Kimble-lautapeli vuodelta 1968

Väittelijä selvitti Kimble-lautapelin avulla, miten kestävät tuotesuhteet syntyvät (Väitös: FM Lilli Sihvonen, 10.6.2022, digitaalinen kulttuuri)

Monimutkaiset tuotesuhteemme muodostuvat edelleen tavaran jatkuvasta hankinnasta ja siitä luopumisesta. Tavarat myös kuluvat ja rikkoutuvat ennenaikaisesti, jotta ostaisimme niitä aina lisää. Monien tuotteiden elinkaari onkin varsin lyhyt. Poikkeuksena tähän on uustuotanto, jossa tuotannosta joskus poistettu tuote otetaan uudelleen valmistukseen. Uustuotannossa olevia tuotteita nimitetään usein myös klassikoiksi. FM Lilli Sihvonen selvitti väitöskirjassaan, millaisista tekijöistä Kimble-lautapeliin muodostamamme kestävä tuotesuhde rakentuu ja miten kestäviä tuotesuhteita voisi tulevaisuudessa rakentaa.

- Meillä on varmasti jokaisella suomalaisella oma erityinen suhde Kimble-lautapeliin, onhan se jo yli 50 vuotta vanha tuote. Monet meistä ovat pelanneet sitä lapsena, ja sitten aikuisena siirrämme sitä eteenpäin seuraaville sukupolville. Jaamme siis jonkinlaisen yhteyden ja luottamuksen tähän tuotteeseen, Lilli Sihvonen toteaa.

Sihvonen selvitti digitaalisen kulttuurin alan väitöskirjassaan Kimble-lautapelin kestävä tuotesuhde – Kulttuurituotteiden uustuotantoprosessit, millainen elinkaari uustuotannossa olevilla tuotteilla on. Kun tuote vuoroin palautetaan markkinoille ja vuoroin vedetään pois, on kyse systemaattisesta toiminnasta – uustuotantoprosessista. Uustuotantoprosessi muodostuu suunnitellusta vanhentamisesta ja henkiinherättämisestä: Ensin tuotteet joko hajoavat ennen aikojaan tai muulla tavoin väistyvät uusien tuotteiden tieltä. Sen jälkeen, vuosikymmeniä myöhemmin, ne herätetään henkiin eli palautetaan markkinoille.

- Kaikki tuotteet eivät kuitenkaan katoa markkinoilta, vaan osa on jatkuvasti saatavilla, kuten Kimble. Alun perin poisvetojen ja katoamisten tarkoituksena on ollut synnyttää kuluttajissa nostalgista kaipuuta tuotetta kohtaan, jotta kuluttajat hankkisivat sen uudelleen, mutta se ei päde kaikkiin tuotteisiin. Nostalgiaa voi syntyä, mutta se ei ole riittävä selitys sille, miksi tuote hankitaan uudelleen, eivätkä kaikki kuluttajat tunne sitä tunnetta, Sihvonen sanoo.

Tutkimustuloksena tuotekehitykseen soveltuva malli

Sihvonen on pilkkonut Kimble-lautapelin elinkaaren osiin ja tunnistanut siinä nostalgian lisäksi muitakin osa-alueita ja tekijöitä: uustuotannossa olevilla tuotteilla on usein merkityksellinen historia, joka muistetaan ja jota kerrotaan eteenpäin. Lisäksi tuotteissa on pysyviä ominaisuuksia, joista tuote tunnistetaan samaksi. Tuotteisiin tehdään myös muutoksia, jotka herättävät uutta mielenkiintoa kuluttajissa.

- Lisäksi Kimblellä on erilaisia käyttökulttuureja, sitä käytetään eri yhteyksissä eri tavalla. Esimerkiksi monet ovat lapsena leikkineet sillä tai käyttäneet sitä noppana muissa peleissä, Kimblen noppa kun ei koskaan katoa, Sihvonen kertoo.

Sihvonen on kehittänyt väitöskirjassaan uustuotantoprosessin mallin, joka tuottaa uutta tietoa siitä, miten esimerkiksi klassikot voivat syntyä ja miten kestäviä tuotesuhteita voi rakentaa. Mallin voi lanseerata tuotekehityksen käyttöön, ja sen avulla voidaan häivyttää suunnitellun vanhentamisen tarvetta tavanomaisessa muodossaan tuotteiden elinkaarien lyhentäjänä.

- Kyse on pikemminkin sopeuttavista toimista eli tuote sopeutetaan aikaansa, jos sille ilmenee tarvetta. Joskus muutoksia tehdään, koska ulkoapäin tulevat trendit tai lainsäädäntö pakottavat siihen. Tuotetta ei myöskään tarvitse pantata kuluttajilta, Sihvonen huomauttaa.

Kaikki muutokset eivät ole aina toimivia, minkä vuoksi vanhempien tuotteiden elinkaarien seuranta ja tutkimus ovat tulevaisuudessa tarpeen. Mallia voikin käyttää myös tutkimustyön työkaluna.

- Muutokset eivät välttämättä aina miellytä kuluttajia. Henkiinherättäminen on sosiaalista neuvottelua valmistajan ja kuluttajien välillä siitä, mikä toimii ja mikä ei, Sihvonen sanoo.

Sihvosen tutkimus kiinnittääkin huomiota tuotteen koko elinkaareen, sen vaiheisiin ja muutoksiin ja huomioi valmistajan lisäksi myös käyttäjät. Tuotteen pitkäikäisyyttä ei voi tiivistää vain fyysisen kestävyyden parantamiseen tai tunneyhteyden luomiseen, vaan tuotetta on katsottava kokonaisuutena erilaisista näkökulmista ja eri aikoina.

Kimble-lautapeli valikoitui tutkimuskohteeksi pitkäikäisyytensä, historiansa ja muuttumattomuutensa sekä muutamien muutostensa ansiosta.

- Tärkeintä on ottaa oppia aikaa kestäneistä tuotteista, jotta voimme tulevaisuudessa parantaa heikompia tuotteita ja tukea kestävää kehitystä, Sihvonen summaa.

***

FM Lilli Sihvonen esittää väitöskirjansa Kimble-lautapelin kestävä tuotesuhde – Kulttuurituotteiden uustuotantoprosessit julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 10.6.2022 klo 12.00 (Turun yliopisto, Porin yliopistokeskus, Auditorio 126, Pohjoisranta 11, Pori).

Vastaväittäjänä toimii yliopistonlehtori Veera Kinnunen (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori Anna Sivula (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on digitaalinen kulttuuri.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8863-1

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väittelijän yhteystiedot:

Lilli Sihvonen
ltmsih@utu.fi  

Väittelijän kuva (kuvaaja: Sini Heinonen)

  

Luotu 06.06.2022 | Muokattu 06.06.2022