Rehtorina Salossa toimivan Pasi Björkin urapolku on kulkenut poikkeuksellisesti upseerin tehtävistä koulun johtoon. Tulevaisuuteen hän suhtautuu avoimin mielin.
Kasvatustieteiden tiedekunta valitsee vuosittain vuoden alumnin. Tänä vuonna valinta osui Uskelan yhtenäiskoulun rehtori Pasi Björkiin, joka on valmistunut Turun yliopistosta luokan- ja erityisluokanopettajaksi vuonna 2014. Tieto tunnustuksesta tuli Björkille isona yllätyksenä.
– Harvoin luen sähköpostia iltaisin, mutta sitten tulikin tieto tästä. Olin juuri menossa saunaan, ja omasta saunahetkestä tulikin normaalia hiljaisempi. Olen valtavan kiitollinen, hän kertoo.
Palkitsemisperusteluiden mukaan Pasi Björk tekee rehtorina merkittävää tulevaisuustyötä, johon kuuluu koulun yhteisöllisyyden, inklusiivisuuden ja monialaisen yhteistyön kehittäminen. Hänelle tärkeintä työssä on lasten ja nuorten kohtaaminen, joka on rehtorin kuin myös koko koulun kantava teema. Lisäksi Björk on osallistunut tiedekunnan järjestämiin koulutuksiin aktiivisesti, ja hänen työnsä on saanut kansallista tunnustusta.
Vuoden alumnina palkitun henkilön tehtäviin kuuluu myös puheen pitäminen kasvatustieteiden tiedekunnan publiikissa, joka järjestettiin perjantaina 6. kesäkuuta. Puheen pitämisestä tuli Björkille kunniatehtävä.
– En ole yhteenkään puheeseen käyttänyt niin paljon aikaa kuin publiikin puheeseen. Halusin tuoda siinä esiin omaa arvomaailmaani.
Armeija sytytti innon opettajuuteen
Opettajuus ei ollut Björkille alun perin itsestään selvä uravalinta. Raisiossa syntynyt mutta jo vauvaikäisenä Turkuun muuttanut Björk päätyi perheensä mukana Keski-Suomeen Saarijärvelle, jossa hän kävi peruskoulun ja lukion. Kuitenkaan turkulaisuudesta Björk ei päästänyt irti.
– Minussa on aina ollut turkulaispalo ja olen aina pitänyt itseäni turkulaisena, hän kertoo.
Ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen Björk aloitti varusmiespalveluksen Tikkakoskella. Armeija-aika antoi lisäaikaa pohtia tulevaisuutta, ja se osoittautuikin merkittäväksi suunnannäyttäjäksi matkalla opettajuuteen.
Björk hakeutui reserviupseerikurssin suoritettuaan lennonvarmistustehtäviin ilmavoimien koelentokeskukseen, jossa hän pääsi kouluttamaan uusia alikersantteja.
– Se oli vuoden kohokohta, kun uudet alikersantit tulivat. Sitten tajusin, että koulutus ja opetus ovat se minun juttuni.
Vaikka Björk asui tuolloin Keski-Suomessa ja yliopistoja olisi löytynyt lähempää, paloi kipinä turkulaisuutta kohtaan edelleen vahvana: hänen ainoa ja ehdoton hakukohteensa olikin Turun yliopisto, johon tie aukesi ensiyrittämällä.
Opiskeluaikaa Björk muistelee lämmöllä: hän kuului tiiviiseen ryhmään, joka vietti aikaa yhdessä niin yliopistolla kuin vapaa-ajalla. Lisäksi Björk oli vahvasti mukana vaikuttajatehtävissä, sillä hän toimi muun muassa OPEX:n hallituksessa ja TYY:n edustajistossa.
– Heikomman puolesta puhuminen oli jo silloin mukana omassa tekemisessä, Björk sanoo.
Opiskelun ohessa Björk teki myös paljon sijaisuuksia, joiden kautta heräsi into erityisopettajuuteen. Hän valmistuikin vuonna 2014 luokan- ja erityisluokanopettajaksi.
Valmistumisen jälkeen yhteys yliopistolle ei kuitenkaan ole katkennut: Björk suoritti vuonna 2017 Turun yliopistolla digitaalisten oppimisympäristöjen erikoistumiskoulutuksen ja päätyikin mukaan suunnittelemaan Salon IoT Campus for Kids -projektia. Siinä paikalliset teknologiayritykset toteuttivat yhteistyössä Salon kaupungin sivistyspalveluiden kanssa koulupäivän uusimman opetusteknologian äärellä.
Tuttuun kouluun rehtoriksi
Turusta tie vei Björkin seuraavaksi itään, sillä hän sai yläkoulun erityisluokanopettajan viran Salon kaupungilta. Uusi työpaikka oli lisäksi käytännöllisellä paikalla: Björk oli muuttanut juuri Marttilaan puolisonsa kanssa, josta oli lyhyempi työmatka Saloon. Björk toimi virassa vuoteen 2019 asti, jolloin hänestä tuli samaisen Uskelan yhtenäiskoulun rehtori.
Ajatus rehtorin työstä oli kytenyt jo jonkin aikaa Björkin mielessä: hän oli toiminut koulussa useamman vuoden vararehtorina ja suorittanut tarvittavan opetushallinnon tutkinnon.
– Olin ajatellut, että rehtorin homma olisi alkanut pienemmästä koulusta, mutta sitten tulikin Uskelan koulu kertarysäyksenä. Se oli kuitenkin tuttu koulu, ja oli hienoa päästä heti kiinni hallintopuoleen.
Opetus ei ole kuitenkaan hävinnyt Björkin työnkuvasta, sillä rehtorin työn ohessa hän opettaa pari kertaa viikossa. Ensi vuonna lukujärjestyksestä löytyy kuudesluokkalaisten uskonto ja elämänkatsomustieto. Juuri oppilaat ja heidän oppimispolkujen tukeminen on Björkin suurin motivaattori.
– Oppilaat ovat työni ydin. Se on klisee, mutta samalla lähtökohta, miksi lähdin opettajaksi ja miksi hallinto pyörii. Uskelassa on erityisen tuen oppilaita 130, ja haluan ottaa huomioon koko koulun arvomaailmassa erilaiset oppimispolut. Sen ajatuksen esillä pitäminen on se avainjuttu työssäni.
Oppilaiden ja hallinnon lisäksi rehtorin työhön kuuluu Björkin mukaan kaikkea talonmiehen hommista uuden koulurakennuksen suunnitteluprojektiin. Uskelan uuden koulun on tarkoitus valmistua vuonna 2027.
– Koulun yhteyteen tulee myös päiväkoti, mikä mahdollistaa uusien toimintatapojen luomisen. Se pitää ottaa jo suunnittelussa huomioon.
Suunnitelmat avoinna
Pasi Björkin elämässä työ ei ole kuitenkaan prioriteettilistan ykköspaikalla: siellä on hänen perheensä, johon kuuluu puolison lisäksi kolme lasta. Björkin mukaan hänen vapaa-aikansa kuluu heidän kanssa pelaillessa niin sisällä kuin ulkona, mutta hänen omiin harrastuksiinsa kuuluu lisäksi bändissä soittaminen ja musiikin esittäminen. Björk on ollut myös useamman vuoden harrastajateatterissa mukana.
– Lisäksi politiikka on edelleen osa elämääni, sillä olen kuntapolitiikassa mukana.
Tulevaisuuteen Björk suhtautuu positiivisesti, mutta tarkkoja suunnitelmia hän ei ole tehnyt. Sen hän tietää, että nykyisestä työpaikastaan Uskelan koulusta hän ei rehtorina eläköidy.
– En aio jumiutua samaan paikkaan, sillä rehtorin on hyvä vaihtaa koulua ja työnantajaa ajoittain. Mitään selkeää suunnitelmaa ei kuitenkaan vielä ole. Ehkä tie vie joskus sivistyspuolelle, kansainvälisten asioiden pariin tai asiantuntijapuolelle.
Teksti ja kuva: Liisa Rannankallio
