Asiasana: nuorisopsykiatria

Tuore yhdysvaltalaisia nuoria tutkinut väitöskirja paljastaa, että lapsuuden ajan haitalliset kokemukset, kuten kaltoinkohtelu ja laiminlyönti, altistavat nuoret itsetuhoisuudelle. Tytöillä oli suurempi riski itsetuhokäyttäytymiseen hoidon aikana, eikä itsetuhoisuuden riskin seulonta mielenterveyspalveluihin pääsyn yhteydessä pystynyt ennustamaan suurta määrää itsetuhoista käyttäytymistä.

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että vähäinen fyysinen aktiivisuus ja alipainoisuus lapsuudessa ja nuoruudessa lisäävät riskiä sairastua myöhemmin ei-affektiiviseen psykoosiin, erityisesti skitsofreniaan. Tulokset antavat uutta tietoa sellaisista skitsofrenian riskitekijöistä, joihin on mahdollista vaikuttaa.

Äidin matala sosioekonominen asema ja yksinhuoltajuus lapsen syntymähetkellä sekä lapsen ennenaikainen syntymä, pieni syntymäpaino ja syntymä sektiolla ovat yhteydessä lapsen korostuneeseen todennäköisyyteen saada ahdistushäiriödiagnoosi myöhemmällä iällä. LL Tiia Ståhlberg havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan myös, että lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriön diagnoosien määrä erikoissairaanhoidossa on kasvanut vuosina 1998–2012.

Sekä lastensuojelun että mielenterveydenhoidon palveluja kaipaavien nuorten tukemiseen on koottu uusimpaan tutkittuun tietoon pohjaavat ohjeet. Turun ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Turun ammattikorkeakoulun LANUPS-ryhmä tuo esille erityisesti tarpeen tiivistää eri alojen ammattilaisten yhteistyötä sekä kuulla nuorien omia kokemuksia ja näkemyksiä.

Olemassa olevat sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelut eivät vastaa neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten tarpeisiin. Turun yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston Neuropsykiatrisesti oireilevat nuoret palvelujen pyörteissä – sosiaalityön, nuorisopsykiatrian ja erityispedagogiikan yhteistutkimus, NEPSOS -hanke etsii ratkaisuja palvelujärjestelmän ongelmiin.

Sekä vaativia lastensuojelun että mielenterveydenhoidon palveluja kaipaavat nuoret päätyvät nykyisten yhteiskunnan tukitoimien väliinputoajiksi. Ongelmana on muun muassa eri palvelujen pirstaleisuus. Turun ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Turun ammattikorkeakoulun yhteinen LANUPS-hanke etsii keinoja yhteistyön lisäämiseen ja sitä kautta parempaan auttamiseen.

Lastentautien tutkimussäätiön uuden rahoitustavan uskotaan jatkossa paremmin mahdollistavan potilas- ja tutkimustyön yhdistämisen. Lastenlääkäriprofessorien mukaan rahoitus varmistaa huippututkimuksen jatkumisen Suomessa.

Koulujen avautuminen tällä viikolla aiheuttaa huolta osassa perheitä. Vanhemmat saattavat miettiä, kasvaako perheen sairastumisriski tai pelottaako lasta mennä kouluun pandemian takia. Myös kavereiden ja opettajan tapaaminen tai koulutyöstä suoriutuminen pitkän etätyöskentelyjakson jälkeen saattaa jännittää tai pelottaa lasta. Kaikki tämä on luonnollista. Aikuinen voi kuitenkin helpottaa lapsen oloa ja auttaa häntä tulemaan huolten kanssa toimeen kuormittavissa muutostilanteissa. On tärkeää, että vanhemmalla on työkaluja itsensä rauhoittamiseen ja lapsen tukemiseen.

Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskus, Voimaperheet ja eriarvoisuuden, interventioiden ja hyvinvointivaltion tutkimuksen INVEST-lippulaivahanke järjestivät koulutuspäivän teemalla Kohti koko perheen hyvinvointia, fokuksessa raskausajan masennus ja lasten ja nuorten seksuaalikasvatus.

INVEST-hankkkeen käynnistystapahtuma järjestettiin Turun Logomossa 4.11. teemalla Welfare Lottery or Welfare State.