Molekyylikuvantaminen vauhdittaa uusien immunologisten täsmälääkkeiden kehitystä sepelvaltimotautiin (Väitös: FM Mia Ståhle, 28.11.2020, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)
Mia Ståhle tutki väitöskirjassaan uusia tulehdukseen liittyviä lääkekehitys- ja kuvantamiskohteita sepelvaltimotaudin kokeellisissa malleissa. Tutkimus osoitti, että uusi fosforyylikoliiniin pohjaava vasta-ainehoito parantaa sepelvaltimoiden toimintaa ja hillitsee valtimoiden haitallista tulehdusta eläinmallissa. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että GLP-1-reseptori on lupaava kohde valtimoiden ja sydäninfarktinjälkeisen tulehdusreaktion molekyylikuvantamiselle.
Väitöskirjassaan Mia Ståhle tutki lääkekohteena fosforyylikoliini-molekyyliä, joka on hapettuneiden kolesterolipartikkelien pinnalta tunnistettu tulehdusreaktiota edistävä molekyyli. Ruotsalainen lääkeyhtiö Athera Biotechnologies on kehittänyt uuden immunologisen vasta-ainehoidon, joka tunnistaa fosforyylikoliinin ja pyrkii poistamaan haitalliset kolesterolipartikkelit.
– Tutkimuksessa annoimme lääkettä hiirille, joilla oli korkea veren kolesterolitaso ja ateroskleroosi. Ultraäänikuvaus osoitti, että hiirten sepelvaltimoiden verenvirtausnopeus rasituksen aikana parantui vasta-ainehoidon jälkeen. Lisäksi PET-kuvauksessa havaittiin, että radioaktiivisesti leimattua sokerimolekyyliä oli vähemmän plakeissa hoidon jälkeen, mikä kertoo laantuneesta tulehduksesta, Ståhle kertoo.
Ruotsissa kyseinen fosforyylikoliiniin perustuva vasta-ainehoito on edennyt potilastutkimuksiin.
Korkean riskin potilaat voivat hyötyä uusista täsmälääkkeistä
Sepelvaltimotauti ilmenee tavallisesti rasitusrintakipuna, mutta ensimmäinen oire saattaa olla myös sydäninfarkti. Sepelvaltimotaudin yleisin syy on ateroskleroosi eli valtimoverisuonien ahtaumatauti, jossa rasvaa kertyy valtimoiden seinämiin.
Tehokkaasta perinteisestä hoidosta huolimatta osalle potilaista jää niin kutsuttu sydäntapahtumien jäännösriski, mihin osasyyllisenä on yliaktiivinen tulehdusreaktio. Suurimman osan sydäninfarkteista aiheuttaa paljon kolesterolia ja tulehdussoluja sisältävän plakin repeytyminen ja veritulpan synty sepelvaltimossa. Sydäninfarkti saa aikaan tulehdusreaktion ja arpikudoksen muodostumisen sydänlihaksessa, mikä pitkittyneenä voi johtaa myös sydämen vajaatoimintaan.
– Korkean riskin potilaat saattaisivat hyötyä uusista kehitteillä olevista täsmälääkkeistä, jotka vähentävät epäsuotuisaa tulehdusta valtimoissa tai sydänlihaksessa. Nämä potilaat pitäisi kuitenkin tunnistaa ja löytää tehokkaammin, mikä mahdollistaisi räätälöidyn hoidon suunnittelun. Molekyylikuvantamisen menetelmistä saattaisi tässä olla apua, Ståhle sanoo.
PET-kuvantamisessa hyödynnetään radioaktiivisella isotoopilla leimattuja merkkiaineita, jotka kohdentuvat haluttuun proteiiniin tai aineenvaihduntaprosessiin. Sairauden toteamisen lisäksi PET-kuvantamisen avulla voidaan tutkia sepelvaltimotaudin syntyyn liittyviä molekyylitason mekanismeja, mikä voisi ennustaa taudin kehittymistä varhaisessa vaiheessa ja auttaa uusien lääkkeiden kehityksessä. Lisäksi kuvantamisella voidaan seurata lääkehoitojen tehoa.
Uusi PET-kuvantamismenetelmä valtimoiden ja sydänlihaksen tulehduksen kuvantamiseen
Tutkimuksessaan Mia Ståhle selvitti myös uuden GLP-1-reseptoriin sitoutuvan exendin-4-merkkiaineen mahdollisuuksia ateroskleroosin ja infarktinjälkeisen tulehdusreaktion havaitsemiseen. PET-kuvantaminen eläinmalleissa osoitti, että GLP-1-reseptorin ilmentyminen on lisääntynyt tulehtuneissa plakeissa sekä sydäninfarktin seurauksena vaurioituneessa sydänlihaksessa. Merkkiaineen kertymä sydäninfarktiarvessa oli verrannollinen tulehdussolujen määrään.
– GLP-1-reseptorin PET-kuvantaminen voisi olla potentiaalinen menetelmä sydänlihasvaurion paranemisen seurantaan ja auttaa GLP-1-reseptoriin kohdentuvien lääkehoitojen tutkimisessa sepelvaltimotaudissa. Uusien täsmälääkkeiden kehittäminen molekyylikuvantamisen avulla tarjoaa uusia ulottuvuuksia sydäntautien hoidolle, Ståhle sanoo.
***
FM Mia Ståhle esittää väitöskirjansa ”Molecular imaging and immunotherapy in atherosclerotic cardiovascular disease” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 28.11.2020 klo 12.00 (Risto Lahesmaa -sali, TYKS, T-sairaala, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Risto Kerkelä (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Juhani Knuuti (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede.
Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuden yleisömäärä paikan päällä on korkeintaan 50 henkilöä. Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: 040 064 5117, mia.stahle@utu.fi
