surullisen oloinen poika

Lapsuuden emotionaalinen laiminlyönti heijastuu aikuisiän mielenterveyteen (Väitös: LKT, VTM Raimo K. R. Salokangas, 27.11.2020, psykologia)

Lapsuuden traumakokemukset heijastuvat pitkälle aikuisikään. Sekä mielenterveyden ongelmista kärsiviä että yleisväestön aikuisia väitöstutkimuksessaan tutkinut Raimo Salokangas havaitsi, että lapsuuden erityisesti emotionaalinen laiminlyönti yhdistyi aikuisiän kokemukseen, jonka mukaan ihmiset suhtautuivat tutkittavaan negatiivisesti. Kokemus oli miehillä voimakkaampi kuin naisilla.

Salokangas tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa lasten traumakokemuksia useasta näkökulmasta. Hän muun muassa selvitti lapsuuden kaltoinkohtelun ja traumakokemusten vaikutuksia yksilöiden kokemuksiin siitä, miten muut ihmiset suhtautuvat heihin sekä tutki, miten lapsuuden traumakokemukset yhdistyvät aikuisiän itsetuhoisuuteen ja psykiatrisiin häiriöihin.

Salokankaan tutkimusaineistossa oli mukana 692 yleisväestön aikuista, 250 terveyskeskukseen ja 160 psykiatriseen avohoitoon tullutta sekä 245 psykoosiriskissä olevaa potilasta.

Yleisväestöstä lähes kolme neljäsosaa (72,3 prosenttia) raportoi vähintään yhden ja lähes puolet (48,1 prosenttia) kaksi tai useamman lapsuuden traumakokemuksen. Psykiatrisilla avohoitopotilailla osuudet olivat erittäin korkeat, 94,4 ja 80,6 prosenttia. Kaikissa aineistoissa emotionaalinen laiminlyönti oli yleisin ja seksuaalinen hyväksikäyttö harvinaisin lapsuuden traumakokemus.

– Kaikki lapsuuden traumakokemukset yhdistyivät merkitsevästi aikuisiän alkoholiongelmiin. Naisilla seksuaalinen hyväksikäyttö ja fyysinen kaltoinkohtelu yhdistyivät suoraan alkoholiongelmien esiintymiseen; miehillä vastaavat yhteydet välittyivät pääasiassa masentuneen mielialan kautta, Salokangas kertoo.

Emotionaalinen kaltoinkohtelu ja laiminlyönti sekä fyysinen kaltoinkohtelu yhdistyivät vahvimmin ajankohtaisiin mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöihin. Näistä fyysinen kaltoinkohtelu ja emotionaalinen laiminlyönti yhdistyivät voimakkaimmin aikuisiän psykiatrisiin häiriöihin ja saattoivat siten välittää traumakokemusten muiden osatekijöiden pääasialliset vaikutukset mielenterveyden häiriöihin.

Hoitoon hakeutuneiden aineistossa psykiatristen häiriöiden ohella lapsuuden traumakokemukset, varsinkin emotionaalinen kaltoinkohtelu, yhdistyivät itsemurhariskiin.
Väitöstyössään Salokangas tutki myös uuden, suomenkielisen lapsuuden kaltoinkohtelun ja traumakokemusten arviointiin kehitetyn instrumentin Trauma And Distress Scale eli TADSin ominaisuuksia ja käyttökelpoisuutta.

TADS-instrumentti sisältää viisi osatekijää: emotionaalinen kaltoinkohtelu, fysikaalinen kaltoinkohtelu, seksuaalinen kaltoinkohtelu, emotionaalinen laiminlyönti ja fyysinen laiminlyönti. Se osoittautui psykometrisilta ominaisuuksiltaan käyttökelpoiseksi instrumentiksi takautuvasti raportoitujen lapsuuden traumoja arvioinnissa.

Avainasemassa vanhemmuuden tukeminen

– Emotionaalinen laiminlyönti ja fyysinen kaltoinkohtelu osoittautuivat yhdistyvän voimakkaimmin psykiatrisiin häiriöihin ja emotionaalinen laiminlyönti myös negatiiviseksi koettuun toisten ihmisten asenteeseen. Molemmat koskettavat lapsen ja nuoren perustavaa laatua olevia turvallisuuden ja rakastettuna olemisen tarpeita ja voivat siten vahingoittaa hänen psyykkistä eheyttään ja itsetuntoaan altistaen hänet aikuisiässä epäluottamuksen sävyttämälle asenteelle toisia ihmisiä kohtaan sekä mielenterveyden ongelmille ja häiriöille, Salokangas sanoo.

Enemmistö lapsuuden kaltoinkohtelusta ja traumakokemuksista liittyy perheisiin.

– Varhaiset vanhempien ja lasten mielenterveyttä tukevat perhekeskeiset terapeuttiset ja neuvontatoimenpiteet sekä vanhempien tukeminen heidän vanhemmuuden tehtävässään voivat suojata lapsia ja nuoria kaltoinkohtelulta ja traumakokemuksilta. Sosiaalipoliittiset toimenpiteet, jotka suunnataan perheisin niiden kohdatessa taloudellisia ja muita vaikeuksia, voivat vaikuttaa samaan tavoitteeseen, Salokangas toteaa.

Koko yhteiskunnan taholla kyse on Salokankaan mukaan perhe-elämän arvostamisesta.

– Yhteiskunnan tuleekin ryhtyä toimenpiteisiin tasapainoisen perhe-elämän tukemiseksi sekä suhtautua todella arvostavasti lapsiin ja heidän hyvinvointiinsa. Myös julkisella medialla on tärkeä rooli näissä toimenpiteissä.

***

LKT, VTM Raimo Salokangas esittää väitöskirjansa ”Childhood adverseties and mental ill healt” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 27.11.2020 klo 12.00 (Turun yliopisto, PUB1, Mauno Koivisto -Sali, Assistentinkatu 7, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Raija-Leena Punamäki (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Jukka Hyönä (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on psykologia.

Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuden yleisömäärä paikan päällä on korkeintaan 50 henkilöä. Väitöstilaisuutta voi seurata myös netissä https://echo360.org.uk/section/c6730496-bdcf-4796-945f-9f99ac6de866/public .

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: p. 040 749 8761, Raimo.K.R.Salokangas@utu.fi

>> Väittelijän kuva

>> Väitöskirja on julkaistu sähköisenä

Luotu 17.11.2020 | Muokattu 17.11.2020