Kunniatohtoripromootio 2021

Turun yliopistolle terveystaloustieteen tohtorikoulutuspääaine

27.01.2022

Terveystaloustieteestä tulee oma pääaineensa Turun yliopiston tohtorikoulutuksessa. Koulutus järjestetään yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kliinisen laitoksen ja kauppakorkeakoulun taloustieteen laitoksen yhteistyönä. Pääaineen opintoihin voi hakea maaliskuun 2022 alussa. Opinnot alkavat syksyllä.

Terveystaloustieteen tohtorikoulutuspääaine systematisoi terveystaloustieteen opetusta, ohjausta ja tutkimusta Turun yliopistossa, kiteyttää terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen. Hän on uuden oppialueen vastuuhenkilö lääketieteellisessä tiedekunnassa ja kauppakorkeakoulussa.

– Meillä on ollut aiemminkin terveystaloustieteen opetusta ja alan yksittäisiä väitöskirjoja on tehty sekä kauppakorkeakoulussa että lääketieteellisessä tiedekunnassa. Nyt voimme kuitenkin keskittää väitöskirjat yhteen pääaineeseen, mikä on sekä opintojen ohjauksen, rahoituksen että alan tutkimuksen kehityksen kannalta perusteltua, Kortelainen sanoo. 

Uuden tutkimusalan jatko-opintoihin voi hakea erilaisilla pohjakoulutuksilla. Mahdollisia pohjatutkintoja ovat muun muassa maisteritutkinnot taloustieteestä ja terveystaloustieteestä sekä lääketieteen lisensiaatin tutkinto.

Tiedekuntien tahto virtaviivaistaa terveystaloustieteen opetusta ja vahvistaa alan tutkimusta on vastaus myös yhteiskunnan odotuksiin. Terveystaloustieteen osaajia tarvitaan.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeisiä haasteita on, kuinka saamme soten niukat voimavarat kohdistettua mahdollisimman kustannustehokkaasti niin, että palvelut voidaan turvata kaikille. Nämä kysymykset ovat aivan terveystaloustieteen ytimessä, Kortelainen toteaa.

Kortelaisesta uusi tohtorikoulutuspääaine onkin ehkä ajankohtaisempi kuin koskaan. Se on myös jo lähtökohdiltaan aidosti monitieteinen, mutta lääketieteen ja taloustieteen lisäksi jatko-opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa syventäviä opintoja muista tiedekunnista.

Turun yliopiston tutkijakoulu UTUGSin johtaja Pirjo Nuutila painottaa, että aihe on tärkeä ja ajankohtainen.

– On hienoa, että terveystaloustiede voi jatkossa olla pääaineena niillä kliinisen tohtoriohjelman väitöskirjatutkijoilla, jotka tästä  aiheesta tekevät opinnäytettä. Terveystaloustiede varmasti kiinnostaa monia kliinistä työtä tekeviä lääkäreitä ja mahdollisuus saada väitöskirjatutkimisen tueksi koulutusta on tervetullut lisä tohtorikoulutukseemme, Nuutila sanoo.

Kehitys alkoi lahjoitusprofessuurista

Kauppakorkeakoulun taloustieteen laitoksen johtaja Heikki Kauppi pitää tohtorikoulutuspääainetta tärkeänä merkkipaaluna yliopistolle.  

– Olemme innoissamme ja pidämme tätä hienona saavutuksena! Olemme päässeet eteenpäin kehityksessä, jonka käynnisti lääkintöneuvos Sakari Alhopuron vuonna 2013 yliopistolle lahjoittama määräaikainen terveystaloustieteen professuuri, Kauppi toteaa.

Myös Kaupin mukaan tarve terveystaloustieteen taitajista on käynyt vuosi vuodelta ilmeisemmäksi ja akuutimmaksi. Terveydenhuolto on yhteiskunnan keskeisiä toimintoja, eikä se ole tehokkuusodotusten ulkopuolella. Väestön ikääntymisen tai koronapandemian kaltaiset tekijät ovat omiaan lisäämään tarvetta tutkitulle tiedolle, joka tukee terveyden- ja sairaudenhoitoa koskevaa päätöksentekoa. 

Kauppi näkee uuden oppialan monitieteellisyyden suurena vahvuutena ja uskoo, että sen järjestämistapa lisää kiinnostusta terveystaloustieteen jatko-opintoihin. 

– Koulutusta ei tehdä puhtaasti taloustieteen eikä puhtaasti lääketieteen ehdoilla, eli opiskelijoiden ei tarvitse ajatella, että he lähtevät tekemään kokonaan uutta peruskoulutusta. Pikemminkin ohjelma antaa mahdollisuuden laajentaa ja vahvistaa jo hankittua osaamista niin, että jatko-opiskelija saa valmiudet vaativan terveystaloudellisen tutkimuksen tekemiseen, Kauppi sanoo. Hän arvelee, että pääaineen myötä lääketiede ja taloustiede löytävät yhteisen kielen, joka luo pohjaa myös yhteiselle tutkimusalueelle.    

Terveystaloustieteen väitöskirjan tekijät kuuluvat tiedekunnasta riippumatta kliiniseen tohtoriohjelmaan. Ohjelmaa johtaa professori Antti Saraste. Ohjelmassa opiskelee yli 500 tohtorikoulutettavaa ja heistä varsin monelle terveystaloustiede saattaa sopia hyvin koulutuskokonaisuuteen, Saraste sanoo. 

Myös hän tähdentää syksyllä alkavan pääaineen ajankohtaisuutta. Hoitomenetelmien vaikuttavuudesta sairaanhoidossa tarvitaan monipuolista tutkimustietoa. 

Ensimmäiset väitöskirjat ja tohtorit uusi ohjelma tuottanee vuonna 2024. He ovat joko kauppatieteen, lääketieteen, valtiotieteen tai filosofian tohtoreita. Heille avautuu monia uravaihtoehtoja.

– Osa jää tutkijatehtäviin, mutta he työllistyvät varmasti myös terveydenhuollon eri tehtäviin ja yrityksiin, Saraste toteaa.

InFLAMES mukana suunnittelussa

Kauppakorkeakoulun ja lääketieteellisen tiedekunnan kiinnostus laajentaa tutkimusta terveystaloustieteeseen on heijastunut myös InFLAMES-lippulaivaan. 

InFLAMES keskittyy immunologiseen huippututkimukseen ja sen tavoitteita ovat läpimurrot lääkekehityksessä, diagnostiikassa ja yksilöllisessä lääketieteessä. Lippulaivaan nimitettiin vuonna 2021 kahden tiedekunnan yhteiseksi lääketaloustieteen työelämäprofessoriksi dosentti Juha Laine. Hän on ollut tiiviisti mukana edistämässä ja suunnittelemassa uutta tohtorikoulutuspääainetta. 

Laine sanoo, että myös InFLAMES-tohtorikoulutettavat voivat hyötyvät terveystaloustieteen syventävistä opinnoista.

– Jos on mukana lääkekehityksessä, on hyvä ymmärtää jo lääkkeen kehityksen varhaisvaiheessa valmisteen markkinoille tuloon ja sääntelyyn liittyviä terveystaloudellisia kysymyksiä, hän perustelee.

Laine muistuttaa, että Suomessa uusi lääke ei voi saada Kela-korvattavuutta ilman sille tehtyä terveystaloudellista selvitystä. 

– Lääkehoidoissa tärkeää on vaikuttavuus, mitä lisähyötyä uusi lääke mahdollisesti tuo käytössä oleviin hoitomenetelmiin verrattuna. Toisaalta pitää arvioida kustannuksia. Onko uuden lääkkeen vaikutus esimerkiksi potilaiden elinaikaan, elämänlaatuun tai toimintakykyyn niin suuri, että valmiste kannattaa ottaa käyttöön, vaikka lääke olisi kallis. Terveystaloustieteessä ei ensi sijaisesti tarkastella, mistä voitaisiin säästää, vaan pikemminkin etsitään resurssien tehokkaita käyttötapoja, Laine kuvaa.

 

InFLAMES on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen, Suomen Akatemian rahoittama tutkimuksen lippulaivahanke. Se tähtää uusien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen ja lääkekehitykseen yhdessä biotekniikka- ja lääkeyritysten kanssa. Lippulaiva edistää myös diagnostiikkaa, jolla potilaille voidaan räätälöidä sopivat täsmähoidot.

 

 

Muokattu 4.2.2022: täsmennetty termi tohtorikoulutusohjelma tohtorikoulutuspääaineeksi ja lisätty tutkijakoulu UTUGSin johtaja Pirjo Nuutilan kommentti. 

Luotu 27.01.2022 | Muokattu 04.02.2022