Kuvituskuva, jossa raskaana oleva henkilö istuu sohvalla, ja hänen jaloissaan makailee kultainennoutaja.

Raskaana olevat pärjäsivät hyvin pandemian ensimmäisen aallon rajoituksissa

16.02.2021

Koronaviruspandemian ensimmäinen aalto sai suomalaiset sulkeutumaan koteihinsa, kun poikkeustilan julistamisen myötä ihmisten välinen kanssakäyminen supistettiin minimiin. Turun yliopiston tutkimuksessa seurattujen raskaana olevien naisten stressitaso nousi poikkeusaikana, mutta unen määrä ja laatu pysyivät yhtä hyvinä kuin ennen rajoituksia. Fyysinen aktiivisuus taas väheni pandemiarajoitusten alkaessa, mutta rajoitusten jatkuessa paikallaanoloaika alkoi vähentyä.

Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen tutkimukseen osallistui yhteensä 38 raskaana olevaa naista keväällä 2020. Naiset käyttivät ranteessaan Samsung Gear Sport -älykelloa, joka mittasi päivittäistä askelten ja unen määrää sekä sydämen sykettä ja sykevälivaihtelua. Sykevälivaihtelun muutosten tiedetään olevan yhteydessä muun muassa stressitasoon.

Lisäksi naiset arvioivat stressitasoaan, aktiivisuuttaan ja unensa laatua myös subjektiivisesti älypuhelimeen ladatun sovelluksen kysymyksiin vastaamalla. Tutkimukseen osallistuvat naiset olivat rajoitusten alkaessa keskimäärin raskausviikolla 23 eli noin raskauden puolivälissä. Tutkimuksessa tarkasteltiin neljän viikon ajanjaksoa ennen koronaviruspandemian ensimmäisen aallon aiheuttamia rajoituksia ja neljän viikon ajanjaksoa rajoitusten aikana. 

Stressin koettiin lisääntyneen rajoitusten myötä

Älykellolla mitatussa sydämen sykevälivaihtelussa tapahtui joitakin muutoksia rajoitusten alkaessa verrattuna viikkoihin ennen niitä. Analyyseissa tarkasteltiin yöunen aikana mitattua sykevälivaihtelua, jotta älykellon mittaama signaali olisi mahdollisimman häiriötön. 

– Silti sykevälivaihtelun muutosten tulkinta on haastavaa. Ne saattavat olla merkki kohonneesta stressitasosta, mutta muutoksia sykevälivaihtelussa tapahtuu fysiologisesti myös raskauden etenemisen myötä. Naisten subjektiivisten arvioiden perusteella heidän stressitasonsa kuitenkin nousi rajoitusten alkamisen jälkeen korkeammaksi kuin se oli ennen rajoituksia, kertoo erikoistutkija Hannakaisa Niela-Vilen.

Paikallaanolo väheni rajoitusten jatkuessa

Seurannassa naisten fyysinen aktiivisuus väheni pandemian aiheuttamien rajoitusten myötä. Toisaalta myös etenevä raskaus selitti vähenevää päivittäistä askelmäärää, sillä fyysinen aktiivisuus useimmiten vähenee raskauden loppua kohden. Vastaavasti päivittäinen paikallaanolon määrä lisääntyi rajoitusten alkaessa, mutta alkoi sitten vähetä rajoitusten jatkuessa. 

– Naiset saattoivat esimerkiksi alkaa hyödyntää rajoitusten aikana yleistyneitä etäliikuntamahdollisuuksia. Tutkimukseen osallistuneet naiset itse arvioivat oman aktiivisuutensa pysyneen samalla tasolla koko tutkimuksen ajan, tutkimusta johtanut apulaisprofessori Anna Axelin kertoo. 

Vuorokausirytmi myöhentyi 

Unen määrään rajoituksilla ei näyttänyt olevan yhteyttä, vaan raskaana olevat nukkuivat yhtä pitkiä yöunia kuin aikaisemminkin. Yölliset hereilläolojaksot eivät myöskään lisääntyneet, eivätkä naiset itse kokeneet unen laatunsa muuttuneen mitenkään. Naisten vuorokausirytmi kuitenkin muuttui niin, että nukkumaan meno ja aamuherääminen siirtyivät hieman myöhemmäksi. 

– On todennäköistä, että osalla naisista vuorokausirytmin muutoksen sai aikaan äitiysloman alkaminen, mutta osa tutkimukseen osallistuneista lienee jäänyt rajoitusten myötä etätöihin mahdollistaen joustavamman työajan, Niela-Vilen pohtii. 

Tutkimus tuotti varsin ainutlaatuista tietoa raskaana olevien naisten päivittäisen elämän sujumisesta poikkeusaikana. 

– Fyysinen aktiivisuus, uni ja stressitaso kuvaavat raskaana olevan hyvinvointia monipuolisesti. Tutkimuksemme perusteella näyttää siltä, että pandemian takia asetettujen rajoitusten merkitys jää raskaana olevilla melko vähäiseksi, Niela-Vilen summaa. 

On kuitenkin huomioitava, että tutkimukseen osallistuneet naiset olivat varsin korkeasti koulutettuja, eikä heillä ollut esimerkiksi masennus- tai ahdistusoireilua tutkimuksen alkaessa.  

Lisätietoja: 

erikoistutkija Hannakaisa Niela-Vilen, hoitotieteen laitos, Turun yliopisto, +358 440 535433, hmniel@utu.fi

apulaisprofessori Anna Axelin, hoitotieteen laitos, Turun yliopisto, p. +358 40 502 9905, anmaax@utu.fi 

Luotu 16.02.2021 | Muokattu 16.02.2021