Turun kampus ilmakuva syksy 2018

Turun yliopiston hiilijalanjälki puolittui – koronatilanne vähensi huomattavasti työmatkustuksen hiilijalanjälkeä

10.03.2021

Turun yliopisto arvioi hiilijalanjälkensä jo kolmannen kerran. Vuoden 2020 hiilijalanjälki oli 10 500 tCO2, joka oli noin puolet edellisen vuoden luvusta.  Päästöjen pieneneminen johtui matkustamisen vähenemisestä sekä yliopiston suurimman vuokranantajan, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n, kiinteistöjen hiilijalanjäljen kompensoinnista.

Yliopiston kokonaishiilijalanjälki vuonna 2018 oli 23 140 tCO2, ja vuonna 2019 hiukan alhaisempi, 21 680 tCO2. Näinä vuosina hiilijalanjälki muodostui pääasiassa kolmesta jokseenkin yhtä suuresta tekijästä: matkustuksesta, kiinteistöistä ja tutkimustoiminnasta.

Aikaisempiin vuosiin verrattuna vuoden 2020 hiilijalanjälki oli huomattavan alhainen, noin 10 500 tCO2. Viime vuoden hiilijalanjäljessä myös päästölähteiden suhteelliset osuudet muuttuivat matkustuksen ja kiinteistöjen osuuksien molempien pudotessa runsaaseen kymmenesosaan yliopiston kokonaishiilijalanjäljestä. Tutkimuksen hiilijalanjälki puolestaan kasvoi hieman, ja muodosti vuonna 2020 noin 65 % yliopiston hiilidioksidipäästöistä.

Kiinteistöjen hiilijalanjälki pieneni merkittävästi

Yliopiston kiinteistöjen hiilijalanjälki vuonna 2020 oli noin 1220 tCO2, vuonna 2019 puolestaan noin 7000 tCO2. Kiinteistöjen päästöt laskivat huomattavasti Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n (SYK) otettua käyttöönsä päästökompensoinnin. Tämän myötä sen kiinteistöt ovat hiilineutraaleita.

– SYK on meille ylivoimaisesti suurin vuokranantaja, joten kyseessä on merkittävä päästövähennys Turun yliopistolle. Mikäli SYK ei kompensoisi päästöjään, sieltä vuokraamiemme kiinteistöjen hiilijalanjälki olisi viime vuonna ollut noin 3750 tCO2, ja kiinteistöjen osuus kokonaisuudessaan siis noin 4970 tCO2, kertoo hiilijalanjälkilaskennasta vastaavan työryhmän puheenjohtaja, vararehtori Kalle-Antti Suominen.

SYKn päästökompensoinnin lisäksi kiinteistöjen hiilijalanjäljen laskuun vaikuttivat paitsi lauha talvi 2020, myös toimialalla tapahtuneet kestävää kehitystä edistäneet muutokset.

– Kiinteistöjemme pinta-alakohtainen päästökerroin väheni vuosien 2019 ja 2020 välillä noin neljänneksen. Tämä johtuu paljolti kaukolämmön osuudesta: Turku Energia on merkittävästi vähentänyt kivihiilen osuutta sekä lisännyt hukkalämmön talteenottoa ja hyödyntämistä, Suominen jatkaa.

Koronatilanne näkyi työmatkustuksen hiilijalanjäljessä

Vuosina 2018 ja 2019 matkustuksen vuosittainen hiilijalanjälki oli reilut 7200 tCO2. Koronatilanteen vuoksi matkustuksen hiilijalanjälki kuitenkin putosi merkittävästi. Vuonna 2020 matkustuksen päästöt olivatkin vain noin 1350 tCO2.

Vasta vuoden 2022 hiilijalanjäljen selvittyä päästään arvioimaan, kuinka pysyvästi yliopistojen ja tiedemaailman toimintakulttuuri muuttuu matkustuksen osalta. Esimerkiksi etäyhteyksien avulla toteutettavat kongressit tulevat mitä luultavimmin säilymään, vaikka koronatilanne helpottaakin.

– Toisaalta on tärkeää muistaa, että tiede on lähtökohtaisesti kansainvälistä, ja tulee siksi aina edellyttämään jonkin verran matkustusta. Kokeellisilla tieteenaloilla matkustus liittyy usein siihen, että tutkija matkustaa vierailulle toiseen laboratorioon opetellakseen siellä uuden menetelmän, jonka sitten tuo mukanaan kotiyliopistoonsa. Tätä tutkijoiden ammattitaidolle ja tutkimuksen uudistumiselle tärkeää oppimista on usein mahdotonta toteuttaa etäyhteyksien avulla, korostaa kestävän kehityksen projektipäällikkö Marjaana Suorsa.

Koronatilanne ei vaikuttanut tutkimuksen hiilijalanjälkeen

Koronatilanteesta johtuvat poikkeusolot eivät vaikuttaneet tutkimuksen hiilijalanjälkeen, vaan tutkimuslaitteiden sekä laboratoriokemikaalien ja -tarvikkeiden hiilijalanjälki kasvoi jonkin verran edellisiin vuosiin verrattuna.

Tutkimukseen liittyvä hiilijalanjälki arvioitiin kustannusperusteisesti.

– Tutkimuksen hiilijalanjäljen kasvu kertoo siis toisaalta myös siitä, että olemme onnistuneet vahvistamaan tutkimustamme hankkimalla uusia, ajanmukaisia tutkimuslaitteita. Vaikka tutkimus aiheuttaakin merkittävän osuuden hiilijalanjäljestämme, sillä on myös paljon hiilikädenjälkeä. Laboratorioissamme tehtävällä tutkimustyöllä edistämme esimerkiksi puhtaiden energiaratkaisujen kehittämistä, vararehtori Suominen muistuttaa.

Turun yliopisto jatkaa vuosittaista hiilijalanjäljen seurantaa. Tavoitteena on myös kehittää laskentamenetelmiä ja tarkentaa kustannusperusteisen arvioinnin vuoksi toistaiseksi vielä melko karkeiksi arvioiksi jääneitä tuloksia. Kehitystyötä tehdään yhdessä muiden yliopistojen kanssa.

Kohti hiilineutraalia Turun yliopistoa

Kestävä kehitys on yksi Turun yliopiston uuden strategian ja sen toimenpideohjelman ydinteemoja. Osana laaja-alaista kestävän kehityksen edistämistyötä yliopisto on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoden 2025 loppuun mennessä. Hiilijalanjäljen vähentämisen lisäksi tullaan tarvitsemaan myös päästöjen kompensointia.

– Ilmastonmuutos on vakava globaali haaste, josta myös me Turun yliopistossa kannamme vastuuta. Kartoitamme parhaillaan eri vaihtoehtoja kompensoida hiilipäästömme. Tavoitteenamme on löytää avoin, läpinäkyvä ja tutkittuun tietoon perustava tapa, kertoo yliopiston kestävän kehityksen ohjausryhmän puheenjohtaja, vararehtori Mika Hannula.

Turun yliopisto on myös sitoutunut Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin viime vuoden lopulla julkaisemiin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Kansallisena tavoitteena on, että kaikki suomalaiset yliopistot saavuttavat hiilineutraaliuden viimeistään vuonna 2030.

Luotu 10.03.2021 | Muokattu 10.03.2021