Tohtorinhattu oikeustiede (3)

Kuka voi toimia omissa nimissään tekijänoikeuden loukkausta koskevassa asiassa? (Väitös: OTM, KTM, VT Jussi Päivärinne, 27.5.2022, prosessioikeus ja tekijänoikeus)

OTM, KTM, VT Jussi Päivärinne tutki prosessioikeuden ja tekijänoikeuden alaan kuuluvassa väitöskirjassaan, kuinka kantaja- ja hakijavaltuuskysymykset on tekijänoikeuden loukkaustapauksissa jäsennettävä ja ratkaistava. Tutkimuksessa selvisi, että näiden kysymysten jäsentäminen ja ratkaiseminen aiheuttavat ajoittain haasteita käytännön oikeuselämässä. Tyhjentävään, lain tasolla tapahtuvaan asiavaltuussääntelyyn ei kuitenkaan ole tulevaisuudessakaan tarvetta, sillä oikeuskäytännön ja -tieteen kautta pystytään hallinnoimaan ja ratkomaan monimutkaisiakin asiavaltuuskysymyksiä.

Jussi Päivärinne tutki väitöskirjassaan Siviiliprosessuaalinen asiavaltuus tekijänoikeuden loukkaustapauksissa, kuinka kantaja- ja hakijavaltuuskysymykset on tekijänoikeuden loukkaustapauksissa jäsennettävä ja ratkaistava. Pääosa tekijänoikeudellisista loukkaustapauksista käsitellään siviilioikeudellisina asioina. Oikeudenkäymiskaari, tekijänoikeuslaki tai muut lait eivät sisällä yleissäännöksiä siitä, kenellä on oikeus saattaa tekijänoikeuden loukkausta koskeva siviili- tai hakemusprosessi vireille omissa nimissään, tai siitä, kuka voi saada hyväksyvän ratkaisun tällaisessa asiassa.

Koska tekijänoikeuslaki sisältää ainoastaan joitakin yksittäisiä asiavaltuusnormeja eräiden erikoistilanteiden varalta, loukkaustapauksissa asiavaltuuskysymyksiä on pääsääntöisesti hallittava varallisuusoikeudellisissa asioissa yleisesti sovellettavaksi tulevan väitedoktriinin kautta.

- Väitedoktriinin perusteella jo yksinomaan kantajan tai hakijan väite hänelle kuuluvan oikeuden tai intressin loukkaamisesta riittää synnyttämään hänelle prosessuaalisen asiavaltuuden asiassa. Väitedoktriinin oikeaoppinen soveltaminen on kuitenkin ajoittain aiheuttanut vaikeuksia tuomioistuimille, Päivärinne toteaa.

Useat Päivärinteen tutkimuksessa tarkastellut tuomioistuinratkaisut osoittavat, että esimerkiksi kysymys siitä, onko kantaja tai hakija tosiasiassa tietyn teoksen tekijänoikeuden haltija tai onko kantajan tai hakijan hallussa oleva tekijänoikeuslisenssi tosiasiassa tietynlaajuinen, ratkaistaan edelleen toisinaan prosessinedellytysharkinnan yhteydessä.

- Tämä johtaa tekijänoikeudellisissa loukkausasioissa usein siihen, että kanteita ja hakemuksia jätetään tutkimatta, vaikka ne vallitsevien prosessuaalisten oppien mukaan tulisi tällaisessa tilanteessa hylätä joko kokonaan tai osittain. Jos asia ei etene lainkaan varsinaiseen asiatutkintaan, vaan sen käsittely pysähtyy niin sanotusti virheelliseen prosessinedellytysharkintaan, riskinä on, että kantaja tai hakija ei saa osakseen oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä, Päivärinne kertoo.

Lainsäätäjän kannanottoa tarvitaan eräissä erityistilanteissa

Nykytilassa asiavaltuuskysymyksiä kyetään pääsääntöisesti hallitsemaan ja ratkaisemaan kiitettävästi, mutta eräissä tilanteissa lainsäätäjän nimenomainen kannanotto olisi silti toivottavaa, jotta epäselvää oikeustilaa saataisiin selkeytettyä.

- Esimerkiksi tekijänoikeuslain 60 a–60 e §:ssä käytetään ilmausta ”tekijä tai hänen edustajansa”, mutta lainsäätäjä ei ole esitöissä tai muissa lainvalmisteluaineistoissa määritellyt, onko sen tarkoituksena tosiasiallisesti ollut legitimoida ”edustajan” asema eli mahdollistaa se, että tekijän edustaja voisi itsenäisesti ja omissa nimissään toimia pykälissä tarkoitetuissa asioissa hakijana tai kantajana, Päivärinne toteaa.

EU-oikeudella voi olla vaikutusta kansallisiin asiavaltuusratkaisuihin ja -tulkintoihin

Vaikka niin sanotun täytäntöönpanodirektiivin myötä tekijänoikeuden haltijoiden asiavaltuusasema on tullut unionin tasolla harmonisoiduksi, Päivärinteen mukaan mainitun direktiivin myötä eräiden muiden tahojen, kuten lisenssinhaltijoiden ja tekijänoikeusjärjestöjen, asiavaltuusasemien määritteleminen vaikuttaa jääneen eräänlaiseen välitilaan.

- Voidaan sanoa, että tosiasiallisesti näiden muiden tahojen asemia ei ole harmonisoitu, mutta unionin lainsäätäjä vaikuttaa kuitenkin rakentaneen täytäntöönpanodirektiiviin eräänlaisen varaventtiilin tai turvamekanismin, jonka myötä unionin tuomioistuimelle aukeaisi mahdollisuus joissakin tilanteissa kontrolloida kansallisen tason asiavaltuusratkaisuja myös tekijänoikeuden loukkaustapauksissa, Päivärinne arvioi.

Päivärinteen mukaan epäselvään tilaan saadaan selvyys vain osoittamalla unionin tuomioistuimelle asiaa koskevia ennakkoratkaisupyyntöjä.

Väittelijän yhteystiedot:

Jussi Päivärinne
jussi.paivarinne@utu.fi

Väittelijän kuva

***

OTM, KTM, VT Jussi Päivärinne esittää väitöskirjansa Siviiliprosessuaalinen asiavaltuus tekijänoikeuden loukkaustapauksissa julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 27.5.2022 klo 12 (Turun yliopisto, Calonia, Cal 1 -luentosali, Caloniankuja 3, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Marcus Norrgård (Helsingin yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Tuomas Hupli (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on prosessioikeus ja tekijänoikeus.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

 

Luotu 17.05.2022 | Muokattu 18.05.2022