Kysymyksiin vastaavat ympäristötieteen yliopistonlehtori, dosentti Timo Vuorisalo ja erikoistutkija Simo Laakkonen digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkimuksen oppiaineesta.
1. Miten sodat vaikuttavat luontoon?
TV: Sodat eivät ole veljeksiä keskenään. Rooman imperiumin sodat, toinen maailmansota ja nykyaikainen droonisota vaikuttavat luontoon eri tavoin.
SL: Pommituksen aiheuttamat päästöt ja teollisuuslaitosten ja jätevedenpuhdistamojen tuhoaminen saastuttavat ympäristöä. Lisäksi on suoria vaikutuksia: eläimiä ammutaan siinä missä ihmisiäkin, eikä rauhoitusmääräyksistä paljon piitata. Kokonaisuutena vaikutus on tietenkin negatiivinen.
TV: Lajien välillä on kuitenkin isojakin eroja. Jotkut lajit kärsivät pahasti, toisille vaikutukset ovat neutraaleja ja toiset jopa hyötyvät. Eläimillä ja kasveilla ei ole etiikkaa. Ne menevät sinne, missä voi selviytyä. Niin kutsutut pioneerikasvit saattavat levitä aukkopaikoille, joita pommitukset ovat aiheuttaneet kaupunkialueille. Esimerkiksi maitohorsmalle maanpinnan rikkominen luo kasvupaikkoja.
2. Miten sota on vaikuttanut luontoon Ukrainassa?
TV: Ukrainassa on todella hankalia tilanteita luonnonsuojelussa. Kukaan ei tarkasti tiedä, mikä tilanne siellä on. Eri tavoin suojelluista kohteista parituhatta sijaitsee alueilla, jotka ovat olleet ainakin tilapäisesti miehitettynä. Yleisesti ottaen Ukraina ei ole kovin suojeltu, maa-alasta noin 6,8 prosenttia on virallisen tiedon mukaan suojeltua. Meillä Suomessa vastaava luku on 10 ja 15 prosentin välillä, määritelmästä riippuen.
3. Millainen on Ukrainan alueen luontoarvojen merkitys?
TV: Ukrainan sijainti on keskeinen lintujen muuttoreittien varrella. Laajat tulitukset vaikeuttavat lintujen ravinnonsaantia. Erään tilaston mukaan Ukrainan alue on noin kuusi prosenttia Euroopan pinta-alasta, mutta siellä elää jopa 35 prosenttia koko mantereen lajistosta. Ukraina on siis tärkeä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Siellä on todella arvokkaita alueita, kuten Tonavan suisto ja Karpaattien vuoristo. Ne ovat toistaiseksi onneksi säilyneet.
4. Miten luonnonsuojelua käytetään propagandan välineenä?
SL: Sodat alkavat valheilla, käydään propagandalla ja päätetään peittelyyn. Nykyään ympäristöasiat ovat osa propagandaa. On väitetty, että taistelujen seurauksena Mustanmeren delfiinejä olisi kuollut tuhansittain. Tästä ei ole löytynyt todisteita, ja itse asiassa populaatiokoot eivät siellä ole noin suuria.
TV: Niin kutsuttu Donetskin kansantasavalta, siis Venäjän laittomasti miehittämä alue, on ilmoittanut perustavansa kolme uutta kansallispuistoa. Yksi niistä sijaitsee alueella, jota Venäjä ei ole vallannut, vaan aluetta hallitsee edelleen Ukraina. Luonnonsuojelukin voi olla propagandan väline.
5. Millaisia poliittisia vaikutuksia sodalle on luonnonsuojelulle?
SL: Jos Ukraina ei Venäjän häirinnän vuoksi pääse liittymään Euroopan unioniin, jää myös EU:n luonnonsuojeluohjelmat ja parempi ympäristöhallinto toteutumatta. Vaikutukset ovat siten suoria ja selvästi laskettavissa.
TV: Suomessakin on käyty runsaasti keskustelua EU:n ennallistamisasetuksesta. Jos se tulisi voimaan Ukrainassakin, sodassa vahingoittuneiden luontoalueiden ennallistamiseen voisi löytyä paljon paremmin resursseja. Tämä tietysti edellyttäisi sodan loppumista ja Ukrainan liittymistä Euroopan unioniin.
Luonnonsuojelualueiden ylläpitäminen vaatii hallintoja ja monitorointia. Sitä ei ole kukaan sodan aikana tekemässä, joten infra menetetään. Ihmiset joutuvat rintamalle, menehtyvät tai muuttavat muualle.
6. Millaista dataa sodan luontovaikutuksista on saatavilla?
SL: Kokonaiskuvaa sodan luonto- ja ympäristövaikutuksista ei ole olemassa mistään maasta. Kun konflikti on menossa, juuri kukaan ei ole keräämässä luontodataa. Sitten kun sota on ohi, on ymmärrettävästi kiire toipua, ja jäljet häviävät melko nopeasti.
Toisen maailmansodan luontovaikutuksista on tosin olemassa hyvinkin tarkkaa tietoa – joistakin paikoista – toisista taas ei tiedetä vieläkään mitään. Esimerkiksi maailman kalakantojen osalta tilastoissa on kaksi tykinampumaa aukkoa: ensimmäinen ja toinen maailmansota. Ihan keskeisistä asioista ei ole tietoa.
7. Miten sota vaikuttaa maaperään?
TV: Sodassa maankäyttö mullistuu, kun suuria alueita linnoitetaan. Valtavan laajat maa-alueet on miinoitettu, ja ne eivät ole vaarallisia ainoastaan ihmisille, vaan myös eläimille. Jossain vaiheessa toivottavasti saadaan miinanraivaus käyntiin. Esimerkiksi Vietnamin sodan seurauksena miinat ovat siellä edelleen ongelma.
SL: Ukrainan maa-alasta vähintään neljännes on tavalla tai toisella saastutettu. Alueella on miinoja ja raskasmetalleja, jotka alkavat pikkuhiljaa liukenemaan maaperään. Valtavat viljelysalueet pitäisi putsata ihan romuraudasta, joka voi rikkoa maatalouskoneita. Jotta maanviljelyä on mahdollista harjoittaa, on saastuneet maat kunnostettava. Se auttaa tietysti myös luontoa. Ukrainassa on myös isoja alueita, jotka eivät sovi enää viljelyyn ja pellot kasvavat umpeen. Pusikoituminen on hyväkin asia paikallisen luonnon ja monien lajin kannalta.
Sadat hajotetut kylät, isot pommitetut kaupungit ja teollisuusalueet sekä pitkät rintamalinjat muodostavat aivan valtavan ongelmajätekaatopaikan. Joukossa on jopa tuhansien kilojen pommeja, jotka voivat raivattaessa räjähtää. Raivaustöitä on ollut pakko tehdä jo sodan aikana, koska ihmisten täytyy voida elää alueilla.
8. Miten sota on vaikuttanut Ukrainan metsiin?
SL: Ukrainan sodan rintamalinja yli 1 000 kilometriä pitkä ja koskettaa valtavan laajaa aluetta. Maan itäosa on aroa ja lehtimetsää. Metsiä on noin 10 prosenttia maa-alasta, ja ne ovat kaikkein heikoimmalla. Metsät ovat ainoita suojapaikkoja niin eläimille ja ihmisille, niin sotilaille kuin siviileillekin. Rintamalinjat kaivetaan metsän keskelle, siellä on juoksuhautoja ja asevarastoja. Talvella otetaan polttopuuta. Metsäalueita on palanut tykistötulen seurauksena valtavasti.
9. Kahovkan padon murtuminen Venäjän iskun seurauksena on aiheuttanut suuria muutoksia alueen luonnolle. Mitä tästä tiedetään?
TV: Seurauksia on ollut kahdenlaisia: padon alajuoksulla on ollut tietenkin laajoja tulvia, ja yläjuoksulla tekojärven katoamisen myötä alue on kuivunut. Tämä muuttaa ekosysteemeitä. Yritin löytää tarkempaa tietoa, mutta ilmeisesti kukaan ei uskalla kerätä dataa, koska siellä ollaan koko ajan tulituksen alla.
SL: Kahovkan alueen metsiköt ovat olleet sotatoimien keskellä koko ajan. Toisaalta padon räjäytys muutti Dnipro-joen virtausta luonnonmukaisemmaksi, minkä seurauksena vaelluskalojen lisääntyminen helpottuu. Se on sodan sosioekologinen paradoksi.
10. Mitä tiedetään historiallisesti sotien vaikutuksesta luontoon?
TV: Yksi kuuluisa esimerkki kansainvälisestä militääriluonnonsuojelusta on Pohjois-Korean ja Etelä-Korean rajavyöhyke. Se on biodiversiteettiparatiisi, Korean niemimaan luonto sellaisena kuin se on ollut. Siellä ei ole sotilashenkilöitä lukuun ottamatta kukaan käynyt vuosikymmeniin.
SL: Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto ei päästänyt suomalaisia historiantutkijoita tutkimaan jatkosodan taistelukenttien raskasmetallipitoisuuksia. Vietnamin sodan osalta on pystytty tutkimaan maaperän dioksiinipitoisuuksia sodan jälkeen, kun ei tarvinnut enää kysyä Yhdysvalloilta lupaa.
TV: Toisen maailmansodan aikana saksalaisten pommikoneiden jyrätessä Lontoon Cityä biologit odottivat suurin piirtein kulman takana, että pommitus oli ohi ja päästiin tekemään kasvi- ja lintulaskentoja.
SL: Ranskassa toimivat miinanraivausjoukot, jotka kaivavat edelleen ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaisia kranaatteja. Räjähtämättömät ammukset ovat porautuneet syvälle maaperään, josta ne nousevat roudan vaikutuksesta pintaan. Vanhimmat kranaatit, joita siellä kaivetaan, ovat Ranskan ja Preussin välisestä sodasta vuodelta 1871. Räjähteiden raivaus jatkuu edelleen.
Teksti: Rosa Lampela
Kuva: Hanna Oksanen
