Epirhyssa ghesquierei -lajin koiras laholla puunrungolla Ugandassa

Afrikasta paljastui monimuotoinen pistiäislajisto – väittelijä keräsi 100 000 loispistiäistä Ugandan trooppisesta metsästä (Väitös: FM Tapani Hopkins, 27.2.2021, biologia)

Tapani Hopkins keräsi väitöstutkimuksessaan noin 100 000 loispistiäisen aineiston Ugandan trooppisesta metsästä. Tähänastiset tulokset viittaavat siihen, että trooppisessa Afrikassa elää monimuotoinen ja yhä tuntematon pistiäislajisto. Väitöstilaisuus Ugandan porapistiäisten lajistosta, elintavoista ja lajimäärän vertautuvuudesta Amazoniaan järjestetään etäyhteyksin. Yleisökysymykset ovat tervetulleita ja niitä käsitellään tilaisuuden jälkeen.

Ahmaspistiäiset on maailmanlaajuinen ja erittäin lajirikas eläinheimo. Ne ovat muiden niveljalkaisten loisia ja säätelevät etenkin perhosten, kovakuoriaisten, kaksisiipisten ja pistiäisten kantoja. Suomesta ahmaspistiäislajeja tunnetaan yli 2 700. Maailmanlaajuisesti lajeja arvioidaan olevan yli 100 000, mutta etenkin trooppinen lajisto tunnetaan yhä huonosti. 

Tapani Hopkins keräsi ahmaspistiäisiä vuoden ajan Länsi-Ugandassa. Kerätyt noin 100 000 pistiäistä on sijoitettu Turun yliopiston biodiversiteettiyksikköön, ja niistä käsiteltiin väitöstutkimusta varten pieni murto-osa, alaheimo Rhyssinae eli porapistiäiset.

– Porapistiäislajeja löytyi kuusi, joista kaksi olivat tieteelle uusia. Huomasimme niiden suosivan lahopuuta ja koskematonta metsää, ja niitä saatiin eniten saaliiksi sateettomalla säällä, Hopkins kertoo. 

Epirhyssa johanna, joka kuvattiin tieteelle uutena lajina. Kuva julkaisusta Hopkins et al. 2019
Epirhyssa johanna kuvattiin tieteelle uutena lajina. Kuva julkaisusta Hopkins et al. 2019.

Kun lajimääriä verrattiin Amazonian sademetsässä sijaitseviin tutkimusalueisiin, saatiin viitteitä siitä, että Amazonian tutkimusalueilla olisi Ugandaa enemmän lajeja.

Pistiäiset kerättiin vakioidulla tavalla, jota turkulaistutkijat ovat aiemmin käyttäneet Amazoniassa. Menetelmässä pistiäisiä kerätään pitkäjaksoisesti suurella pyydysmäärällä. Tämä mahdollisti eri tutkimusalueiden tulosten vertailun.

Malaise-pyydys
Pistiäiset kerättiin telttamaisilla Malaise-pyydyksillä. Kuva: Tapani Hopkins.

– Tutkimuksen tärkein tulos oli se, että menetelmämme toimii. Muut väitöskirjani tulokset ovat myös kiinnostavia, mutta parasta oli huomata, kuinka paljon vertailukelpoista tietoa lajistosta ja sen elintavoista saa turkulaistutkijoiden tyylillä, Hopkins sanoo. 

Eri alueiden vertaaminen on tärkeää, koska hyönteislajistot tunnetaan yhä huonosti kaikkialla maapallolla.

– Nyt jos saman tekisi usealla tutkimusalueella Afrikassa, Amazoniassa ja Kaakkois-Aasiassa, saisimme selville missä päin tropiikkia elää eniten lajeja! Ehkä jonain päivänä jopa selviäisi, miten lajisto levittäytyy laajemminkin koko maapallolle. Tosin siihen menetelmämme olisi nykyisellään turhan työläs.

***

FM Tapani Hopkins esittää väitöskirjansa ”On the parasitoid wasps of the African tropical forest – and how their species richness compares to Amazonia” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 27.2.2021 klo 12.00. Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä: https://utu.zoom.us/j/69231263968

Vastaväittäjänä toimii dosentti Atte Komonen (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Ilari Sääksjärvi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on biologia.

Yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja kommentteja varsinaisen väitöstilaisuuden päätyttyä. Kysymykset ovat tervetulleita suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Ne voi myös esittää joko etukäteen verkkolomakkeella tai väitöstilaisuuden aikana Zoomin chat-toiminnolla. Kysymykset käsitellään varsinaisen väitöstilaisuuden päätyttyä. Verkkolomake löytyy osoitteesta: https://webropol.com/s/tapanihopkinsvaitos

Tilaisuuden tallenne julkaistaan tekstitettynä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi väitöksen jälkeen väittelijän Youtube-kanavalla.

Väittelijän yhteystiedot: tapani.e.hopkins@utu.fi, p 050 493 9277, Twitter: @tapani_hopkins

Luotu 22.02.2021 | Muokattu 22.02.2021