Asiasana: Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

GPS-lähettimiä kantavien valkoposkihanhien reitit julkaistu avoimella kartalla verkossa

23.09.2021

Turun yliopisto ja Luonnonvarakeskus (Luke) asensivat keväällä 2021 GPS-lähettimet yhteensä 50 valkoposkihanhelle, jotka olivat pysähtyneet Pohjois-Karjalaan muutollaan Keski-Euroopasta kohti Venäjän arktisia pesimäalueita. Lähettimien avulla tutkitaan, miten hanhiyksilöt valitsevat ruokailupaikkoja ja käyttäytyvät, kun niitä karkotetaan pelloilta. Samalla pystytään seuraamaan lintujen kevät- ja syysmuuttoja. Reitit on nyt julkaistu avoimesti kaikkien seurattavaksi lajitietokeskuksen sivuilla.

Arktisen neuvoston luonnonsuojelutyöryhmä vierailee Kilpisjärvellä ja Rovaniemellä

06.09.2021

Arktisen neuvoston luonnonsuojelutyöryhmä CAFF järjestää 6.–9.9. kokouksensa Kilpisjärveltä käsin. Työryhmän delegaatio vierailee muun muassa Kilpisjärven biologisella asemalla, Kilpisjärven koulussa, Käsivarren paliskunnassa sekä luontokeskuksessa. Rovaniemellä 10.9. työryhmän delegaatio vierailee Luonnonvarakeskuksessa, Metsähallituksessa, Arktisessa keskuksessa sekä maakuntamuseossa. Matkan aikana järjestetään mm. työpaja Kilpisjärven koulussa sekä kuvataan kuusiosaista videosarjaa.

Ympäristö ja populaatiotiheys vaikuttavat majavien levinneisyyteen Suomessa (Väitös: FM Riikka Alakoski, 3.9.2021, biologia)

Suomessa amerikanmajava on levittäytynyt tehokkaammin kuin euroopanmajava, vahvistaa tuore väitöstutkimus. FM Riikka Alakoski tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan euroopanmajavan ja amerikanmajavan levinneisyyteen vaikuttavia tekijöitä ja havaitsi, että erot majavien nykyisissä elinympäristöissä voivat eniten selittää sitä, että amerikanmajavan levinneisyysalue on suurempi kuin euroopanmajavan. 
 

Itämeren alainen kallioperä kertoo miljardien vuosien takaisesta mantereiden kehityksestä (Väitös: MSc Evgenia Salin, 20.8.2021, geologia)

Kahden miljardin vuoden takaisessa Pohjois-Euroopassa nykyiset mantereet puuttuivat kokonaan. Pohjoinen ja itäinen Suomi olivat osa pientä mannerta, mutta suurin osa Pohjois-Eurooppaa oli tulivuorisaaria, joita ympäröi hyvin matala meri – ei kuitenkaan Itämeri. Laattatektoniikan myötä nämä osat yhdistyivät kasvattaen asteittain pientä itäistä mannerta Fennoskandian mantereeksi. Väitöstutkimuksessaan MSc Evgenia Salin selvitti Fennoskandian mantereen kehitystä aiemmin tutkimattomista Itämeren alta kerätyistä kallioperänäytteistä.
 

Utopioita ja tähtitiedettä

Aika

13.8.2021 klo 16.00 - 20.8.2021 klo 18.00
Tervetuloa uusiin sfääreihin ja tulevaisuuksiin! Kaikenikäisille suunnattu ilmainen näyttely tarjoilee maistiaisia Utopiaako?-suurhankkeen työpajojen tuloksista ja paikkasidonnaista nykytaidetta Avaruuspuisto Väisälän tiloissa Piikkiössä.Utopioita ja tähtitiedettä -tapahtuma päättää 2019 alkaneen...

Etelä-Amerikan sademetsistä löytynyt Dolichomitus meii -pistiäinen on kuin lentävä jalokivi: sen vartalo loistaa sähkönsinisenä ja siivet kullankeltaisina

16.06.2021

Loispistiäiset on yksi maapallon lajirikkaimmista eliöryhmistä, mutta niiden trooppinen lajisto tunnetaan vielä heikosti. Nyt tutkijat ovat löytäneet tieteelle aiemmin tuntemattomat Dolichomitus meii  ja Polysphincta -loispistiäislajit  Etelä-Amerikasta. Sademetsistä löytyneet uudet lajit hurmaavat väreillään ja jännittävillä elintavoillaan. Turun yliopiston tutkijat ovat kuluvana vuonna kuvanneet tieteelle jo 53 uutta eläinlajia. 

Turun yliopisto perusti rahaston metsäluonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön edistämiseen

22.06.2021

Turun yliopiston perustama Luonto2100-rahasto hankkii lahjoitusvaroilla metsäalueita, joiden avulla tuetaan luonnon monimuotoisuuden suotuisaa kehitystä ja parannetaan virkistyskäyttömahdollisuuksia. Tavoitteena on erityisesti olemassa olevien suojelu- ja retkeilyalueiden laajentaminen ja monipuolistaminen Etelä-Suomessa.

Väittelijä kehitti uusia malleja Auringon hiukkassäteilyn arviointiin (Väitös: FM Osku Raukunen, 28.6.2021, fysiikka)

Auringon suurienergiaiset hiukkaset vahingoittavat teknisiä järjestelmiä avaruudessa ja voivat aiheuttaa vakavan säteilyvaaran astronauteille. FM Osku Raukunen tutki pitkien havaintosarjojen avulla Auringon hiukkaspurkausten esiintymistä ja ominaisuuksia, vertaillen erityisesti Auringon kahta viimeisintä aktiivisuusjaksoa. Tutkimuksessa kehitettyjä hiukkassäteilymalleja voidaan hyödyntää avaruuslaitteiden suunnittelussa.

Isotoopeista supermantereisiin – väittelijä mallinsi Etelä-Suomen kallioperän kehitystä (Väitös: FM Jaakko Kara, 23.6.2021, Geologia ja mineralogia)

Etelä-Suomen kallioperä on lähes kaksi miljardia vuotta vanha ja sen kuoren paksuus on maapallon suurimpia. FM Jaakko Kara tutki väitöskirjassaan kallioperän syntyä ja kehitystä ja loi mallin, joka selittää harvinaisten korkean Nb (niobium) -pitoisten kivien esiintymisen, erittäin paksun kuoren synnyn mekanismin sekä yleisen, vulkaanisen kaarityypin, magmatismin Etelä-Suomen alueella.