Terveyssovelluksen käyttö raskausaikana voi motivoida fyysisen aktiivisuuden ylläpitämiseen raskauden edetessä, selviää Turun yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Terveyssovellusta käyttivät innokkaimmin naiset, joilla on korkeampi koulutustaso ja terveellisemmät elintavat.
Äidin ylipaino, epätasapainoinen ruokavalio ja vähäinen liikkuminen voivat lisätä raskausajan komplikaatioiden, kuten raskausdiabeteksen, riskiä. Raskausaikaa pidetään sopivana hetkenä terveyttä edistävien elintapojen omaksumiselle.
Elintapamuutosten toteuttaminen on kuitenkin usein vaikeaa, sillä se vaatii huomattavaa sitoutumista ja motivaatiota. Älypuhelinten terveyssovellukset ovat lupaava työkalu terveyttä edistävien elintapojen tukemiseen raskausaikana. Erilaisia terveyssovelluksia on kuluttajien saatavilla runsaasti, mutta niiden hyötyjä on tutkittu vain vähän.
Turun yliopiston Varhainen ravitsemus ja terveys -tutkimusryhmän tutkimuksessa selvitettiin terveyssovelluksen käytön vaikutuksia raskaudenaikaisiin elintapoihin, kuten ruokavalion ravitsemuslaatuun, fyysiseen aktiivisuuteen sekä raskaudenaikaiseen painonnousuun. Lisäksi tutkittiin terveyssovelluksen kautta annettujen asiantuntijavinkkien vaikutuksia odottavien äitien elintapoihin. Tutkimuksessa selvitettiin myös terveyssovelluksen käyttöä ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimukseen osallistui 1 038 raskaana olevaa naista.
Osallistujat saivat käyttöönsä terveyssovelluksen, johon heitä pyydettiin säännöllisesti raskauden ajan kirjaamaan elintapatekijöitä, kuten ravinto- ja liikuntatottumukset sekä paino. Lisäksi puolet osallistujista sai viikoittain sovelluksen kautta tutkittuun tietoon perustuvia tietoiskuja liittyen elintapoihin ja terveyteen raskausaikana. Osallistujien ruokavalion ravitsemuslaatu, fyysinen aktiivisuus ja paino selvitettiin alku- ja loppuraskaudessa sähköisin kyselylomakkein. Lisäksi selvitettiin osallistujien taustatekijöitä, kuten paino, tupakointitottumukset ennen raskautta sekä koulutustaso.
– Havaitsimme, että naiset, jotka käyttivät sovellusta aktiivisesti eli vähintään 4,7 viikon ajan, olivat todennäköisemmin ensisynnyttäjiä, naimisissa ja korkeasti koulutettuja verrattuna naisiin, jotka eivät käyttäneet sovellusta. Lisäksi sovellusta aktiivisesti käyttäneet naiset olivat todennäköisemmin alipainoisia tai normaalipainoisia sekä tupakoimattomia ennen raskautta ja heillä oli parempi ruokavalion ravitsemuslaatu, kertoo väitöskirjatutkija Ella Koivuniemi Turun yliopiston biolääketieteen laitokselta.
Sovelluksen käyttö voi rohkaista liikkumaan raskauden aikana
Sovelluksen kautta annetut asiantuntijavinkit eivät vaikuttaneet naisten elintapoihin raskausaikana. Sovellusta aktiivisesti käyttäneiden naisten joukossa asiantuntijavinkkejä saaneet naiset kuitenkin liikkuivat raskauden lopussa enemmän kuin naiset, jotka eivät saaneet asiantuntijavinkkejä.
Tutkimus osoitti myös, että terveyssovelluksen käyttö itsessään, huolimatta siitä saiko osallistuja terveysvinkkejä vai ei, oli yhteydessä fyysisen aktiivisuuden ylläpitämiseen raskauden edetessä. Terveyssovelluksen käytöllä ei kuitenkaan ollut vaikutusta ruokavalion ravitsemuslaatuun tai raskaudenaikaiseen painonnousuun.
– Tutkimus osoittaa, että terveyssovelluksen avulla voidaan mahdollisesti motivoida raskaana olevia naisia fyysisen aktiivisuuden ylläpitoon raskauden edetessä, erityisesti terveyssovellusta aktiivisesti käyttävillä naisilla. Tulos on mielenkiintoinen, sillä fyysisen aktiivisuuden ylläpito raskausaikana on yhdistetty esimerkiksi pienempään raskauskomplikaatioiden riskiin, Koivuniemi pohtii.
Lisää tutkimusta terveyssovellusten ja niiden kautta annettavien asiantuntijavinkkien hyödyistä raskausaikana tarvitaan kuitenkin vielä, sillä tutkimuksen tuloksiin saattoi vaikuttaa muun muassa sovelluksen vaihteleva käyttö sekä se, ettei asiantuntijavinkkejä ollut räätälöity jokaiselle osallistujalle erikseen. Lisäksi tutkimus toteutettiin täysin sähköisesti, ilman lähikontaktia tutkimushenkilökunnan kanssa.
– Terveyssovelluksesta saatava hyöty raskausaikana voi olla suurempi, jos sovelluksen käyttö yhdistetään asiantuntijan toteuttamaan henkilökohtaiseen ohjaukseen, kuten ravitsemusohjaukseen, pohtii tutkimusryhmän johtaja, apulaisprofessori Kirsi Laitinen.
