Tyypin 2 diabeteksen omahoito parantaa koettua hyvinvointia, mutta vaatii potilaan sitoutumista (Väitös: MSc FangFang Zhao, 4.12.2019, hoitotiede)

Tyypin 2 diabeetikkoja tulisi motivoida ottamaan enemmän vastuuta hoidostaan, osoittaa MSc FangFang Zhaon Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus. Zhao osoitti, että teoriapohjainen opetus vaikuttaa omahoitoon enemmän kuin rutiiniomainen opetus. Myös objektiivisella tuella oli merkitystä. Lisäksi omahoitotoimenpiteiden todettiin olevan yhteydessä potilaan kokeman stressin vähenemiseen ja subjektiivisen hyvinvoinnin parantumiseen.

Diabeteksen aiheuttamat komplikaatiot vaikuttavat monin tavoin elämänlaatuun ja voivat johtaa monielinhäiriöihin. Maailmanlaajuisesti noin 10 % aikuisista sairastaa diabetesta, mutta hoitoon ei aina sitouduta parhaalla mahdollisella tavalla, vaikka tutkimusnäyttö diabeteksen omahoidosta on vahvistunut.

FangFang Zhao tarkasteli väitöstutkimuksessaan tyypin 2 diabetesta sairastavien henkilöiden omahoitoon liittyviä tekijöitä. Empiirisessä tutkimuksessa analysoitiin omahoitotoimenpiteiden taustatekijöitä ja hoitotuloksia kahdessa vaiheessa. 
Osana tutkimustaan Zhao teki myös systemaattisen kirjallisuuskatsauksen, jonka perusteella teoriaan pohjaava potilaan omahoidon opettaminen näyttäisi vaikuttavan omahoitoon enemmän kuin rutiininomainen opetus. 

– Kirjallisuuden perusteella näyttää myös siltä, että tyypin 2 diabeetikkoja tulisi tukea, jotta he motivoituisivat ottamaan enemmän vastuuta hoidostaan, Zhao sanoo.

Sosiaalinen tuki, tuen hyväksyminen ja optimismi ovat yhteydessä omahoidon tasoon

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa 251 potilasta vastasi kyselylomakkeeseen, jossa kartoitettiin potilaiden taustat, kuten demografiset tekijät, terveystiedot sekä tiedot potilaan saamasta sosiaalisesta tuesta ja koetusta optimismista. Kyselyssä kerättiin myös tietoa osallistujien kielteisistä tunteista ja saavutetuista myönteisistä terveysvaikutuksista. Kolmen kuukauden kuluttua 155 potilasta palautti toisen kyselylomakkeen, jossa tarkasteltiin, millaisia vaikutuksia tuen saannilla ja optimismilla oli omahoitotoimenpiteisiin.

Omahoito voi Zhaon tutkimuksen perusteella parantaa koettua terveyttä ja hyvinvointia, vaikka tilastollista yhteyttä resilienssiin tai sairauteen liittyvään elämänlaatuun ei kyetty osittamaan. 

– Onnistunut omahoito näytti liittyvän esimerkiksi matalampaan koetun stressin määrään, Zhao kertoo. 

Empiirinen tutkimus toi esiin seikkoja, joiden avulla omahoidon laatua voitaisiin vielä kehittää. 

– Tutkimuksessa kävi ilmi, että sosiaalinen tuki, tuen hyväksyminen ja potilaan optimismi olivat merkitsevästi yhteydessä omahoidon tasoon, Zhao listaa. 

Väitöskirjatutkimus tuotti lisätietoa siitä, miten yksilöitä voidaan rohkaista aktiivisempaan rooliin omahoidossaan subjektiivisen hyvinvoinnin parantamiseksi ja stressin vähentämiseksi. Lisäksi optimismin roolin osoittaminen saattaa lisätä sen merkityksen huomioimista diabeteksen hoidossa tulevaisuudessa. 

***

MSc FangFang Zhao esittää väitöskirjansa The diabetes-related self-care activities of people with type 2 diabetes: their level and associated factors julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa keskiviikkona 4.12.2019 klo 12 (Turun yliopisto, PharmaCity, Pha1-auditorio, Itäinen Pitkäkatu 4, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Eija Paavilainen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena Helena Leino-Kilpi (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.

Väittelijän yhteystiedot: +358466810897, fangfang.zhao@utu.fi

Väittelijän kuva 

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä UTUPubissa.

Luotu 28.11.2019 | Muokattu 28.11.2019