Suomen talouden tulevaisuuden pohtiminen kiinnostaa nuoria aikuisia, osoittaa Turun yliopiston tutkijoiden tekemä selvitys. Nuoret toivovat inhimillisesti ja ekologisesti kestävää tulevaisuutta, jossa hyvinvointi jakautuu nykyistä oikeudenmukaisemmin.
Suomalaisten nuorten aikuisten toiveissa talouden ja yhteiskunnan tulevaisuuden kehitykselle korostuvat solidaarisuus, kestävä kehitys, luontoyhteys ja itsensä kehittäminen. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkijat kartoittivat Z-sukupolven, eli 18–29-vuotiaiden näkemyksiä Suomen talouden toivotuista tulevaisuuksista vuonna 2040. Selvitykseen osallistui 87 henkilöä eri puolilta Suomea ja eri koulutusasteilta.
– He kirjoittivat yhteensä 172 yhteiskunnallista ja henkilökohtaista tulevaisuuskertomusta Suomen yhteiskunnan ja talouden kehityksestä. Kirjoitukset avaavat näkymän nuorten aikuisten talousajatteluun, tulevaisuudelle asetettuihin toiveisiin ja taustalla kyteviin huoliin, kuten eriarvoisuuden kasvuun tai teknologisen kehityksen kielteisiin seurauksiin, kertoo yliopisto-opettaja Hanna Heino Turun yliopistosta.
Selvitykseen osallistuneet kokivat, ettei tulevaisuuden hyvinvointi voi nojata jatkuvaan talouskasvuun ja luonnonvarojen ylikulutukseen. Toivottujen tulevaisuuksien saavuttaminen edellyttää osallistuneiden mukaan kuitenkin perustavanlaatuisia yhteiskunnallisia muutoksia, kuten demokratian rakenteiden uudistamista, terveempää julkista keskustelua sekä tutkittuun tietoon perustuvaa ja kansalaisia osallistavaa päätöksentekoa.
Nuoret aikuiset nostivat talouskeskusteluun myös yhteiskunnallisia teemoja, ja he halusivat puhua esimerkiksi sosiaaliturvasta, julkisista palveluista, mielenterveydestä, työelämään pääsystä ja työssäjaksamisesta osana talouden kehitystä, jota ei voi mitata pelkästään BKT:n kasvuna. Tutkijoiden mukaan selvityksen tulokset antavatkin äänen nuorille aikuisille, joiden näkemykset ovat olleet niukasti esillä kriiseihin ja kasvun puutteeseen keskittyneessä talouskeskustelussa.
– Nuorten aikuisten näkemysten kuuleminen on tärkeää, sillä nyt tehtävät päätökset vaikuttavat juuri heidän tulevaisuuteensa. Ilman tulevaisuususkoa ja osallisuutta nuoret ovat vaarassa jäädä ulkopuolelle heitä koskevasta päätöksenteosta ja julkisesta keskustelusta. Toivommekin, että nämä tulokset, nuorten aikuisten talousajattelua syventävät tulevaisuustarinat sekä päättäjille antamamme suositukset nostavat esiin nuorten näkemyksiä Suomen talouden tulevaisuuksista, Heino sanoo.
Raportin tuloksia esitellään Turun yliopiston järjestämässä tilaisuudessa, johon myös median edustajat ovat tervetulleita: Lapset, nuoret ja oppiminen: monialainen keskustelufoorumi – nuoret ja talous, 4.3.2026 klo 14.30–16.00, Vierailukeskus Joki, Lemminkäisenkatu 12b, Turku.
Kuvittaja Iida Kiela visualisoi hankkeessa koostetut tulevaisuustarinat. "Kohti uutta jälleenrakennusta" kertoo vuoden 2040 Suomesta, jossa jatkuvasta talouskasvun tavoittelusta on luovuttu ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.
Kuvittaja Iida Kiela visualisoi hankkeessa koostetut tulevaisuuskuvat. "Luovuusloikka" kuvaa tulevaisuutta vuonna 2040, jossa luovuus ja inhimillinen osaaminen ovat tärkeitä teknologisen kehityksen rinnalla.
Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen toteuttama projekti oli osa Sitran rahoittamaa selvitysten kokonaisuutta, jossa etsittiin vaihtoehtoisia näkemyksiä Suomen talouden kasvun tulevaisuuksille. Hankkeen tavoitteena oli laajentaa talouden tulevaisuuksista käytävää keskustelua, tarjota uusia näkökulmia talouskeskusteluun sekä mahdollistaa nuorten aikuisten osallistuminen talouden tulevaisuuksien rakentamiseen. Osana raporttia julkistettiin myös suositukset päättäjille nuorten osallisuuden lisäämiseksi talouskeskustelussa.
Tue tiedettä ja tutkimusta
Tue tiedettä ja tutkimusta
Sinua voisi kiinnostaa myös
