Nuorten psykiatristen diagnoosien määrä lisääntyi lähes viidenneksellä koronapandemian ensimmäisen aallon jälkeen

28.02.2023

Koronapandemian ensimmäisen vaiheen jälkeen nuorten uudet psykiatriset diagnoosit lisääntyivät erikoissairaanhoidossa lähes viidenneksellä Suomessa, selviää Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen ja THL:n uudessa tutkimuksessa. Diagnoosit lisääntyivät erityisesti tytöillä, teini-ikäisillä ja pääkaupunkiseudulla, jossa rajoitukset ja COVID-19-tartuntojen määrät olivat suhteessa muuhun maahan koholla. Syömishäiriöiden sekä masennuksen ja ahdistuksen diagnoosit lisääntyivät tarkastelujaksolla eniten.

Uudessa tutkimuksessa havaittiin merkittävä nousu erityisesti nuorten saamissa psykiatrisissa diagnooseissa pandemia-aikana. Valtakunnallisessa rekisteritutkimuksessa tarkasteltiin kaikkien 0-17-vuotiaiden Suomessa asuvien henkilöiden erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöä tammikuusta 2017 syyskuuhun 2021.

Tutkijat analysoivat psykiatristen ja neurokognitiivisten häiriöiden diagnooseja erikoissairaanhoidossa muun muassa sukupuolen, iän sekä kodin sijainnin mukaan. Tutkimuksessa verrattiin lasten ja nuorten saamien diagnoosien määriä aikaisempien vuosien ennustemalleihin. Diagnoosien määrän huomattiin olevan noin viidenneksen (18,5 %) suurempi ennustetuista luvuista.

– Kesäkuusta 2020 syyskuuhun 2021 Suomessa diagnosoitiin yhteensä 3 821 potilasta enemmän kuin mitä ennustukset antoivat odottaa. Tänä aikana psykiatrisia diagnooseja tehtiin entistä enemmän erityisesti nuorille naisille ja teini-ikäisille. Lasten diagnoosit eivät lisääntyneet merkittävästi odotetusta määrästä, kertoo tutkimusta johtanut apulaisprofessori David Gyllenberg Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.

Gyllenberg ryhmineen havaitsi tutkimuksessa, että psykiatriset diagnoosit olivat lisääntyneet ennustemalleista erityisesti alueilla, joilla oli korkein COVID-19-sairastavuus ja joissa oli tiukimmat rajoitukset. 

– Diagnoosien määrän kasvu näkyi erityisesti pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa. Jatkotutkimuksissa on tärkeää selvittää, millainen rooli COVID-19-sairastavuudella tai rajoituksilla oli diagnoosien määrän kasvussa, Gyllenberg sanoo.

Nuorten syömishäiriöt sekä masennus ja ahdistuneisuus lisääntyivät merkittävästi

Tutkimusryhmä analysoi tutkimuksessa myös eri diagnostisten ryhmien yleisyyttä psykiatrisen erikoishoidon diagnooseissa. Tutkimuksessa selvisi, että eniten lisääntyivät syömishäiriöihin (33,4 %), masennus- ja ahdistuneisuushäiriöihin (21 %) sekä neurokognitiivisiin häiriöihin liittyvät diagnoosit.

– Psykoottisissa ja kaksisuuntaisissa mielialahäiriöissä emme havainneet merkittäviä eroja. Myös käyttäytymis- ja oppimishäiriöiden diagnoosit pysyivät ennustetuissa määrissä pandemia-aikana. Joissain diagnostisissa ryhmissä nähtiin jopa laskua suhteessa ennustuksiin. Esimerkiksi itsensä vahingoittamiseen ja päihdehäiriöihin liittyviä diagnooseja tehtiin ennustettua vähemmän, David Gyllenberg kertoo.

Tutkijoiden mukaan diagnoosien nopea lisääntyminen pandemian kolmen ensimmäisen kuukauden jälkeen herättää huolta palvelujen puutteista ja saatavuudesta kriisiaikana.

– Mahdollisia selityksiä diagnoosien määrän nousulle on muun muassa muutokset hoitoon hakeutumisessa sekä viivästynyt palvelun saanti yhteiskunnan ollessa monilta osin suljettuna. Tutkimuksemme tulokset korostavat, että meidän on entistä tärkeämpää varautua äkillisiin muutoksiin palvelujen käytössä kriisiaikoina, sanoo Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen johtaja, professori Andre Sourander.

Tutkimus toteutettiin osana tutkimuksen lippulaiva INVESTiä ja sitä rahoittivat Suomen Akatemia ja Juho Vainion Säätiö. Tutkimusartikkeli “Comparison of new psychiatric diagnoses among Finnish children and adolescents before and during the COVID-19 pandemic: A nationwide register-based study” julkaistaan arvovaltaisessa PLOS Medicine -tiedelehdessä. 

INVEST on Turun yliopiston ja THL:n yhteinen tutkimuskeskus ja Suomen Akatemian lippulaiva, jonka tavoitteena on tarjota Suomelle ja muille yhteiskunnille nykyistä tasa-arvoisempi sekä taloudellisesti, väestöllisesti ja sosiaalisesti kestävämpi hyvinvointivaltiomalli.
 

Luotu 28.02.2023 | Muokattu 30.03.2023