Tutkimus hoitotieteen laitoksella

Hoitotiede on terveystieteisiin kuuluva tieteenala, joka tutkii terveyttä ja hoitamista eri näkökulmista. Hoitotieteen keskeisenä tutkimuksen kohteena ovat kaikenikäisten kansalaisten terveys ja sen edistäminen moninaisissa elämäntilanteissa sekä sairastuneiden hoitaminen erilaisissa hoitamisen ympäristöissä. Hoitamista tarkastellaan monipuolisesti sekä kansalaisten itsehoidon että ammattilaisten toiminnan näkökulmista.

Tutkimus on vapaata, monitieteistä, kansainvälistä ja tulevaisuusorientoitunutta. Hoitotieteen laitoksen tutkimus tuottaa tietoa terveydestä, hoitamisesta sekä niihin liittyvistä palvelu- ja koulutusjärjestelmistä.

Tutkimustoiminnan lähtökohdat ovat yksilön, ryhmien ja väestön voimavarojen tukemisessa. Vahvuusalueina ovat eettisyys, potilaskeskeisyys ja teknologiaorientoituneisuus.

Tutkimus on perusta perus- ja jatkokoulutukselle sekä yhteiskunnalliselle vuorovaikutukselle. Hoitotieteen professorien ylihoitajien sivuvirat palvelujärjestelmässä mahdollistavat kiinteän tutkimusyhteistyön käytännön hoitotyön ja yliopiston välillä.

Laitoksella tuetaan tutkijoiden urakehitystä ja urakehityksen käynnistämiseksi opinnäytetyöt liitetään laitoksen tutkimusohjelmiin. Tutkimus toteutetaan laitoksen korkeatasoisissa, kansainvälisissä tutkimusohjelmissa.

Etiikka terveydenhuollossa ja hoitamisessa

Tässä ohjelmassa analysoimme terveydenhuollon ja hoitamisen arvoperustaa ja etiikkaa väestön ja potilaiden sekä ammattilaisten ja hoitoympäristöjen ja organisaatioiden näkökulmasta. Olemme myös kiinnostuneita etiikan oppimisesta, ammattilaisten eettisestä osaamisesta sekä eettisestä johtamisesta. Tehtävä tutkimus sijoittuu hoitamisen etiikan, kliinisen etiikan, empiirisen etiikan ja organisaatioetiikan alueille.

Tutkimusta tehdään yhteistyössä eritaustaisten tutkijoiden, etiikan asiantuntijoiden, terveydenhuollon ammattilaisten ja johtajien sekä potilaiden kanssa. Ohjelmassa on kansainvälistä yhteistyötä, josta esimerkkinä on laaja, toteutumatonta hoitoa selvittävä COST/RANCARE-hanke.

Vanhemmuus ja varhaisen elämänvaiheen terveys

Tutkimusohjelman kantavana ajatuksena on edistää varhaisen elämänvaiheen terveyttä ja hyvinvointia sekä tukea vanhemmuutta varhaiseen elämänvaiheeseen erottamattomasti kuuluvana osana. Perhekeskeisyys on lähtökohta kaikissa ohjelman tutkimushankkeissa. Tutkimusohjelman varhainen elämänvaihe kattaa niin lasta toivovat perheet, raskausajan, synnytyksen sekä syntymän jälkeisen ajan kuin myös taaperot, leikki- ja kouluikäiset lapset perheineen. Tutkimuksissa hyödynnetään monipuolisesti eri menetelmiä ja monitieteistä lähestymistapaa.

Esimerkkejä tämän hetkisistä tutkimusprojekteistamme ovat odottajien stressin monitorointi esineiden internet teknologian avulla, ylipainoisten odottajien hoidon kehittäminen, perhekeskeisen hoidon laadun vaikutus vanhempien henkiseen hyvinvointiin ja vauvamyönteisyysohjelman käyttöönotton vaikuttavuus.

Digital Nursing Turku

Digitaalisointi on yksi Suomen valtion, sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön painopistealueista ja se on myös yliopistomme strateginen painopistealue. Terveydenhuollon digitalisaatio tulee muuttamaan hoitoalan ammattilaisten työtä radikaalisti. Digital Nursing Turku tutkimusohjelmassa tutkitaan terveydenhuollon digitalisaatiota monesta näkökulmasta. Lähestymme aihetta potilaiden/asiakkaiden, kliinisten kysymysten ja palvelujärjestelmän näkökulmista. Ohjelman pääteemoja ovat tekstinlouhinta, pelillistäminen, esineiden Internet terveydenhuollossa ja tiedolla johtaminen.

Mielenterveys ja teknologia

Olemme kiinnostuneita tukemaan mielenterveysongelmista kärsivien henkilöiden hyvinvointia ja kehittämään mielenterveyspalveluja. Tutkimuksemme keskittyy hoidon laatuun, uusien teknologioiden ja interventioiden kehittämiseen, käyttöönottoon ja vaikuttavuuden arviointiin. Tavoitteenamme on eTerveyden ja terveysteknologian käyttöönotto sekä arviointi.

Keskitymme erityisesti näyttöön perustuvaan tietoon ja käyttäjälähtöisiin menetelmiin. Tutkimushankkeemme ovat monitieteellisiä ja niissä on mukana sekä kansallisia että kansainvälisiä kumppaneita. Arvostamme osallisuutta tutkimuksessa, jonka vuoksi eri vaiheessa olevat opiskelijat, asiakasryhmät ja terveydenhuollon henkilökunta ovat tervetulleita tutkimushankkeisiimme.

Ikääntyvien ihmisten terveys, hoitotyö ja palvelut

Tutkimusohjelmassa tuotetaan monialaista tietoa ikääntyneiden ihmisten terveyteen liittyvistä tekijöistä, hoitotyöstä ja toiminnoista sekä palvelujärjestelmästä ja hoidon ympäristöistä eri näkökulmista. Tavoitteena on kehittää iäkkäiden ihmisten hoitoa ja terveyspalvelujärjestelmää sisällöllisesti, laadullisesti ja iäkkään potilaan tarpeita vastaavaksi, itsenäistä selviytymistä tukevaksi ja hyvinvointia lisääväksi.

Tutkimusta toteutetaan kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä yhdessä eri tieteenalojen tutkijoiden, palvelujärjestelmässä toimivien ammattilaisten ja ikääntyneiden ja heidän läheistensä kanssa. Tietoa voidaan käyttää

  1. ikääntyneiden arvoperustan, johtamisen ja hoitoympäristöjen kehittämisessä,
  2. hoidon laadun ja toimintatapojen kehittämiseen,
  3. hoitotyön sisällön ja osaamisen kehittämiseen,
  4. iäkkäiden hoitotulosten ja itsenäisen selviytymisen parantamiseen,
  5. hoitotyön eriasteiseen koulutukseen,
  6. hoitotieteellisen teorianmuodostuksen ja tiedon kehittämiseen ja lisäämiseen ikääntyneiden hoitoa koskien.
Kliininen hoitotyö ja sen arviointi

Tutkimusohjelman kiinnostuksen kohteena on hoitotyön ja terveydenhuollon laadun arviointi ja kehittäminen. Ohjelmassa kehitetään laadun arvioinnin teoreettista perustaa, laatua arvioivia mittareita sekä evaluoidaan ammatillista ja kliinistä laatua eri terveydenhuollon osa-alueilla. Keskeisiä tutkimusalueita ovat jalkaterveyden hoidon laadun kehittäminen sekä painehaavojen ehkäisy ja hoitaminen. Tulevaisuudessa erityisesti syöpäpotilaan hoitotyön tutkimus tulee vahvistumaan.

Tutkimusyhteistyötä tehdään yhdessä sairaanhoitopiirien (Helsinki-Uusimaa, Varsinais-Suomi, Satakunta), perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon kanssa. Kehitetyt instrumentit ovat laajassa kansainvälisessä käytössä.

Voimavaraistumista tukeva potilas- ja palveluohjaus

Tämän ohjelman tavoitteena on potilaiden ja väestön ohjauksen kehittäminen yhteiskunnassa sekä terveydenhuollon eri alueilla ja hoitotyössä. Ohjaavat toiminnot ja ohjauksellinen tuki ovat keskeisiä sekä potilaille että väestölle: näiden toimintojen avulla on mahdollisuus tukea potilaiden voimavaraistumista ja osallisuutta hoitoon ja palvelujen käyttämiseen.

Ohjelmassa kehitämme voimavaraistumista tukevan potilasohjauksen teoreettista perustaa, terveyden edistämisen ja palveluohjauksen menetelmiä sekä arvioimme erilaisten menetelmien tuloksellisuutta.

Tutkimusta tehdään yhteistyössä erilaisten terveydenhuollon ja koulutuksen organisaatioiden kanssa. Lisäksi ohjelma vastaa laajasta kansainvälisestä Empowering Patient Education-opetusohjelmasta.

Terveysalan pedagoginen tutkimus

Pedagogisen tutkimusohjelman tavoitteena on tutkia ja kehittää terveysalankoulutuksen toimintaa ja laatua sekä terveysalan opettajien osaamista. Tutkimus kohdistuu koulutuksen tulosten analysointiin, arviointiin ja kehittämiseen niin terveydenhuollossa, terveysalan koulutuksessa kuin kliinisissä oppimisympäristöissä. Tutkimus kohdistuu myös koulutusta ja osaamista arvioivien mittareiden kehittämiseen ja testaamiseen.

Terveysalan pedagogista tutkimusta toteutetaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tutkimuksen edistämiseksi ja vahvistamiseksi perustettiin vuonna 2012 Terveysalan koulutustutkimuksen ryhmä (RENE, Research in Nursing Education), jonka tarkoituksena on tutkimuksen lisäksi ylläpitää keskustelua laadukkaasta koulutuksesta.