Oikeustieteellisen tiedekunnan oppiaineet

Tiedekunta tarjoaa opetusta usealla eri oikeudenalalla. Opetus muodostuu tyypillisesti oikeudenalojen perusteista, erikoistumisjaksoista, muista opinnoista ja syventävistä opinnoista.

Oppiaineet

Esineoikeus

Vastuuhenkilö: Heikki Marjosola

Eurooppaoikeus

Eurooppaoikeuden oppiaineen opetuksessa keskitytään erityisesti Euroopan unionin oikeuteen.  


Opetuksen ydinalueita ovat EU-oikeusjärjestyksen rakenne, lähteet ja lähteiden ominaispiirteet sekä periaatteet, jotka määrittävät EU-oikeuden suhdetta jäsenvaltioiden oikeusjärjestyksiin ja kansainväliseen oikeuteen. Samoin opetuksen painopistealueita ovat EU:n toimielin- ja päätöksentekojärjestelmä, eurooppalaiset oikeusturvamekanismit sekä perus- ja ihmisoikeuskysymykset Euroopan integraatiossa. Lisäksi opetuksessa painotetaan sisämarkkinaoikeuden eri osa-alueita.

Vastuuhenkilö: Jukka Snell

 

Finanssioikeus


Vastuuhenkilö: Jaakko Ossa

 

Hallinto-oikeus


Hallinto-oikeus on osa julkisoikeutta. Oppiaineessa tuotetaan opetusta oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkintoihin.   


Hallinto-oikeus itsessään on oikeusjärjestyksen julkishallintoa koskeva osa-alue, jonka keskeisen sisällön muodostavat julkishallintoa ja viranomaisten toimintaa koskevat oikeusnormit, oikeusperiaatteet ja hallinto-oikeudelliset suhteet. Hallinto-oikeus on samalla myös keskeinen osa oikeustiedettä. Sen tyypilliset tutkimuskohteet ovat hallinto-oikeuteen kuuluva sääntely ja yleiset hallinto-oikeudelliset periaatteet sekä hallinto-oikeudelliset oikeussuhteet.


Hallinto-oikeudellista osaamista tarvitaan useimmissa oikeudellisissa asiantuntijatehtävissä ja juristiammateissa. Oikeusnotaarin tutkintoon kuuluu hallinto-oikeudessa laaja oikeudenalojen perusteiden opintojakso, jossa keskitytään varsinkin yleiseen hallinto-oikeuteen. Keskeinen tarkasteltava sääntely koskee hallintomenettelyä ja hallintoprosessioikeutta. Lisäksi yleiseen hallinto-oikeuteen kuuluva osallistuminen ja julkisuus on opetuksessa otettu huomioon. Erityisestä hallinto-oikeudesta perehdytään erityisesti virkamiesoikeuteen. Hallinto-oikeuden tuottamassa erikoistumisjaksotasoisessa opetuksessa on keskitytty erilaisiin hallinto-oikeudellisiin oikeussuojaelementteihin sekä hallinto-oikeuden eurooppalaistumisen tendensseihin.  


Vuosittaiseen vakiintuneeseen opetustarjontaan kuuluu myös vähintään yksi hallinto-oikeuteen keskittyvä syventävien opintojen asiakokonaisuus. Sen teemat seuraavat erikoistumisjaksotasoisen opetuksen teemoja.  


Vastuuhenkilö: julkisoikeuden professori Janne Salminen  

 

Kansainvälinen oikeus

Vastuuhenkilö: Outi Korhonen

Kauppaoikeus

Kauppaoikeus on historiallisen kehityksen myötä syntynyt oikeudenala, jonka piirissä opetetaan erilaisia markkinoihin liittyviä kysymyksiä. Tosiasiassa kauppaoikeuden alla on useita toisistaan eriytyneitä merkittäviä oikeudenaloja, kuten immateriaalioikeus, yritysoikeus, kansainvälinen kauppaoikeus ja kilpailuoikeus. Immateriaalioikeuksia ovat muun muassa tekijänoikeus, tavaramerkkioikeus ja patenttioikeus. Kauppaoikeuden perusteissa keskitytään immateriaali-, kilpailu-, yhteisö-, ja internetoikeuden perusteisiin. Kauppaoikeuden eri osa-alueet ovat varsin yhteismitattomia ja eriytyneitä. Muista oppiaineista poiketen yleisiä oppeja on useita. Tällöin kauppaoikeuden opetus – ja opiskelu – on perusteet-tasolla haastavaa. Perusteet-opintojakson tarkoituksena on antaa opiskelijalle käsitys markkinoita koskevan eurooppalaisen ja kansallisen oikeuden keskeisistä piirteistä erityisesti yritystoiminnan järjestämisen, yksinoikeuksien suojan, kilpailun turvaamisen ja internet-liiketoiminnan sääntelyn osalta. Hän osaa arvioida itsenäisesti asiakokonaisuuden keskeisiä lähtökohtia sekä analysoida ja ratkaista aihepiiriin liittyviä oikeudellisia ongelmia. Opintojakson aikana tehdään useita harjoitustöitä. Tiedekunnassa on englanninkielinen Law and Information Society -maisteriohjelma, jonka sisällöistä useat opintojaksot ovat luettavissa kauppaoikeuden alle. Tiedekunnassa on myös useita suomenkielisiä erikoistumisjaksoja ja valinnaisia opintojaksoja, jotka ovat luettavissa kauppaoikeuteen.  

 

Vastuuhenkilö: Tuomas Mylly

Oikeushistoria

Vastuuhenkilö: Mia Korpiola

Oikeussosiologia ja kriminologia

Vastuuhenkilö: Anne Alvesalo-Kuusi

Perhe- ja jäämistöoikeus

Oppiaineessa annettava opetus

- perhe- ja perintöoikeus

- lapsioikeus

- edunvalvontaoikeus

- kansainvälinen perhe- ja jäämistöoikeus (ml. kansainvälisen yksityisoikeuden perusteet)

- vertaileva perhe- ja jäämistöoikeus, ja erityisesti vertaileva (avio)varallisuusoikeus

 

Vastuuhenkilö: Tuulikki Mikkola

 

Prosessioikeus

Vastuuhenkilö: Tuomas Hupli

Rikosoikeus


Rikosoikeus on keskeisimpiä ja perinteisimpiä oikeudenaloja, jonka ymmärtäminen kuuluu jokaisen juristin välttämättömään perusasiantuntemukseen. Rikosoikeudeksi kutsuttu kokonaisuus muodostuu rikosoikeudellisista normeista, jotka yksinkertaistaen sääntelevät sitä, millä perusteella henkilön voidaan katsoa syyllistyneen laissa rangaistavaksi säädettyyn tekoon (rikosoikeuden yleiset ja erityiset vastuuedellytykset) ja millainen seuraamus rangaistavaan tekoon syyllistyneelle henkilölle voidaan tuomita. Oikeudenalasystematiikassa rikosoikeus sijoittuu julkisoikeuteen.


Rikosoikeudella on läheinen yhteys rikosprosessioikeuteen, joka käsittää rikosten esitutkintaa, syyteharkintaa ja rikosoikeudenkäyntiä koskevat menettelytapanormit. Lisäksi rikosoikeutta voidaan pitää oikeudenalana, jossa oikeudellista tietoainesta on pyritty täydentämään kokemusperäisiin menetelmiin perustuvan yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen eli kriminologian tuloksilla.


Rikosoikeus on samaan aikaan sekä äärimmäisen teoreettinen että käytännönläheinen oikeudenala. Rikosoikeuden syvällinen ymmärtäminen edellyttää vahvaa teoreettista ymmärrystä rikosvastuun yleisistä edellytyksistä, tietoa keskeisten rikostyyppien sisällöstä sekä käsitystä rangaistuksen määräämisen lähtökohdista. Ilman vahvaa ymmärrystä rikosoikeuden teoreettisista lähtökohdista rikosoikeuden soveltaminen käytäntöön ei ole mahdollista. Sen vuoksi rikosoikeuden opetuksessa keskitytään erityisesti yleisiin oppeihin (käsitteet, periaatteet ja teoria), keskeisimpiin erityisen osan tunnusmerkistöihin (painopisteenä talousrikokset), rikosoikeudellisiin seuraamuksiin ja rikosoikeuden eurooppalaistumiseen. Opetustarjontaan kuuluu myös opintojaksoja, joissa huomio on korostuneesti rikosoikeuden soveltamisessa käytäntöön (esimerkiksi Syyttäjätyön käytännöt -opintojakso).

Vastuuhenkilöt: Tatu Hyttinen ja Lauri Luoto

Työoikeus

Vastuuhenkilöt: Seppo Koskinen / Annika Rosin

Valtiosääntöoikeus

Vastuuhenkilö: Veli-Pekka Viljanen

Velvoiteoikeus

Velvoiteoikeuden oppiaine kattaa laajan kirjon varallisuusoikeudellista sääntelyä. Sen keskiössä ovat erilaiset sopimukselliset järjestelyt, vahingonkorvaus- ja muut korvausjärjestelmät sekä velkoihin liittyvät oikeussäännöt.


Velvoiteoikeuden oppiaine tuottaa Velvoiteoikeuden oikeudenalojen perusteiden opintojakson (ONOM1001), kolme erikoistumisjaksoa. Vuorovuosin tuotetaan Sopimusoikeuden teoriat ja käytännöt - ja Vahingonkorvausoikeuden teoriat ja käytännöt -opintojaksot. Vuonna 2018 järjestettiin ensimmäistä kertaa erikoistumisjakso Sopimus, kauppa ja tuotanto. Yksi erikoistumisjaksoista kiinnittyy Willem C. Vis International Commercial Arbitration Mootiin (Willem C. Vis International Commercial Arbitration Moot Experience I). Oppiaineen syventävät opinnot alkavat syksyisin.  Oppiaine tuottaa myös useita valinnaisia opintojaksoja, muun muassa suositun Yrityksen sopimukset käytännössä -opintojakson (opettajina käytännön asianajajat).  

Vastuuhenkilö: Mika Viljanen

 

Yleinen oikeustiede

Vastuuhenkilö: Raimo Siltala

Ympäristöoikeus

Vastuuhenkilö: Anne Kumpula