Turun AMK:n ja Turun yliopiston hankkeelle miljoonarahoitus kriittisen infrastruktuurin hybridiuhkien torjuntaan

Suomalaiseen yhteiskuntaan kohdistuu jatkuvaa hybridivaikuttamista. Hybridiuhkat ovat monimutkaisia, ne tapahtuvat pitkän ajan kuluessa ja kohdistuvat usein yhteiskunnan kriittisiin toimintoihin. Kyseessä on ilmiö, josta on vaikea hahmottaa kokonaisuutta. Keräämällä dataa erilaisista hybridiuhista pystytään luomaan tilannekuvaa ja ennakoimaan tulevaa.

Hankkeen tavoitteena on turvata kriittisen infrastruktuurin toimintaa ja vastata hybridiuhkiin luomalla dataan pohjautuva tilannekuva yhteiskunnan kaikilta osa-alueilta. Hankerahoitus on kaksivaiheinen. Ensimmäiselle kahdelle vuodelle myönnetään yhteensä kaksi miljoonaa euroa. Tämän jälkeen, jos hanke on onnistunut, sille myönnetään kolmen miljoonan euron rahoitus seuraavalle kolmelle vuodelle. 

Vaikeasti havaittavat moninaiset hybridiuhat

Hybridiuhkissa käytetään monenlaisia haavoittamisen keinoja kuten disinformaatio-kampanjoita, kyberiskuja ja välineellistettyä maahanmuuttoa. Vuosi sitten tapahtuneet murtautumiset Suomen vesilaitoksiin ovat yhdenlainen esimerkki hybridiuhasta, kertoo hankkeen koordinaattori Päivi Mattila, Turun AMK:n johtava asiantuntija ja Cyber and Hybrid Resilience -tutkimusryhmän vetäjä.

– Murtautumisilla testattiin, miten järjestelmä toimii. Samalla haluttiin osoittaa haavoittuvaisuus ja luoda huolta yhteiskunnan varautumisen tilasta. Kaikki tällainen kuuluu hybridiuhkakampanjoiden keinovalikoimaan, Päivi Mattila kertoo.

Hybridiuhkiin liittyvää yhteiskunnan vahingoittamista tekevät autoritaariset valtiot, jotka haluavat vahingoittaa demokraattisten valtioiden päätöksentekoa ja yhteiskunnan vakautta. Hybridiuhkiin liittyvät iskut tapahtuvat pitkällä aikavälillä ja tähtäävät siihen, että yhteiskunnan vakaus järkkyy. Tällöin yhteiskuntaan on helpompi vaikuttaa ja autoritaariset valtiot voivat ajaa omia tavoitteitaan eteenpäin.

Mattila muistuttaa, että samaan aikaan, kun Suomen vesilaitoksiin murtauduttiin, oli keskustelussa vesilaitosten yksityistäminen. 

– Yksityistämisessä nähtiin riski, että vesilaitoksia olisi saattanut päätyä sellaisten omistajien käsiin, joiden päämääriin olisi saattanut kuulua yhteiskunnan vahingoittaminen. Vesilaitoksia olisi saatettu käyttää eräänä hybridiuhkaiskujen välineenä, Mattila kertoo.

Signaalit hybridiuhista voivat olla vahvoja tai heikkoja, mutta linkittämällä ilmiöitä yhteen ja analysoimalla kokonaiskuvaa, voidaan varautua ja vastata uhkiin nykyistä paremmin. 

Turun yliopiston työelämäprofessori Isto Mattila mukaan dataa analysoimalla pystytään löytämään hybridiuhkakampanjat ja niihin liittyvät iskut sekä varoittamaan kriittisen infrastruktuurin toimijoita.

– Lisäksi kehitämme toimenpiteitä, joiden avulla kriittisen infrastruktuurin toimijat voivat parantaa kyvykkyyttään iskuja vastaan. Tässä on oleellisena osana hankkeessa kehitettävä tiedonvaihtoalusta, joka mahdollistaa kriittisen infrastruktuurin poikkeamatietojen ja eri yhteiskunnallisten ilmiöiden linkittämisen toisiinsa. Näin kyetään kehittämään tekoälyyn pohjautuvia menetelmiä hybridiuhkien ja näihin liittyvien yhteiskunnassa havaittavien hiljaisten signaalien tunnistamiseen ja ennakoimaan mahdollisia uhkia.

Mukana hankkeessa ovat Turun AMK, Turun yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. 

Hankkeessa hyödynnetään laaja-alaista osaamista niin datan käsittelyn, tekoälyn kuin kulttuurin, viestinnän, politiikan, tiedustelun ja taloudenkin aloilta.