Turun yliopiston Aboa-joukkue osallistui tänä vuonna kansainväliseen synteettisen biologian iGEM-kilpailuun. Joukkue sijoittui kilpailussa hopeatasolle Itämeren lääkejätteen määrän vähentämistä tavoittelevalla tutkimusprojektillaan.
Ilmastoyliopistoverkosto (Climate University) on solminut opetusyhteistyösopimukset 18 korkeakoulukumppanin kesken. Uuden sopimuksen myötä suurin osa Suomen korkeakouluopiskelijoista voi opiskella verkoston ilmasto- ja kestävyysaiheisia kursseja.
Yliopistonmäelle noussut Aurum-rakennus on Åbo Akademin luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnan sekä Turun yliopiston kemian laitoksen uusi koti. Aurumin avajaisia vietettiin keskiviikkona 3.11.2021.
Turun yliopisto ja Luonnonvarakeskus (Luke) asensivat keväällä 2021 GPS-lähettimet yhteensä 50 valkoposkihanhelle, jotka olivat pysähtyneet Pohjois-Karjalaan muutollaan Keski-Euroopasta kohti Venäjän arktisia pesimäalueita. Lähettimien avulla tutkitaan, miten hanhiyksilöt valitsevat ruokailupaikkoja ja käyttäytyvät, kun niitä karkotetaan pelloilta. Samalla pystytään seuraamaan lintujen kevät- ja syysmuuttoja. Reitit on nyt julkaistu avoimesti kaikkien seurattavaksi lajitietokeskuksen sivuilla.
Arktisen neuvoston luonnonsuojelutyöryhmä CAFF järjestää 6.–9.9. kokouksensa Kilpisjärveltä käsin. Työryhmän delegaatio vierailee muun muassa Kilpisjärven biologisella asemalla, Kilpisjärven koulussa, Käsivarren paliskunnassa sekä luontokeskuksessa. Rovaniemellä 10.9. työryhmän delegaatio vierailee Luonnonvarakeskuksessa, Metsähallituksessa, Arktisessa keskuksessa sekä maakuntamuseossa. Matkan aikana järjestetään mm. työpaja Kilpisjärven koulussa sekä kuvataan kuusiosaista videosarjaa.
Suomessa amerikanmajava on levittäytynyt tehokkaammin kuin euroopanmajava, vahvistaa tuore väitöstutkimus. FM Riikka Alakoski tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan euroopanmajavan ja amerikanmajavan levinneisyyteen vaikuttavia tekijöitä ja havaitsi, että erot majavien nykyisissä elinympäristöissä voivat eniten selittää sitä, että amerikanmajavan levinneisyysalue on suurempi kuin euroopanmajavan.
Kahden miljardin vuoden takaisessa Pohjois-Euroopassa nykyiset mantereet puuttuivat kokonaan. Pohjoinen ja itäinen Suomi olivat osa pientä mannerta, mutta suurin osa Pohjois-Eurooppaa oli tulivuorisaaria, joita ympäröi hyvin matala meri – ei kuitenkaan Itämeri. Laattatektoniikan myötä nämä osat yhdistyivät kasvattaen asteittain pientä itäistä mannerta Fennoskandian mantereeksi. Väitöstutkimuksessaan MSc Evgenia Salin selvitti Fennoskandian mantereen kehitystä aiemmin tutkimattomista Itämeren alta kerätyistä kallioperänäytteistä.