Väitöstutkimuksessa havaittiin, että vähäinen fyysinen aktiivisuus ja alipainoisuus lapsuudessa ja nuoruudessa lisäävät riskiä sairastua myöhemmin ei-affektiiviseen psykoosiin, erityisesti skitsofreniaan. Tulokset antavat uutta tietoa sellaisista skitsofrenian riskitekijöistä, joihin on mahdollista vaikuttaa.
Nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, väitöskirjatutkija Elina Sormunen selvitti väitöstutkimuksessaan, liittyvätkö lapsuus- ja nuoruusiän metaboliset tekijät ja fyysinen aktiivisuus riskiin sairastua myöhemmin ei-affektiiviseen, eli mielialahäiriöön liittymättömään, psykoosiin, kuten skitsofreniaan. Psykoosit ovat vakavia mielenterveyden häiriöitä, joihin liittyy todellisuudentajun heikentyminen. Skitsofrenia on ei-affektiivisista psykooseista vaikein ja aiheuttaa usein suurta kärsimystä ja toimintakyvyn laskua.
Tutkimuksen aineistona oli suomalainen Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -tutkimus, jossa yli 3500 lapsen ja nuoren kehitystä on seurattu vuodesta 1980 alkaen. Tutkittavien psykiatriset diagnoosit kerättiin kansallisesta hoitoilmoitusrekisteristä.
Tutkimuksessa tehty kokonaan uusi havainto oli, että liikunnan määrä vaikuttaa psykoosiriskiin jo lapsuudesta lähtien. Mitä vähemmän lapsi tai nuori liikkui, sitä suurempi riski oli sairastua aikuisena psykoosiin, erityisesti skitsofreniaan. Myös lapsuus- ja nuoruusiän alipainoisuus lisäsi riskiä, mutta kolesteroli- tai insuliinitasot eivät olleet yhteydessä myöhempään ei-affektiivisen psykoosin riskiin. Hieman yllättäen matala veren triglyseriditaso näytti liittyvän psykoosin varhaisempaan puhkeamiseen.
Voidaanko liikunnalla ehkäistä psykoosia?
Nykykäsityksen mukaan psykoosit johtuvat perintötekijöiden ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. Syy–seuraussuhteita ei tämän tutkimuksen perusteella voida osoittaa, vaan aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta.
– On todennäköistä, että vähäisen liikunnan taustalla on useita syitä, mukaan lukien viivästynyt motorinen kehitys ennen psykoosin puhkeamista. Toisaalta aiemman tutkimusnäytön perusteella liikunta vaikuttaa monin tavoin aivojen kehitykseen ja aiheuttaa muutoksia sekä aivojen rakenteessa että toiminnassa myös aikuisilla, Sormunen kertoo.
– Vaikka vielä ei tiedetä, voidaanko lapsuus- ja nuoruusiän liikuntaa lisäämällä vähentää psykoosiriskiä, tulokset vahvistavat ajatusta siitä, että liikuntaa edistäviä toimia tulisi sisällyttää psykoosin ehkäisyyn tähtääviin ohjelmiin, Sormunen jatkaa.
Tulokset tukevat myös käsitystä skitsofreniasta kehityksellisenä ja koko elimistöön vaikuttavana häiriönä, ei pelkästään aivosairautena. Skitsofrenian kehityskulku näyttäisi alkavan jo lapsuudessa, vuosia ennen ensimmäistä psykoosijaksoa.
***
LL Elina Sormunen esittää väitöskirjansa ”Risk factors of non-affective psychoses: Metabolic health indicators and physical activity in childhood and adolescence” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 25.4.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Erika Jääskeläinen (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Jarmo Hietala (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on psykiatria.
Väittelijän yhteystiedot: iesorm@utu.fi
