepussaan hyvin erilaisia tietoja ja taitoja, kertoo kasvatustieteen professori ja FINSCI-hankkeen varajohtaja Mirjamaija Mikkilä-Erdmann.  

Mikkilä-Erdmann johtaa Tulevaisuuden kansalaisten ja asiantuntijoiden tieteellinen lukutaito ja päätöksenteko -osahanketta. Mikkilä-Erdmannin mukaan koulun on oltava oppimisympäristö, joka tukee lasten kriittistä tiedelukutaitoa. Hankkeen tarkoitus kehittää työskentelytapoja, oppimateriaalia ja www-simulaatio, jolla opettajat voivat tukea lasten tiedelukutaidon kehitystä ja näin tiedepääomaa. 

– Salossa on meneillään interventiotutkimus, jossa tutkimme viides- ja kuudesluokkalaisten tiedelukutaitoja konkreettisesti ympäristötiedon sisällöissä. Oppilaat tekevät tehtäviä, joissa heidän tulee yhdistellä tietoa eri lähteistä ja tehdä näistä yhteenveto, Mikkilä-Erdmann kertoo.  

Kiinnostuksen kohteena ällistys ja uteliaisuus  

Kaakisen johtamassa Tunteet ja tiedon ymmärtäminen -osahankkeessa kartoitetaan, miten tunteet ovat yhteydessä tieteellisen tiedon ymmärtämiseen, erityisesti jos tieto on jollain tapaa ristiriitaista.  

–  Kiinnostavia tunteita ovat ällistys ja uteliaisuus. Ällistyttävät asiat saattavat herättävät uteliaisuutta ja uteliaisuus parantaa oppimista. Ällistyksen ja uteliaisuuden kaltaiset tunteet voisivat auttaa ihmisiä suhtautumaan tieteelliseen ja tutkittuun tietoon myönteisemmin, kuin esimerkiksi turhautuminen ja kyllästyminen, Kaakinen pohtii.  

Kaakisen mukaan yksi tapa mitata tunteita on kysyä ihmisiltä suoraan, miltä heistä tuntuu. FINSCI-hankkeessa henkilöiden kiinnostusta tutkitaan myös katseenseurannalla, jolla voidaan tutkia tarkasti mihin asioihin ihmisen tarkkaavaisuus kiinnittyy, missä järjestyksessä ja miten pitkäksi aikaa. Kiinnostavaa on, miten ihmiset reagoivat ristiriitaisiin ja omasta tiedosta poikkeaviin väitteisiin.   

–  Henkilölle voidaan esimerkiksi kertoa, että Hillary Clinton johtaa ryhmää, joka kidnappaa lapsia. Katsomme, missä vaiheessa henkilö alkaa epäillä väitettä ja miten väitteeseen eri tavoin suhtautuvien ymmärryksen prosessit eroavat toisistaan, Kaakinen kertoo.  

Silmänliikkeen tunnistus
Katseenseurannalla voidaan tutkia, miten ihmiset reagoivat ristiriitaisiin ja omasta tiedosta poikkeaviin väitteisiin. Kuva: Suvi Harvisalo.

FINSCI-hankkeen tärkein päämäärä on taata suomalaisten korkea sivistystaso tulevaisuudessa  

FINSCI-hanke kuuluu Strategisen tutkimuksen neuvoston LITERACY-ohjelmaan, jossa etsitään ratkaisuja siihen, miten tietoa voidaan käyttää kriittisesti ja rakentavasti niin yksilöiden kuin yhteiskunnallisenkin päätöksenteon ja toiminnan tukena.   

– FINSCI-konsortiolla tavoitellaan aitoa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. LITERACY-ohjelman kautta olemme tavanneet muun muassa puolueiden edustajia ja tuoneet heidän tietoonsa hankkeessa käsiteltäviä teemoja, Kaakinen kertoo.  

STN-rahoituksen avulla FINSCI-hankkeen osapuolet pystyvät tekemään tiivistä yhteistyötä. Rahoitus mahdollistaa myös laajan aineistonkeruun.  

–  Ensimmäistä kertaa tutkijanurani aikana käytössäni ovat sellaiset resurssit, ettei tarvitse miettiä onko esimerkiksi varaa palkata tutkimusavustaja auttamaan aineistonkeruussa, tai että onko varaa maksaa painotalolle kyselylomakkeiden kopioinnista, Kaakinen iloitsee.  

Mikkilä-Erdmannin mukaan hankkeen tärkein päämäärä on taata tulevaisuuden Suomessa kaikissa väestöryhmissä korkea sivistystaso.  

– FINSCI linkittyy vahvasti kasvatustieteen ytimeen eli kasvattamiseen. Tämä hanke on kasvatustieteilijän unelma, Mikkilä-Erdmann toteaa.  

 

FINSCI-hanke on osa Lapset, nuoret ja oppiminen temaattista kokonaisuutta, joka on yksi Turun yliopiston kuudesta strategisesta tutkimuksen ja koulutuksen painopisteestä.  
 

Luotu 20.05.2022 | Muokattu 20.05.2022