Asiasana: Turun kauppakorkeakoulun tohtoriohjelma

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Yrittäjyys arkisena puurtamisena vai sankaritarinana - miten naisyrittäjät puhuvat yrittämisestä? (Väitös: Riikka Franzén, 29.10.2021, yrittäjyys)

Yrittäjä näyttäytyy monesti sankarina, joka visionäärisyytensä ja poikkeuksellisen kyvykkyytensä ansiosta kykenee, usein yksin, raivaamaan esteet tieltään ja luomaan menestyneen yrityksen. Tällainen mediassakin usein esitetty tarina on säkenöivä ja inspiroivakin, mutta moniko yrittäjä todellisuudessa pystyy samaistumaan sankarin rooliin? KTM Riikka Franzénin väitöstutkimus liiketoimintamahdollisuuksien luomisesta tarkastelee naisyrittäjien puhetta ja tarinoita yrittäjyydestä piirtäen arkisempaa ja monimuotoisempaa kuvaa yrittäjyydestä.

Ensimmäisen työntekijän palkkaustuella ei ollut työllisyysvaikutuksia (Väitös: VTM Annika Nivala, 8.10.2021, taloustiede)

Suomessa vuosina 2007–2011 voimassa olleella alueellisella ensimmäisen työntekijän palkkaustuella ei ollut VTM Annika Nivalan väitöstutkimuksen mukaan vaikutuksia yksinyrittäjien työnantajaksi ryhtymiseen. Väitöskirjassa tutkittiin myös verotarkastusten vaikutuksia yrityksiin. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää työllisyys- ja veropolitiikan suunnittelussa ja arvioinnissa. Suunnitteilla olevan satunnaistetun rekrytointitukikokeilun avulla voidaan saada lisää tietoa siitä, edistääkö palkkatuki työnantajaksi ryhtymistä.

Lääkejakeluketjun digitalisaatio tuo läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta lääkehuoltoon (Väitös: MSc Teijo Peltoniemi, 3.9.2021, tietojärjestelmätiede)

Lääkehuolto on tärkeä osa terveydenhuollon järjestelmää, jonka merkitys kasvaa alati väestön vanhetessa. Lääkehuolto on keino hallita terveysmenoja ja tehokas lääkehuolto on kansantaloudellisesti tärkeä. Lääkehuollon peruspilari on toimiva lääkejakeluketju, jolla varmistetaan lääkkeiden saatavuus. MSc Teijo Peltoniemi kuvaa väitöskirjassaan miten varsinkin puutteellinen tiedonvaihto ja epäeheä informaatio heikentävät lääkejakeluketjun toimintaa ja näin ollen lääkehuollon toimivuutta.

Perinteiset yritykset muuttuvat digitaalisiksi – kokemuksia autoteollisuuden sopeutumisesta digitaaliseen murrokseen (Väitös: MSc Markus Zimmer, 20.8.2021, tietojärjestelmätiede)

Perinteiset yritykset hyödyntävät digitaalista teknologiaa innovoidessaan uusia palveluita ja tuotteita. Vastatakseen kasvavaan kilpailuun ja varmistaakseen markkina-asemansa säilymisen ne pyrkivät uudistumaan muuntautumalla digitaalisesti. MSc Markus P. Zimmerin väitöskirjatutkimus osoittaa, että perinteiset yritykset voivat onnistuneesti ohjata organisaation digitaalisen murroksen läpi visioimalla digitaalisen tulevaisuuden, kommunikoimalla tämän vision strategiassaan ja osallistamalla työntekijänsä vision toteuttamiseen.
 

Väittelijä tutki sähköisten reseptien ja yritysostojen vaikutuksia Suomen terveydenhuollossa (Väitös: VTM Mikko Nurminen, 20.8.2021, taloustiede)

Turun yliopistossa väittelevä VTM Mikko Nurminen tutki sähköisen reseptin käyttöönoton vaikutuksia sekä yritysostojen vaikutuksia yksityisillä terveydenhuollon markkinoilla Suomessa. Tutkimuksen perusteella sähköisten reseptien läpinäkyvyys vähensi merkittävästi tutkimuksessa tarkasteltujen haitallisten lääkeyhdistelmien määräämistä maaseutumaisissa kunnissa. Toisaalta, helpottunut reseptien uusiminen lisäsi tiettyihin lääkeaineisiin liittyviä lääkehaittoja ja väärinkäyttöä.

Väittelijä tutki ihmissuhteiden kehittymisprosesseja globaaleissa virtuaalitiimeissä (Väitös: MSc Majid Aleem, 12.3.2021, kansainvälinen liiketoiminta)

Tarve rajat ylittävälle yhteistyölle ja paine tuottavuuden lisäämiselle ovat tehneet globaaleista virtuaalitiimeistä (GVT) osan nykypäivän organisaatioita. Niiden tuomia etuja pyritään hyödyntämään yhä laajemmin liiketoiminnan eri osa-alueilla. MSc Majid Aleem tutki väitöskirjassaan globaalien virtuaalitiimien jäsenten välisiä suhteita.

Kestävän kehityksen arviointi on tasapainoilua monimutkaisuuden ja yksinkertaistamisen välillä (Väitös: KTM Hanna Pihkola, 19.2.2020, johtaminen ja organisointi)

Erilaisilla mittareilla ja tunnusluvuilla on keskeinen rooli kestävän kehityksen johtamisessa ja arvioinnissa. Parempien mittareiden kehitystä onkin usein ehdotettu ratkaisuksi erilaisiin johtamiseen liittyviin haasteisiin. KTM Hanna Pihkolan väitöstutkimus käsittelee haasteita, joita kestävän kehityksen arviointiin sekä arviointitulosten viestintään liittyy.

Tunteilla on keskeinen merkitys organisaation identiteetille omistajamuutostilanteessa (Väitös: HM, KM Johanna Marin, 12.2.2021, johtaminen ja organisointi)

Sen ohella, että organisaatioidentiteetti vastaa kysymykseen siitä, keitä me olemme, myös tunteet ”meistä” ovat organisaatiolle merkityksellisiä erityisesti sen kohdatessa omistajamuutostilanteen. Johanna Marinin väitöskirjatutkimus tuo tunteet organisaatioidentiteettitutkimuksen keskiöön ja tutkii niitä osana pääomasijoitteisen yrityskaupan luomaa omistajamuutosta.

Digitaalisuus ja maahanmuuttajayrittäjien monimuotoisuus mahdollistavat uudenlaisen arvonluonnin (Väitös: MSc Muhammad Sufyan, 22.1.2021, kansainvälinen liiketoiminta)

Muhammad Sufyanin väitöstutkimuksen lähtökohtana oli selvittää, miten arvoa luodaan erilaisissa maahanmuuttajien omistamissa yrityksissä. Tutkimukseen valikoitui esimerkiksi etnisiä, kohdemaassa saman etnisen ryhmän jäseniä palvelevia yrityksiä sekä kansainvälisiä maahanmuuttajien omistamia yrityksiä, jotka palvelevat kansainvälisiä asiakkaita useissa eri maissa.