Erivärisiä nappuloita valkoisella alustalla.

Nykykirjallisuuden kuvailema ihminen on eläin ja kone (Väitös: FM Elli Lehikoinen, 11.12.2020, kotimainen kirjallisuus)

Ihmisen lisääntyminen on kirjallisuuden kestoaiheita. Turun yliopistossa väittelevä filosofian maisteri Elli Lehikoinen tarkasteli väitöstutkimuksessaan tapoja, joilla tällä vuosituhannella julkaistu suomalainen kirjallisuus on osallistunut lisääntymiskeskusteluun. Tutkimus osoitti, että lisääntymisaiheinen kirjallisuus laajentaa perinteistä käsitystä ihmisyydestä ja ihmisen lajista.

Lisääntymisestä käydään tällä hetkellä kiivaitakin yhteiskunnallisia neuvotteluja. Kyse on usein siitä, keneltä lisääntymistä odotetaan, kenelle se sallitaan tai keneltä se kielletään. 

– Lisääntyminen on ajankohtainen, poliittinen aihe kirjallisuudessa juuri nyt. 2000-luvun alkuvuosina on nähtävillä lisääntymisaiheisen kirjallisuuden ilmiö, Lehikoinen kertoo.

Lehikoinen tutki väitöstutkimuksessaan ihmistä ja ihmisen lajia lisääntymisaiheisessa nykykirjallisuudessa tarkentamalla eläimyyden, teknologioiden, sukupuolen ja lisääntymisvapauden teemoihin. Lehikoisen analyysi kohdistui erityisesti kirjallisuudessa esiintyviin nopeasti muuttuviin teknologisiin interventioihin ja kuvauksiin ihmisestä nisäkkäänä. 

– Tutkimuksessani tarkastelen lisääntymisaiheisen kirjallisuuden ihmiskäsityksiä, jotka ottavat jatkuvasti kantaa juuri niihin asioihin, jotka perinteisesti käsitetään ihmisen vastakohtina: eläimiin ja koneisiin, Lehikoinen kuvailee.

Kirjallisuudessa lisääntyminen tuo esille ihmisyyden paradoksaalisuuden

Lehikoinen analysoi tutkimuksessaan Anna-Leena Härkösen, Riina Katajavuoren, Essi Kummun, Rosa Meriläisen, Pauliina Rauhalan ja Anu Silfverbergin teoksia. 

– Lisääntymisaiheisessa kirjallisuudessa ihmisiä kuvaillaan jatkuvasti laajana lajikirjona erilaisia eläimiä. Esimerkiksi keskosuutta käsittelevä Essi Kummun Lasten tarina puolestaan tarkentaa suoraan koneihmisyyteen. Perinteinen käsitys ihmisestä ei-eläimenä ja ei-koneena onkin tutkimukseni mukaan kirjallisuudessa jo luhistunut, Lehikoinen toteaa. 

Lehikoisen mukaan kirjallisuudessa lisääntyminen tekee näkyväksi ihmisyyden paradoksin. 

– Biologinen ihmiskäsitys, eli eräs eläin, homo sapiens, ja kulttuurisempi ihmiskäsitys, jossa ihminen on ennen kaikkea eläimen vastakohta, ovat perinteisessä ihmiskäsityksessä totta yhtä aikaa. Ihmisyys on siis paradoksaalisesti määritelty erääksi eläimeksi, joka ei ole eläin. Kirjallisuus ottaa kantaa asetelman paradoksaalisuuteen ja laajentaa ihmiskäsityksiä, Lehikoinen luonnehtii. 

Kirjallisuus tuo esille myös lisääntymiseen liittyvän vallankäytön

Lehikoisen analysoimat 2000-luvun Suomeen sijoittuvat teokset kuvailevat historiallisesti ja globaalisti etuoikeutettuja lisääntymisen olosuhteita. Suurimmassa osassa teoksista monet lisääntymisvapautta lisäävät ja ylläpitävät tekijät, kuten mahdollisuus käyttää ehkäisyä tai työskennellä myös kodin ulkopuolella esitetään itsestäänselvyyksinä. Samalla näihin seikkoihin liittyy hankausta sukupuolittuneesta vallankäytöstä ja itsemääräämisoikeuksien toteutumisesta. Esimerkiksi uskonnolliset syyt aiheuttavat kirjallisuuden kuvauksissa itsemääräämisoikeuksien kapenemista.

– Valtaosassa tutkimuskohteistani lisääntymisvapaus toteutuu hyvin. Toisaalta juuri se saattaa hämärtää kykyämme huomioida, ettei lisääntyminen ole tasa-arvoisten valinnanmahdollisuuksien kenttä myöskään omassa ajassamme ja paikassamme, Lehikoinen sanoo.

– Tulevaisuudessa ihmiskäsityksistä ja lisääntymisestä käytäneen monenlaisia uusia kamppailuja, kun teknologia sotkee käsityksiämme aiemmin muuttumattomina nähdyistä orgaanisuuden ja sukulaisuuden kaltaisista asioista, Lehikoinen summaa.

***

FM Elli Lehikoinen esittää väitöskirjansa ”Ihmisyyden äärellä. Lisääntymistä käsittelevä kotimainen nykykirjallisuus, lukeminen ja luontokulttuurit” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 11.12.2020 klo 12 (Pharmacity, Pha1-luentosali, Itäinen Pitkäkatu 4).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Kuura Irni (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Päivi Lappalainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kotimainen kirjallisuus. 

Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuden yleisömäärä paikan päällä on korkeintaan 10 henkilöä. Tilaisuutta voi seurata etäyhteydellä: https://utu.zoom.us/j/65160188505

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väittelijän kuva

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä UTUPubissa.

Luotu 07.12.2020 | Muokattu 14.04.2021