Turun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin kansalaiskeskustelun ja koeasetelman avulla asiantuntijatiedon vaikutusta kansalaisten mielipiteisiin koronatoimista. Asiantuntijoiden kuulemisen järjestyksellä ei ollut suurta vaikutusta, mutta jälkimmäisenä keskustelupäivänä kuultujen asiantuntijoiden vastauksia arvioitiin myönteisemmin. Selkeä ero näyttäytyi siinä, että koronatoimissa suosituksia pidettiin rajoituksia hyväksyttävämpinä.
Suomessa on otettu käyttöön koronapandemian aikana monia kansalaisten toimintaa ja perusoikeuksia rajoittavia määräyksiä ja suosituksia. Asiantuntijatiedolla on ollut keskeinen rooli toimista päätettäessä ja niiden perustelemisessa. Kesäkuussa ilmestynyt tutkimusraportti antaa uutta tietoa siitä, miten asiantuntijatiedon saaminen vaikuttaa kansalaisten näkemyksiin koronatoimien hyväksyttävyydestä.
Turun yliopiston PALO-hankkeen tutkimus perustuu tutkijoiden toteuttamaan puntaroivaan kansalaiskeskusteluun ja siihen liittyviin kyselyihin. Kansalaiskeskustelussa oli mukana 70 osallistujaa, jotka ilmoittautuivat vapaaehtoisiksi keskusteluun 6 000 henkilön satunnaisotokselle lähetetyn rekrytointikyselyn kautta. Osallistujat esittivät ohjatussa verkkokeskustelussa kysymyksiä eri alojen asiantuntijoille ja puntaroivat pienryhmissä koronatoimien hyväksyttävyyttä saamansa tiedon pohjalta.
Suosituksiin suhtaududuttiin rajoituksia myönteisemmin
Osallistujien rekrytointivaiheessa sekä keskusteluviikonlopun aikana ja sen jälkeen osallistujille tehdyissä kyselyissä tiedusteltiin muun muassa sitä, miten hyväksyttävänä vastaajat pitävät erilaisia suosituksia ja rajoituksia, joita viranomaiset olivat koronaviruksen torjuntaan liittyen antaneet.
Vastauksista selvisi, että kansalaiset suhtautuivat suosituksiin rajoituksia myönteisemmin. Viidestä tarkastellusta suosituksesta kansalaiset pitivät hyväksyttävimpinä kasvomaskisuositusta ja matkustamisen välttämistä, kun taas hieman vähemmän hyväksyttävinä pidettiin omaehtoista karanteenia, yksityisten tilaisuuksien osallistujamäärän rajoittamista sekä erityisesti suositusta ikääntyneiden omaehtoisesta eristäytymisestä.
Velvoittavista rajoituksista hyväksyttävimpinä pidettiin julkisten tilaisuuksien osallistujamäärien rajoittamista ja ravintolarajoituksia, kun taas julkisten tilojen sulkeminen, Uudenmaan sulku sekä oppilaitosten sulkeminen ja etäopetus koettiin vähemmän hyväksyttävinä.
Keskusteluviikonloppu ja sen aikana saatu asiantuntijatieto eivät vaikuta muuttaneet merkittävästi osallistujien suhtautumista koronatoimiin. Selvin poikkeus oli keväällä 2020 annettu suositus ikääntyneiden omaehtoisesta eristäytymisestä, jonka hyväksyttävyys oli vähäistä jo ennen keskustelua ja väheni edelleen keskustelun jälkeen.
– Kansalaiset pitivät suosituksia ja rajoituksia keskimäärin melko hyväksyttävinä jo ennen keskustelua, eikä keskusteluun osallistuminen juuri muuttanut tätä. Kokonaisuudessaan rajoitusten hyväksyttävyys kasvoi ensimmäisen ja viimeisen kyselyn välillä hieman, mutta tässä saattaa olla taustalla keskustelun alla heikentynyt virustilanne, Turun yliopiston projektitutkija Katariina Kulha kertoo tuloksista.
Asiantuntijoiden ja osallistujien vuorovaikutus kehittyi keskustelun kuluessa
Tutkijat tarkastelivat koeasetelman avulla sitä, vaikuttivatko asiantuntijatiedon ala ja asiantuntijoiden kuulemisen järjestys osallistujien mielipiteisiin. Osallistujat jaettiin keskustelussa kahteen ryhmään, joista molemmat kuulivat sekä pandemian kansanterveysvaikutuksiin että sen perusoikeus- ja yhteiskuntavaikutuksiin perehtyneitä asiantuntijoita, mutta eri järjestyksessä.
Keskeisenä löydöksenä havaittiin, että molemmissa ryhmissä keskustelijat arvioivat asiantuntijoiden antamia vastauksia myönteisemmin jälkimmäisen keskustelupäivän päätteeksi. Tämä viittaa siihen, että kansalaisten ja asiantuntijoiden välinen vuorovaikutus parani keskustelun kuluessa. Myös osallistujien tietotaso nousi keskustelun seurauksena.
Sillä, missä järjestyksessä asiantuntijoita kuultiin, ei ollut oleellista vaikutusta osallistujien näkemyksiin. Selvin muutos tapahtui ensimmäisenä päivänä kansanterveyden asiantuntijoita kuulleessa ryhmässä, jossa rajoitusten käyttö koronaviruksen torjunnassa suositusten sijaan sai selvästi lisää kannatusta. Lainsäädännön ja yhteiskunnan asiantuntijoiden kuulemisen jälkeen mielipiteet ryhmässä muuttuivat kuitenkin päinvastaiseen suuntaan. Vastaavia muutoksia ei tapahtunut toisessa ryhmässä.
– Tulokset ovat sikäli positiivisia, että niiden perusteella ensin kuultujen asiantuntijoiden näkemykset eivät synnytä sellaista polkuriippuvuutta, joka ohjaisi osallistujien mielipiteenmuodostusta kautta linjan, vaan osallistujat vaikuttavat puntaroineen kaikkea saamaansa tietoa avoimesti. Tarvitsemme tämäntyyppistä avointa ja monipuoliseen asiantuntijatietoon nojaavaa keskustelua koronapandemian kaltaisissa monimutkaisissa ongelmissa, Kulha toteaa.
Tutkimus toteutettiin osana Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (PALO) -tutkimushanketta Suomen Akatemian COVID-19-erityisrahoituksella.
>> Katariina Kulha, Mikko Leino, Maija Setälä & Juha Ylisalo (2021): Puntaroiva kansalaiskeskustelu koronatoimien hyväksyttävyydestä. Kansalaiskeskustelun loppuraportti. Turun yliopiston julkaisu.
Lisätietoja:
paloresearch.fi/koronakeskustelu
