Erilaisia sydän- ja verisuonitauteja on nykyään mahdollista tunnistaa älypuhelimen avulla. Turun yliopistossa väittelevä Mojtaba Jafari Tadi tarkasteli tutkimuksessaan mittaustekniikkaa, joka antaa tietoa sydämen toiminnasta.
Patologian tohtorikoulutettava LL, FM Natalia Gurvits tunnisti väitöstutkimuksessaan proteiineja, joiden ilmeneminen syöpäsolukossa ennustaa tilastollisesti lyhyempää rintasyövän elossaoloaikaa. Tutkimus pohjautuu lähes kuudensadan rintasyöpään sairastuneen potilaan aineistoon. Tutkimuksen kohteena ovat erityisesti ns. kolmoisnegatiiviset rintasyövät, jotka muodostavat tällä hetkellä erityisen hoidollisen haasteen.
Turun yliopisto ja Orion Oyj ovat solmineet puitesopimuksen, jossa sovitaan uudenlaisesta, yhteisestä tohtorien koulutusohjelmasta. Uuden koulutuspolun nimi on iPhD eli industrial PhD, ja sen tarkoitus on kouluttaa teollisuuden tutkimus- ja tuotekehitykseen erikoistuneita asiantuntijoita.
Bioanalytiikan laboratoriossa kehitetään ja validoidaan analyyttisiä menetelmiä (esim. LC-MS/MS) pienien molekyylien kvantitointiin asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Bioanalytiikan avulla saadaan lisätietoa altistumisesta prekliinisissä tai kliinisissä farmakokineettisissä tutkimuksissa, mutta lisäksi kehitetään menetelmiä biomarkkeri- ja ympäristötutkimuksiin. Laboratorio on GLP-sertifioitu.
Ihmisen lisääntymisterveys rakentuu vuosien kuluessa, ja sen laadun määrää pitkälti normaali murrosikä. LL Sergey Sadov osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, että synnynnäinen piilokiveksisyys vaikuttaa kivesten kasvuun murrosiässä. Väitöstutkimus osoitti myös, että tyydyttyneen rasvan ja kolesterolin vähentäminen murrosiässä ei vaikuta poikien ja tyttöjen sukupuolihormonitasapainoon. Lisäksi Sadov havaitsi, ettei nuorten miesten siemennesteen tuotanto parane enää 19 vuoden jälkeen.
Tyypin 1 diabetes syntyy perinnöllisen alttiuden ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksena. MSc Zsofia Gombos tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan HLA-geenialueella sijaitsevien geneettisten riskitekijöiden yhteyttä tyypin 1 diabetekseen.
Integratiivisen fysiologian ja farmakologian tutkimuksen teema-alue kattaa laajalti biolääketieteeseen kuuluvia aihealueita. Näitä ovat esimerkiksi endokrinologia ja metabolia, biokuvantaminen ja diagnostiikka, lääkekehitys ja lääkehoito. Tutkimusmenetelmiin kuuluvat erilaiset in vitro -soluviljelymallit ja translationaaliset eläinmallit. Biokuvantamiseen on käytettävissä uudenaikaisimmat
mikroskopian, röntgenkuvantamisen ja PET-kuvantamisen menetelmät.
Laitoksessa on kolme tutkimuksen yksikköä: 1) infektiot ja immuniteetti, 2) integratiivinen fysiologia ja farmakologia, sekä 3) syöpätutkimus. Laitoksellamme tutkimus käsittää sekä biolääketieteellistä perustutkimusta että translationaalista tutkimusta, ja yksikköjako heijastaa tutkimuksemme painopistealueita.
Biolääketieteen koulutusohjelma (aiemmin terveyden biotieteet, TerBio) on vuonna 1998 aloittanut Suomen ensimmäinen monitieteinen bioalan koulutusohjelma. Biolääketiede yhdistää lääketieteen ja luonnontieteen osaamisen ihmiskehon toiminnan ymmärtämiseksi ja hoitojen kehittämiseksi.