Peliala on yksi nopeatempoisimmista toimialoista nopeasti muuttuvassa maailmassa. Siksi on luonnollista, että alan parhaat toimijat ennakoivat näköpiirissä olevia mahdollisia tulevaisuuksia pidemmällekin kuin lähimpien kvartaalien päähän. Rovio on panostanut ennakointiin strategisen suunnittelun tukena.
Tulevaisuuden tutkimuskeskus toteuttaa parhaillaan ennakointiprojektia yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Projektissa mukana olevat pilottiyritykset hyödyntävät Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kokoamaa laajaa katsausta kansainvälisistä ennakointiraporteista, joka on laadittu Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan toimeksiannosta. Pilottiryhmä jalostaa katsaukseen koottua tietoa alueellista ja liiketoimintanäkökulmaa hyödyntäen arvoa tuottavaan muotoon.
Epävarmuus tulevaisuuden uhkatekijöistä ja uusista mahdollisuuksista tekee tulevaisuudesta yhä tärkeämmän hallinnan kohteen. Suomessa yhä useammilla julkisilla organisaatioilla, kuten kunnilla, on tavoitteena hallita tulevaisuuttaan. Usein organisaatioilla on kuitenkin puutteelliset kyvyt tai resurssit luoda tietoa tulevaisuudesta tai ottaa mahdollisia tulevaisuuksia huomioon päätöksenteossa.
Yllättäviä muutoksia ekosysteemeissä, ilmastossa ja yhteiskunnissa voidaan nyt ennakoida aiempaa paremmin. Tällaisten kompleksisten järjestelmien tasapainoa on hankala mitata, mutta uusi tutkimus osoittaa, että niiden haavoittuvuudesta voidaan saada arvokasta tietoa havainnoimalla järjestelmän tavanomaista huojuntaa. Tutkimus on julkaistu arvovaltaisessa Science-tiedejulkaisussa.
Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus toteutti syksyn 2020 aikana Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle selvitystyön, jossa analysoitiin Suomessa ja maailmalla tuotettua ennakointitietoa. Hankkeen tavoitteena oli muun muassa selvittää, miten koronapandemian kaltaisia nopeita, yllättäviä ja vaikutuksiltaan laajoja ilmiöitä on pystytty ennakoimaan ja minkälaisia muita tulevaisuusnäkymiä, uhkia ja mahdollisuuksia raporteissa on tunnistettu.
FM Sofi Kurki tutki väitöskirjassaan edelläkävijäorganisaatioiden tapaa suhtautua tulevaisuuteen. Tutkitut yritykset ja organisaatiot eivät pyri tarkasti ennakoimaan tulevaisuutta tai pelkästään reagoimaan todennäköisinä pidettyihin tulevaisuudennäkymiin. Pikemminkin ne hahmottavat esiin nousevia mahdollisuuksia, jotka auttavat yrityksiä kehittymään oman tavoitteensa mukaisesti.
Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja Demos Helsingin tekemän tutkimuksen mukaan Suomessa on pitkälle kehittynyt ja kansainvälisesti arvostettu kansallinen ennakointijärjestelmä. Toimintaympäristön muutostahdin kiihtyessä ennakoinnin merkitys kasvaa. Suomessa julkishallinnon tekemä ennakointityö on kuitenkin muuttuviin olosuhteisiin nähden yksipuolista: organisaatiot keskittyvät pääasiassa todennäköisten tulevaisuuksien kartoittamiseen yllätysten ja uusien mahdollisuuksien ennakoinnin sijaan.
