Vauvamyönteisyysohjelma paransi varhaisen imetystuen laatua äitien näkökulmasta (TtM Jaana Lojander, 7.2.2025, hoitotiede)

Ensimmäiset tunnit ja vuorokaudet synnytyksen jälkeen ovat ratkaisevia imetyksen käynnistymiselle ja jatkumiselle, ja silloin laadukkaalla imetystuella on keskeinen rooli. Turun yliopistossa tarkastetun väitöskirjan keskeinen tulos puoltaa WHO:n vauvamyönteisyysohjelman käyttöönottoa imetystuen laadun parantamiseksi synnytyssairaaloissa.

Tuoreessa väitöstutkimuksessa tarkasteltiin synnyttäneiden äitien näkemyksiä terveydenhuollon ammattilaisten tarjoamasta imetystuesta ensimmäisinä päivinä lapsen syntymän jälkeen ja täysimetyksen toteutumiseen yhteydessä olevia tekijöitä erityisesti hoidon laadun osalta. Tulokset osoittavat, että varhainen ensi-imetys, perhekeskeinen hoito, vanhemmuuden tukeminen ja riittävä imetysohjaus heti synnytyksen jälkeen ovat keskeisiä imetyksen onnistumiselle ensipäivinä. Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönotolla todettiin myönteinen vaikutus sairaalassa tarjottuun imetystukeen.

– Tukea imetykseen ensimmäisinä päivinä tarvitsevat erityisesti ensisynnyttäjät ja keisarileikkauksella synnyttäneet sekä äidit, joiden vastasyntynyt saa lisämaitoa synnytyssairaalassa. Laadukas imetystuki, jota toteutetaan oikeaan aikaan, sekä harkitumpi lähestymistapa ei-lääketieteellisistä syistä annettaviin lisämaitoihin voisivat edistää äitien mahdollisuuksia täysimettää, toteaa väitöskirjatutkija, TtM Jaana Lojander.

Äidit kaipaavat kiireetöntä tukea ja varmistusta imetykseen

Väitöstutkimuksen tulokset tukevat myös aiempien tutkimusten havaintoja siitä, että synnytyksen jälkeinen imetystuki on äitien näkökulmasta katsottuna usein riittämätöntä. Tutkimukseen osallistuneet äidit kaipasivat sairaalan ammattilaisilta enemmän ennakoivaa ja kiireetöntä ohjausta ja tukea imetyksen perusasioihin, kuten vauvan asettamiseen rinnalle ja imuotteen tarkistamista. Äidit kaipasivat myös imetykseen sisällöltään ja laadultaan yhtenäisempää tukea, joka olisi paremmin huomioinut heidän yksilölliset tarpeensa ja toiveensa.

– Äitien kielteiset näkemykset synnytyksen jälkeisestä imetystuesta korostavat tarvetta muutokselle. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että imetys ja sen tukeminen ovat monimutkaisia ja moniulotteisia asioita eivätkä ratkaisut niiden edistämiseksi ole yksinkertaisia, huomauttaa Lojander.

Terveydenhuollon ammattilaisten jatkuva kouluttaminen, koko organisaation sitoutuminen näyttöön perustuviin imetystä edistäviin käytäntöihin ja erityisesti organisaation johdolta saatava tuki ovat kuitenkin tutkitusti avaintekijöitä laadukkaan imetystuen toteutumisessa.

Vauvamyönteisyysohjelma paransi sairaalan imetystukea

Lojanderin väitöstutkimuksen keskeinen tulos tukee vauvamyönteisyysohjelman käyttöönottoa imetystuen parantamiseksi, sillä sen myötä äitien näkemykset synnytyksen jälkeisestä imetystuesta paranivat.

– Imetystuki, kuten äitien imetystoiveiden huomiointi, ohjauksen yhdenmukaisuus ja käytännön imetysohjaus, paranivat vauvamyönteisyysohjelman myötä. Erityisesti uudelleensynnyttäjien näkemykset sairaalan imetystuesta paranivat merkittävästi ohjelman käyttöönoton myötä, kertoo Lojander

Vauvamyönteisyysohjelman tarkoituksena on suojella ja edistää imetystä, jotta äidit voisivat imettää suositusten mukaisesti. Ohjelma perustuu 'Kymmenen askelta onnistuneeseen imetykseen' -käytäntöihin, jotka luovat parhaat edellytykset imetykselle ensipäivinä. Vauvamyönteisyysohjelman keskiössä ovat henkilökunnan koulutus ja osaamisen varmistaminen sekä yksikön sitoutuminen ohjelman käytäntöihin ja äidinmaidonkorvikkeiden kansainväliseen markkinointikoodiin. Suomalaisista synnytyssairaaloista noin neljänneksellä on voimassa oleva vauvamyönteisyyssertifikaatti.

– Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönotto, joka huomioi äitien yksilölliset tarpeet ja perhekeskeisen toteutuksen, on suositeltavaa hyvän imetystuen varmistamiseksi ja imetyksen edistämiseksi. Äitien ja imetyksen tukeminen ei ole vain yksilön tukemista, vaan se on investointi koko yhteiskunnan hyvinvointiin ja tulevaisuuteen, painottaa Lojander.

***

TtM Jaana Lojander esittää väitöskirjansa ” Maternal Perspectives on Postnatal Breastfeeding Support: Integrating Perceptions for a Mother-Friendly Ten Steps Framework” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 7.2.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).

Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta.

Vastaväittäjänä toimii professori Christine Rubertsson (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena  dosentti Hannakaisa Niela-Vilén (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.

Väittelijän yhteystiedot: jaana.m.lojander@utu.fi

Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa

Väittelijän kuva

Luotu 04.02.2025 | Muokattu 04.02.2025