ONNI on turvallinen koulu -hankkeen pilottikoulun, Rauman normaalikoulun lehtori Tuija Saarivirta sekä hanketta johtava Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan professori Eila Lindfors ovat saaneet Suomen Palopäällystöliitolta tunnustuspalkinnot työstään. Liitto kiittää Saarivirtaa ja Lindforsia pitkäjänteistä työstä oppilaitosturvallisuuden ja sen tutkimuksen eteen sekä valmiudesta jakaa paitsi vastuuta myös tietoa ja toimivia ratkaisuja koulujen turvallisuuden kehittämiseksi.
Tunnustuksen myöntäneen Palopäällystöliiton mukaan Turun yliopiston opettajakoulutuslaitoksen professorin, kasvatustieteiden tohtorin Eila Lindforsin määrätietoinen työ luo edellytykset oppilaitosturvallisuuden tutkimusperustaiselle kehittämiselle kaikille alan toimijoille.
– Viime vuosien aikana Lindfors on vaikuttanut useissa oppilaitosturvallisuuden tutkimus- ja kehittämishankkeissa, kuten OPETURVA 1 ja 2, EDUSAFE. Tuoreimpana ONNI on turvallinen koulu -hanke, perusteluissa todetaan.
Rauman normaalikoulun lehtori, turvallisuusvastaava Tuija Saarivirta puolestaan on liiton mukaan henkilökohtaisella panoksellaan kehittänyt koulun turvallisuuskulttuuria pitkäjännitteisesti ja systemaattisesti.
– Tästä osoituksena on koulun toimijalähtöinen pelastussuunnitelma, arjessa toimivat järjestyssäännöt sekä selkeä suunnitelma kurinpitokeinoihin ja kasvatuskeskusteluihin liittyvistä toimenpiteistä. Saarivirralle ominaisiin toimintatapoihin kuuluu turvallisuustiedon avoin ja monipuolinen jakaminen sekä rohkea muiden organisaatioiden mallien soveltaminen oman koulun tarpeisiin, liitto toteaa.
Vaikka tunnustuspalkinnot myönnettiin henkilökohtaisina Saarivirralle ja Lindforsille, kumpikin näkee tunnustuspalkinnon merkityksellisenä tehdylle työlle ja yhteisöille, jotka ovat työtä olleet tekemässä. Nyt palkittu työ oppilaitosten ja koulujen turvallisuuden hyväksi on oiva esimerkki opettajankoulutuslaitoksen ja normaalikoulun tutkimukseen perustuvasta työstä, josta kumpuaa sovellettavaa kaikkiin Suomen kouluihin.
– On erityisen hienoa, kun saa toimia yhteisössä, jossa on mahdollista viedä ideoita toteutukseen ja saada siitä palautetta. Keskustelun ylläpitäminen omassa kouluyhteisössä on ensisijaisen tärkeää, kuten myös jokaisen oma vastuu ottaa asioista selvää, kuunnella muita ja osallistua, Saarivirta sanoo.
Koulujen turvallisuutta kehitetään tutkimuksen ja käytännön vuoropuheluna
Eila Lindforsin mukaan koulujen turvallisuus on laaja kokonaisuus, josta voi olla haastavaa ottaa kiinni.
– Turvallisuudesta puhutaan usein yksittäisten turvallisuutta edistävien tehtävien kautta. Turvallisuus on kuitenkin kokonaisuus, johon kuuluvat turvallisuuteen vaikuttavien seikkojen ennakointi, tilanteissa toimiminen, jälkihoito, turvallisuusjohtaminen, useat eri toimijat sekä laadullisesti erilaiset tasot, joiden sävyttämänä turvallisuustyötä tehdään, kertoo Lindfors.
Hän kertoo ONNI-hankkeen tavoitteeksi kehittää oppilaitosturvallisuudelle mallin, joka on käytännöllinen, ja josta käyvät ilmi eri toimijat, tasot ja kokonaisuudet tavalla, joka puhuttelee koulujen henkilöstöä, oppilaita ja vanhempiakin.
Saarivirran mukaan turvallisuustyön laajuudesta kumpuaa sen kehittämisen keskeisin haaste: yksittäisen henkilön vastuun tunnistaminen.
– On tärkeää saada jokainen yhteisön jäsen ymmärtämään vastuunsa ja panoksensa koulun turvallisuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä, Saarivirta painottaa.
– Tässä tutkimus- ja kehittämistyöllä on tärkeä tehtävä. Yhteiset hankkeet ja Turvallisuusfoorumin kaltaiset tapahtumat ja luovat edellytykset oppilaitosturvallisuuden tutkimuksen ja koulujen kehittämistyön vuoropuhelulle, Lindfors toteaa.
Havainnollistavat tutkimustulokset herättävät koulut näkemään omaa työtään uudessa valossa, kun oma työ asettuu laajempaan kontekstiin.
– Tutkimus mahdollistaa käsitteellisen puheen turvallisuusaiheista. Vähitellen käsitteet tulevat osaksi koulujen arkista puhetta turvallisuudesta. Kun aiemmin puhe on keskittynyt turvallisuuden kehittämiseksi tehtyyn työhön ja erilaisiin turvallisuusilmoitusten aiheisiin, nyt kuulemme puhetta tavoitteen asettamisesta turvallisuuskulttuurin proaktiiviselle tasolle, Lindfors kehuu.
Saarivirran mukaan turvallisuuden edistämistä kouluarjessa helpottaa, jos ydinasiat on koottu yhteen: millaisia asioita on työn alla ja tekeillä, ketkä ovat talon ensiaputaitoiset henkilöt, mitkä määräykset säätelevät mitäkin toimintaa.
– Pelastussuunnitelmat ovat tärkeitä, mutta usein varsin raskaita lukea. Siksi tietojen saavutettavuuteen ja ymmärrettävyyteen olisi kiinnitettävä huomiota, Saarivirta sanoo.
