Opettajaksi?

Opettajan tehtävissä voi toimia niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Opettajan kelpoisuusvaatimukset eli se, mitä tutkintoja ja opintoja tulee kulloinkin olla suoritettuna, määräytyvät opetustehtävän ja oppilaitoksen mukaan. Julkisen sektorin opetustoimen kelpoisuusvaatimukset on määritelty laissa.

Alla olevia otsikoita klikkaamalla löydät esimerkkejä erilaisista opettajan tehtävistä, niiden kelpoisuusvaatimuksista ja eri opintopoluista kelpoisuuden saavuttamiseksi Turun yliopistossa.

Opettajan kelpoisuudet ja eri opintopolut niiden saavuttamiseksi

Luokanopettajaksi

Luokanopettajan kelpoisuudesta määritellään asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (14.12.1998/986) ja sen mukaan luokanopettajalta edellytetään

  • kasvatustieteen maisterin tutkinto, monialaiset opinnot (60 op) sekä opettajan pedagogiset opinnot (60 op); TAI
  • kelpoisuus antaa aineenopetusta perusopetuksessa (ks. alempi otsikko) ja monialaiset opinnot (60 op).
Miten?
  • Turun yliopistossa luokanopettajan kelpoisuuden voi saada hakeutumalla tutkinto-opiskelijaksi luokanopettajan tutkinto-ohjelmaan (Turku tai Rauma).
    • Mikäli sinulla on jo korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi olet suorittanut  kasvatustieteen perus- ja aineopinnot yhteensä väh. 60 op (joista aineopinnot väh. hyvin tiedoin), voit hakea luokanopettajan tutkinto-ohjelmaan (Turku tai Rauma) suorittamaan pelkkää maisterin tutkintoa. Tutkintoon sisältyvät opettajan pedagogiset ja monialaiset opinnot.
  • Luokanopettajan kelpoisuuden voivat saada myös muiden kasvatustieteiden tiedekunnan maisterin tutkintoon johtavien tutkinto-ohjelmien opiskelijat (sekä muiden tiedekuntien aineenopettajaopiskelijat) sivuainehaun kautta. Sivuaineopiskelijoille on rajatut kiintiöt luokanopettajan kelpoisuuden tuottaviin opettajan pedagogisiin ja monialaisiin opintoihin.
  • Monialaisia opintoja järjestetään lukuvuodesta 2020-2021 alkaen myös erillisinä Rauman kampuksella. Erillisiin opintoihin voivat hakea henkilöt, joilla on perusopetuksessa opetettavan aineen aineenopettajan kelpoisuus (ks. kuvaus kohdasta Aineenopettajaksi), tai ne, jotka ovat suorittaneet kasvatustieteen maisterin tutkinnon ja opettajan pedagogiset opinnot (esim. kasvatustieteiden tutkinto-ohjelmasta valmistuneet). Erilliset monialaiset opinnot ovat ensisijainen väylä saada luokanopettajan kelpoisuus kyseisillä henkilöillä. Opinnot suoritetaan kahdessa vuodessa ja ne edellyttävät läsnäoloa Raumalla.
> Tutustu kasvatustieteiden tiedekunnan tutkinto-ohjelmiin ja muuhun opintotarjontaan (mm. opettajan pedagogiset opinnot ja monialaiset opinnot) tämän sivun alalaidan linkkien kautta.
Aineenopettajaksi

Aineenopettajan kelpoisuudesta määritellään asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (Asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005, 10 §) ja sen mukaan aineenopettajalta edellytetään ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on tehty opettajan pedagogiset opinnot (60 op) sekä

  • perusopetuksessa aineenopettajalta edellytetään opetettavan aineen osalta kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 op laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot.
  • lukiossa aineenopettajalta edellytetään yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot tutkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 120 op, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot yliopiston oppiaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 60 op.

Näin ollen, jos haluaisit toimia perusopetuksessa esim. sekä matematiikan että kemian aineenopettajana, tulisi sinulla olla molemmista (matematiikka JA kemia) opetettavan aineen opinnot vähintään yllä mainitut 60 op. Lukiossa jommasta kummasta edellytetään lisäksi syventävät opinnot, eli opintoja tulee olla yhteensä vähintään yllä mainitut 120 op.

Ao. opetettavan aineen opinnot antava tiedekunta määrittelee sen, mitä opintoja tulee suorittaa saadakseen aineenopettajan kelpoisuuden ao. opetettavan aineen osalta. Vaatimukset vaihtelevat oppilaitoksittain.

Miten?
  • Ainoa suoraan aineenopettajan kelpoisuuteen johtava tutkinto-ohjelma Turun yliopistossa on käsityön aineenopettajan tutkinto-ohjelma Raumalla (käsityön aineenopettajan kelpoisuus). Voit opiskella myös muiden opetettavien aineiden opintoja sivuaineena.
  • Voit opiskella opetettavien aineiden opintoja myös sivuaineena luokanopettajan tutkinto-ohjelmassa, jolloin saat ns. kaksoiskelpoisuuden eli voit toimia sekä luokan- että aineenopettajana.
  • Turun yliopiston (ja Åbo Akademin) muiden kuin em. tutkinto-ohjelmien tutkinto-opiskelijat voivat suorittaa opettajan pedagogiset opinnot osana tutkintoaan (erillinen sivuainehaku).
    • Voit hakeutua tutkinto-opiskelijaksi opiskelemaan sitä oppiainetta, jota haluaisit opettaa (erityisesti, jos haluat opettaa lukiossa/toisella asteella). Sivuaineena opiskellaan yleensä myös jonkin toisen opetettavan aineen opinnot eli opetettavia aineita voi olla useita.
  • Maisteriksi valmistuneet voivat hakeutua erillisiin opettajan pedagogisiin opintoihin riippumatta siitä, missä yliopistossa tutkinto on suoritettu. Se, mihin opetettaviin aineisiin on kelpoisuus, muodostuu muiden suoritettujen/suoritettavien opetettavien aineiden opintojen kautta (ks. yllä).
> Tutustu kasvatustieteiden tiedekunnan tutkinto-ohjelmiin ja muuhun opintotarjontaan (mm. opettajan pedagogiset opinnot) tämän sivun alalaidan linkkien kautta.
Varhaiskasvatuksen opettajaksi

Varhaiskasvatuslain 540/2018 26 §:n mukaan kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin on:

  • vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (60 op), joista voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella, tai jota on täydennetty mainituilla opinnoilla.
Miten?
  • Turun yliopistossa varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden voi saada hakeutumalla varhaiskasvatuksen opettajan tutkinto-ohjelmaan (Rauma). Lisätietoja tutkinto-ohjelmasta täällä.
  • Erilliset 75 op laajuiset varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden tuottavat opinnot kasvatustieteiden tutkinnon (KK/KM) suorittaneille alkavat Turun yliopistossa Rauman kampuksella marraskuussa 2020.
Esiopettajaksi

Esiopettajan kelpoisuudesta määrätään Valtioneuvoston asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (Asetus 327/2000, muutosasetus 865/2005, 7 §).

  • Esiopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on tämän asetuksen mukaan kelpoinen antamaan luokanopetusta. (3.11.2005/865)
  • Opetusryhmälle, johon ei kuulu perusopetusta saavia oppilaita, esiopetusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut:
    • soveltuvan kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon ja tutkintoon sisältyvinä tai
    • erillisinä joko yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut opinnot tai kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 11 §:ssä tarkoitetut 35 opintoviikon laajuiset ammatillisia valmiuksia antavat opinnot; taikka
    • lastentarhanopettajan tutkinnon.
Miten?

Turun yliopistossa esiopettajan kelpoisuus on mahdollista saavuttaa joko varhaiskasvatuksen opettajan tutkinto-ohjelmassa (Rauma) tai luokanopettajan tutkinto-ohjelmassa (Turku tai Rauma). Löydät linkit tutkinto-ohjelmiin koulutushausta.

Erityis(luokan)opettajaksi

Erityis(luokan)opettajan kelpoisuuksista säädetään asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista  (Asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005, 8 §, asetusta on muutettu 23.2.2012 (105/2012, 8 §) ja varhaiskasvatuslaissa (Asetus 540/2018, 30 §).

  • Laaja-alaiselta erityisopettajalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopettajan opinnot (60 op).
  • Erityisluokanopettajan kelpoisuuteen vaaditaan luokanopettajan kelpoisuus (ks. yllä) sekä erityisopettajan opinnot (60 op).
  • Varhaiskasvatuksen erityisopettajalta vaaditaan vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (60 op) tai jota on täydennetty mainituilla opinnoilla, sekä erityisopettajan opinnot (60 op).
Miten?

Turun yliopistossa ei ole varsinaista erityisopettajan tutkinto-ohjelmaa, mutta tietyissä tutkinto-ohjelmissamme opiskelevat voivat hakeutua opintojen aikana sivuaineena suoritettaviin erityisopettajan opintoihin ja näin saavuttaa kelpoisuuden. Opintoja järjestetään myös erillisinä maisteriksi valmistuneille luokan- ja aineenopettajille sekä varhaiskasvatuksen opettajille.

  • Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelman erityispedagogiikan pääaineopiskelija (Turku) voi hakea opintojen aikana sivuaineena suoritettaviin opettajan pedagogisiin ja erityisopettajan opintoihin, jolloin opiskelija saa laaja-alaisen erityisopettajan kelpoisuuden. Mikäli opiskelija haluaa lisäksi (erityis)luokanopettajan kelpoisuuden, voi hän hakea sivuaineena suoritettaviin perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisiin opintoihin (lyh. monialaiset opinnot).
  • Luokanopettajan tutkinto-ohjelman (Turku tai Rauma) opiskelija voi hakea opintojen aikana sivuaineena suoritettaviin erityisopettajan opintoihin, jolloin opiskelija saa erityisluokanopettajan kelpoisuuden.
  • Käsityön aineenopettajan tutkinto-ohjelman (Rauma) opiskelija voi hakea opintojen aikana sivuaineena suoritettaviin erityisopettajan opintoihin, jolloin opiskelija saa laaja-alaisen erityisopettajan kelpoisuuden. Mikäli opiskelija haluaa lisäksi (erityis)luokanopettajan kelpoisuuden, voi hän hakea sivuaineena suoritettaviin monialaisiin opintoihin.
  • Kasvatustieteen (varhaiskasvatus) maisteriohjelman opiskelija voi hakea opintojen aikana sivuaineena suoritettaviin erityisopettajan opintoihin, jolloin opiskelija saa varhaiskasvatuksen erityisopettajan kelpoisuuden. Mikäli maisterin tutkinoon sisällytetään myös opettajan pedagogiset opinnot, opiskelija saa myös laaja-alaisen erityisopettajan kelpoisuuden.

> Tutustu tutkinto-ohjelmiin koulutushaussa.

  • Maisteriksi valmistuneet luokan- ja/tai aineenopettajan kelpoisuuden omaavat voivat hakea erillisiin erityisopettajan opintoihin (60 op); opintojen tuottama kelpoisuus riippuu aiemmin suoritetuista kelpoisuuksista.
  • Valmistuneet varhaiskasvatuksen opettajat voivat hakea erillisiin varhaiskasvatuksen opettajille suunnattuihin erityisopettajan opintoihin (60 op).

> Tutustu erityisopettajan opintoihin täällä

Ammatillisten oppilaitosten opettajaksi

Ammatillisten opintojen opettajan kelpoisuus ammatillisissa oppilaitoksissa (Asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005, muutosasetus 1168/2010, 13 §)

Ammatilliseen koulutukseen sisältyvien ammatillisten opintojen opetusta on kelpoinen antamaan henkilö,

  1. joka on suorittanut koulutuksen järjestäjän päättämän opetustehtävän kannalta soveltuvan korkeakoulututkinnon;
  2. joka on suorittanut vähintään 60 op (35 ov) laajuiset opettajan pedagogiset opinnot;
  3. jolla on vähintään kolmen vuoden pituinen käytännön työkokemus opetustehtävän sisältöä lähinnä vastaavissa tehtävissä; sekä
  4. jolla on pätevyys- tai lupakirja taikka oikeus harjoittaa terveydenhuollon ammattia laillistettuna ammattihenkilönä, jos alan tehtävissä toimiminen edellyttää pätevyys- tai lupakirjaa taikka laillistamista.

Sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai, jollei sellaista ole, soveltuva ammattikorkeakoulututkinto, opettajan pedagogiset opinnot sekä vähintään viiden vuoden pituinen käytännön työkokemus korkeakoulututkintoa vastaavissa sosiaali- ja terveysalan tehtävissä.

Tanssialan ja sirkusalan koulutuksessa opettajaksi on kelpoinen myös henkilö, jolla on vähintään kolmen vuoden laajuiset soveltuvat opinnot sekä alalla saavutettu taiteellinen tai muu ammatillinen ansioituneisuus.

Erityisestä syystä muuta kuin näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista lisäkoulutusta sekä ammatillisissa erikoisoppilaitoksissa annettavaa ammatillista lisäkoulutusta on kelpoinen antamaan myös henkilö joka on suorittanut alan erikoisammattitutkinnon tai, jolla muutoin on koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittu korkea ammattitaito.

Ammatillisen koulutuksen yhteisen aineiden opettaja

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellista ja ammattitaitoa täydentävää äidinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen, matemaattis-luonnontieteellisten opintojen, humanistis-yhteiskunnallisten opintojen, liikunnan ja terveystiedon sekä taito- ja taideaineiden opetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka

  1. on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, jossa vähintään 120 op (55 ov) laajuiset tai niitä vastaavat opinnot yhdessä opetettavassa aineessa ja vähintään 60 op (35 ov) laajuiset tai niitä vastaavat opinnot muissa opetettavissa aineissa tai joka on suorittanut diplomi-insinöörin tutkinnon soveltuvassa koulutusohjelmassa; sekä
  2. on suorittanut vähintään 60 op (35 ov) laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.
Miten?
  • Esim. hakeutumalla tutkinto-opiskelijaksi soveltuvalle alalle ja suorittamalla opettajan pedagogiset opinnot (ja tarvittaessa opetettavan aineen opinnot) osana tutkintoa, tai jos sinulla on jo ylempi yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, hakeutumalla erillisiin opettajan pedagogisiin opintoihin.
  • Lisäksi opetustehtävän luonteesta riippuen ammattialan kokemuksen hankkiminen.

Katso lisätietoja eri tutkinto-ohjelmista ja opintokokonaisuuksista tämän sivun alalaidan linkkien kautta.

    Ammattikorkeakoulun tai yliopiston opettajaksi

    Ammattikorkeakoulu (Asetus 1129/2014, 17 §, 18 §)

    Ammattikorkeakouluissa opettajana toimiminen edellyttää pedagogista pätevyyttä (opettajan pedagogiset opinnot). Lisäksi:

    • Ammattikorkeakoulun yliopettajalta vaaditaan soveltuva jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto ja lehtorilta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
    • Yliopettajalta ja lehtorilta, jonka opetustehtävään pääosin kuuluu ammattiopintojen järjestäminen, vaaditaan lisäksi vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tutkintoa vastaavissa tehtävissä.
    • Yhteisten aineiden opettajilla ei ole työkokemusvaatimusta.

    Yliopisto

    Yliopistot päättävät itse opetushenkilökunnan kelpoisuusvaatimuksista.

    • Yliopisto-opettajan tehtävissä edellytetään pääsääntöisesti soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa.
    • Yliopistonlehtorin tehtävissä edellytetään soveltuvaa tohtorintutkintoa.

    Joissain yliopistoissa edellytetään myös opettajan kelpoisuutta (opettajan pedagogiset opinnot 60 op), mutta vaatimukset vaihtelevat yliopistoittain. Yliopistojen opetushenkilöstön pedagogista osaamista tai pätevyyttä voidaan jatkossa suosia tai sitä voidaan jopa edellyttää.

    Miten?
    • Esim. hakeutumalla tutkinto-opiskelijaksi soveltuvalle alalle ja suorittamalla opettajan pedagogiset opinnot osana tutkintoa, tai jos sinulla on jo ylempi yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, hakeutumalla erillisiin opettajan pedagogisiin opintoihin.
    • Lisäksi opetustehtävän tasosta riippuen tohtorin tutkinnon suorittaminen.

    Katso lisätietoja eri tutkinto-ohjelmista ja opintokokonaisuuksista tämän sivun alalaidan linkkien kautta.

    Vapaan sivistystyön opettajaksi

    Vapaan sivistystyön opettajalla tarkoitetaan esimerkiksi kansanopistojen ja aikuisoppilaitosten opetustehtävissä toimivaa henkilöä.

    Vapaan sivistystyön opettajaksi on kelpoinen henkilö, jolla on soveltuva korkeakoulututkinto sekä vähintään 60 op (35 ov) laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

    Miten?

    Esim. hakeutumalla tutkinto-opiskelijaksi ja suorittamalla opettajan pedagogiset opinnot osana tutkintoa, tai jos sinulla on jo ylempi yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, hakeutumalla erillisiin opettajan pedagogisiin opintoihin.