Psyykkinen tasapaino on yhteydessä vaihdevuosien hormonikorvaushoidon käyttöön (Väitös: LL Jaana Jalava-Broman, 28.1.2022, kansanterveystiede, synnytys- ja naistentautioppi)
LL Jaana Jalava-Bromanin väitöstutkimuksessa tarkasteltiin keski-ikäisten naisten hormonikorvaushoidon käyttöä sekä vaihdevuosioireilua kokevien psyykkistä tasapainoa. Tutkimuksessa selvisi, että varsinaisten vaihdevuosioireiden lisäksi myös psyykkinen tasapaino vaikuttaa hormonihoidon käyttöön.
Systeemisen hormonihoidon käyttö on ollut yleistä suomalaisessa väestössä. Tutkimuskohortissa, jossa on 52–56-vuotaita naisia, lähes puolet käytti systeemistä hormonikorvaushoitoa vuonna 2000. Nämä naiset aloittivat hormonikorvaushoidon pääasiassa vaihdevuosioireidensa vuoksi, mutta myös ylläpitääkseen terveyttään ja estääkseen sairauksiaan. He olivat normaalipainoisia ja koulutettuja. Osa naisista käytti myös hormonihoitoa, vaikka heillä ei ollutkaan vaihdevuosioireita.
Hormonihoidon käyttöä kymmenen vuotta myöhemmin syntyneiden naisten tutkimusryhmässä taas ennusti vaihdevuosioireiden lisäksi parisuhde, alle 30:n painoindeksi sekä heikompi koherenssin eli elämänhallinnan tunne. Koulutustasolla ei tällöin enää näyttänyt olevan merkitystä hormonikorvaushoidon käyttöön.
Jaana Jalava-Bromanin tutkimuksessa selvitettiin myös koettua psyykkistä tasapainoa, joka tässä tutkimuksessa koostui koherenssin ja optimismin tunteista sekä koetun stressin ja vihamielisyyden vähäisyydestä. Heikompi psyykkinen tasapaino näytti liittyvän hormonikorvaushoidon aloitukseen.
– Vaikuttaisi siltä, että naiset, joilla koherenssin ja optimismin tunteet ovat heikompia ja stressi sekä vihamieliset tunteet voimakkaampia, kokevat vaihdevuosioireet vaikeampina. He käyttävät myös todennäköisemmin hormonikorvaushoitoa kuin naiset, joiden koherenssin ja optimismin tunteet ovat vahvempia ja kokemus sekä stressistä että vihamielisyydestä vähäisempää, Jalava-Broman sanoo.
Vuonna 2002 kesäkuussa Yhdysvalloissa julkaistun WHI-tutkimuksen tulokset aiheuttivat sen, että hormonihoidon käyttö väheni kaikkialla maailmassa, Suomessa kuitenkin vähemmän kuin muualla. Paikallisesti käytettävien hormonivalmisteiden sekä muun muassa luontaistuotteiden ja mieliala- ja nukahtamislääkkeiden käyttöä oli aiempaa enemmän.
Hormonihoidon epäsuotuisia vaikutuksia esiintuoneet tutkimukset olivat lopettamisen syynä kolmanneksella naisista. Ne 52–56-vuotiaat naiset, jotka olivat aloittaneet hormonikorvaushoidon käytön ylläpitääkseen terveyttään ja estääkseen sairauksia, lopettivat myös käytön muita herkemmin.
– Hormonihoidon käyttöön näyttäisi vaikuttavan varsinaisten vaihdevuosioireiden lisäksi siis myös psyykkinen tasapaino. Hormonihoitoa aloitettaessa tulisi varsinaisten vaihdevuosioireiden lisäksi selvittää naisen elämänlaatuun ja elämänhallintaan liittyviä asioita. Parhaimman yksilöllisen hoidon löytäminen kullekin keski-ikäiselle vaihdevuosioireiselle naiselle on tärkeää niin hänen itsensä kuin läheistensä, työympäristön ja lopulta koko yhteiskunnankin kannalta, väittelijä päättää.
***
LL Jaana Jalava-Broman esittää väitöskirjansa ”Hormone replacement therapy among finnish menopausal women around the millennium with special attention on the psychosocial background” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 28.1.2022 klo 12.00.
Väitöstä voi seurata etäyhteydellä: https://utu.zoom.us/j/67980568990
Vastaväittäjänä toimii dosentti Hanna Savolainen-Peltonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Päivi Rautava (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen aloina ovat kansanterveystiede sekä synnytys- ja naistentautioppi.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: jmjala@utu.fi
