Asiasana: biolääketieteen laitos

MSc Pranshu Sahgalin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa tarkastellaan kahden eri solukalvoreseptorityypin, integriinien ja reseptorityrosiinikinaasien, säätelyä ja säätelyn vaikutuksia syöpäsolujen toimintaan. Tutkimuksessaan Sahgal selvitti solukalvoreseptorien liikennöintiä solukalvon ja solun sisäisten osastojen välillä ja löysi uusia rintasyövän kasvua lisääviä säätelytekijöitä.

Lihavuuteen liittyvän maksan rasvoittumisen on viime aikoina osoitettu olevan merkittävä riskitekijä sydän- ja verisuonisairauksille. FM, DI Liisa Ailanen selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan hermovälittäjäaine neuropeptidi Y:n vaikutuksia maksan rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan. Tutkimuksessa käytetyt lääkehoidot neuropeptidi Y:n vaikutusten estämiseksi antavat lupaavia tuloksia lihavuuden yksilölliselle lääkehoidolle.

Yksi keskeinen haaste tulehduksellisten sairauksien, kuten tyypin 1 diabeteksen ja ateroskleroosin, ennustamisessa on varhaisten tautimarkkerien löytäminen. Turun yliopistossa väitelleen Santosh Bhosalen tutkimuksessa etsittiin seerumista varhaisia tyypin 1 diabeteksen ja ateroskleroosin markkereita laajamittaisesti kvantitatiivisen proteomiikan keinoin, eli mittaamalla seeruminäytteistä kaikki havaittavissa olevat proteiinit samanaikaisesti.

Turun yliopistossa väittelevä FM Mari Suominen on tutkinut rinta- ja eturauhassyövän luuetäpesäkkeiden hoitomenetelmiä hiirimalleissa. Väitöstutkimuksessa havaittiin kahden tehokkaan uuden lääkeaineen, solumyrkky sagopilonin ja luuhun hakeutuvan alfasäteilijä radium-223:n vaikuttavan sekä luu- että syöpäsoluihin. Lisäksi radium-223 pidensi luuetäpesäkkeitä kantavien hiirten elinaikaa.

MYC-proteiini on välttämätön kudosten normaalille kasvulle ja proteiinin epänormaaleja määriä löydetäänkin syöpäkudoksissa. Väitöstutkimuksessaan MSc Xi Qiao havaitsi, että tietty syöpäsolujen kasvua estävä proteiinifosfataasi-inhibiittori, CIP2A, tukee MYC:ssä olevan seriini-62 aminohapon fosforylaatiota hiirimallissa.

Turun yliopistossa väittelevä FM Kristiina Santalahti on tutkinut verisuonten pinnalla olevan proteiinin sitoutumista valkosolujen pinnalla esiintyvään vastinmolekyyliin ja tämän vuorovaikutuksen roolia sydän- ja verisuonitautitapahtumien ennustamisessa. Tutkimuksessa todettiin sydän- ja verisuonitapahtumien olevan sitä yleisempiä, mitä enemmän liukoista vaskulaarista adheesioproteiini-1:tä (VAP-1) on verenkierrossa. VAP-1:n mittausten avulla suomalaisten riski tuleviin sydän- ja verisuonitautitapahtumiin myös tarkentui.

T-auttajasoluilla on tärkeä rooli hankitussa eli adaptiivisessa immuniteetissa, joka vaikuttaa immuunivasteeseen autoimmuunisairauksissa. Adaptiivinen immuniteetti on elimistön puolustusjärjestelmän osa, jolla on keskeinen merkitys taudinaiheuttajien torjunnassa. Hankittu immuniteetti muokkautuu jatkuvasti. Turun yliopistossa väittelevä MSc Imran Mohammad tutki väitöskirjassaan T-auttajasolujen roolia autoimmuunitulehduksessa.

Sharpiini-proteiini on tärkeä osa ihmisen immuunijärjestelmää, sillä sen avulla elimistö säätelee muun muassa tulehdus- ja syöpäsolujen liikkumista ja toimintaa. Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan MSc Meraj Khan on kartoittanut kaikki potentiaaliset proteiinit, jotka sitoutuvat sharpiiniin. Tutkimuksessa ilmeni, että sharpiini säätelee useampia proteiineja kuin aiemmassa tutkimuksessa on kyetty osoittamaan.