Hoitotieteen laitos
Hoitotieteen laitos on monialainen yksikkö joka tuottaa korkeatasoista koulutusta ja tutkimusta.
Laitoksen perustehtävä on ylläpitää tieteellistä sivistystä, kehittää hoitotieteellistä tutkimusta ja edistää tutkimukseen perustuvan terveydenhoidon toteutumista yhteiskunnassa. Laitos vastaa terveystieteiden kandidaattien, maisterien ja tohtorien koulutuksesta.
Tapahtumat
Teemapäivät ovat ilmaisia ja avoimia kaikille. Etänä järjestettävien tapahtumien maksimi osallistujamäärä on 500. Teemapäiviä ei nauhoiteta, eikä tallenteita täten ole saatavilla jälkikäteen.
2021
- 20.1.2021 Hoitotyön johtamisen teemapäivä – Sote-johtaminen poikkeusoloissa (pdf)
- 17.2.2021 Mielenterveyden teemapäivä – Lasten ja nuorten mielenterveys – missä mennään? (pdf)
- 3.3.2021 Gerontologisen hoitotieteen teemapäivä – Ikääntynyt väestö asiakkaana palvelujärjestelmässä ja aktiivisena ympäristössä (pdf)
- 17.3.2021 Terveysteknologian teemapäivä (pdf)
- 24.3.2021 Palliatiivisen hoidon teemapäivä (pdf)
- 14.4.2021 Kliinisen hoitotieteen teemapäivä (pdf)
- 10.5.2021 Potilasohjauksen teemapäivä (pdf) / Ilmoittautuminen 7.5.2021 mennessä
- 17.11.2021 Terveyspedagogiikan teemapäivä
- 22.11.2021 Jalkaterveyden teemapäivä
- 8.12.2021 Etiikan teemapäivä
2021
- 11.6.2021 TtM Mika Alastalo
TtM Mika Alastalo esittää väitöskirjansa ”Patient observation skills in critical care nursing – A Theoretical construction and evaluation” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 11.6.2021 klo 12. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä. Vastaväittäjänä toimii professori Hannele Turunen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Helena Leino-Kilpi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. - 4.6.2021 TtM Jonna Vierula
TtM Jonna Vierula esittää väitöskirjansa ”The assessment of reasoning skills in nursing student selection – Test development and psychometric testing” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 4.6.2021 klo 12. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä. Vastaväittäjänä toimii professori Katri Vehviläinen-Julkunen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Elina Haavisto (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. - 26.3.2021 TtM Anna Laine
TtM Anna Laine esittää väitöskirjansa ”Evaluation of web-based psychoeducation interventions related to schizophrenia spectrum disorders” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 26.3.2021 klo 12.00. Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteyden kautta. Vastaväittäjänä toimii professori Arja Häggman-Laitila (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Maritta Välimäki (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. - 12.3.2021 VTM Maria Ameel
VTM Maria Ameel esittää väitöskirjansa ”APPLICABILITY OF THE NURSING INTERVENTIONS CLASSIFICATION IN THE PSYCHIATRIC OUTPATIENT CARE SETTING” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 12.3.2021 klo 12.00. Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteyden kautta. Vastaväittäjänä toimii professori Kaija Saranto (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena dosentti Kristiina Junttila (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. - 29.1.2021 TtM Emilia Kielo-Viljamaa
TtM Emilia Kielo-Viljamaa esittää väitöskirjansa ”The Wound Care Competence of Graduating Student Nurses – Development and Testing of a Competence Assessment Instrument” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 29.1.2021 klo 12.00. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä. Vastaväittäjänä toimii professori Eija Paavilainen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dosentti Minna Stolt (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. - 22.1.2021 TtM Eriikka Siirala
TtM Eriikka Siirala esittää väitöskirjansa ”Päivittäinen johtaminen lähiesimiehen työssä leikkaus- ja anestesiaosastolla” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 22.1.2021 klo 12.00 (Tyks, T-sairaala, Johan Haartman -luentosali, Hämeentie 11, Turku). Vastaväittäjänä toimii dosentti Paula Asikainen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dosentti Kristiina Junttila (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. - 22.1.2021 TtM Mirka Toivonen
TtM Mirka Toivonen esittää väitöskirjansa ”Kohti perhekeskeistä hoitamista vastasyntyneiden teho-osastoilla: Hoitokulttuurin ja osastoarkkitehtuurin muutos” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 22.1.2021 klo 12.00. Väitöstä voi seurata etäyhteyden kautta. Vastaväittäjänä toimii professori Katri Vehviläinen-Julkunen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Anna Axelin (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
2020
- 18.12.2020 TtM Terhi Lemetti
TtM Terhi Lemetti esittää väitöskirjansa ”NURSE-TO-NURSE COLLABORATION BETWEEN HOSPITAL AND PRIMARY HEALTH CARE ON OLDER PEOPLE’S NURSING CARE Model, instrument and results” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 18.12.2020 klo 12.00 (Medisiina D, Säätiö-Sali, Turun yliopisto). Vastaväittäjänä toimii professori Helvi Kyngäs (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Riitta Suhonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuden yleisömäärä paikan päällä on korkeintaan 50 henkilöä. Väitöstä voi seurata etänä Echo360-livestreamissa. - 30.10.2020 MSc Abigail Kusi Amponsah
MSc Abigail Kusi Amponsah esittää väitöskirjansa ”Development of a pediatric pain educational program for nurses in a resource-limited setting” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 30.10.2020 klo 12.00. Yleisö voi seurata väitöstä etänä Zoom-yhteyden kautta. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Sigridur Zoëga (University of Iceland, Islanti) ja kustoksena apulaisprofessori Anna Axelin (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. - 23.10.2020 TtM Kati Kulju
TtM Kati Kulju esittää väitöskirjansa ”Ethical competence of a physiotherapist - Concept and evaluation” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 23.10.2020 klo 12 (Turun yliopisto, PharmaCity, Pha1-auditorio, Itäinen Pitkäkatu 4, Turku). Yleisö voi seurata väitöstä etänä Zoom-yhteyden kautta. Vastaväittäjänä toimii dosentti Jari Kylmä (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Helena Leino-Kilpi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede. Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuden yleisömäärä paikan päällä on korkeintaan 50 henkilöä. - 18.9.2020 TtM Minna Ylönen
TtM Minna Ylönen esittää väitöskirjansa ”Development of continuing education to support evidence based nursing care of patients with venous leg ulcers” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 18.9.2020 klo 12.00 (Turun yliopisto, PharmaCity, Pha1-auditorio, Itäinen Pitkäkatu 4, Turku). Vastaväittäjänä toimii professori Marja Kaunonen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Riitta Suhonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuden yleisömäärä paikan päällä on korkeintaan 50 henkilöä. - 14.8.2020 TtM Elina Aitamaa
TtM Elina Aitamaa esittää väitöskirjansa ”Ethics in nursing management - identifying ethical problems and methods used by nurse managers to solve these” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 14.8.2020 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Säätiö-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku). Vastaväittäjänä toimii professori Katri Vehviläinen-Julkunen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Helena Leino-Kilpi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. - 21.2.2020 TtM Outi Tuominen
TtM Outi Tuominen esittää väitöskirjansa ”Rescheduling sudden absences of nursing staff in hospital settings” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 21.2.2020 klo 12.00 (Tyks, U-sairaala, Naistenklinikan luentosali, Kiinamyllynkatu 4-8, Turku). Vastaväittäjänä toimii professori Merja Miettinen (Kuopion yliopistollinen keskussairaala) ja kustoksena professori Sanna Salanterä (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. - 14.2.2020 TtM Anu-Marja Kaihlanen
TtM Anu-Marja Kaihlanen esittää väitöskirjansa ”From a nursing student to a registered nurse – Final clinical practicum facilitating the transition” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 14.2.2020 klo 12.00 (Turun yliopisto, PharmaCity, Pha1-auditorio, Itäinen Pitkäkatu 4, Turku). Vastaväittäjänä toimii dosentti Satu Elo (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Leena Salminen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
- 5.2.2021 Opetusnäyte TtT Hannakaisa Niela-Vilén
Hoitotieteen dosentuurin hakijan TtT Hannakaisa Niela-Vilénin opetusnäyte "Aineiston kvalitatiiviset analyysimenetelmät - temaattinen analyysi". - 12.5.2021 Webinaari: Ikääntynyt ihminen, pandemia ja vuorovaikutus (pdf)
Maksuton ja kaikille avoin webinaari aiheesta ikääntynyt ihminen, pandemia ja vuorovaikutus klo 13-15. Tilaisuuden lopuksi mahdollista keskustella tutkijoiden kanssa - kysy, kommentoi ja jaa kokemuksiasi. Tapahtumaan ei ole ennakkoilmoittautumista. Mukaan mahtuu 300 ensimmäistä osallistujaa.
Paikka: Zoom
Tapahtuman kieli: suomi - 19.-20.5.2021 SCENE-symposium
Separation and Closeness Experiences in the Neonatal Environment (SCENE) -ryhmän järjestämä symposium.
Paikka: hybriditapahtuma online & Tallinna, Viro
Tapahtuman kieli: englanti - 30.9.2021 RENE-symposium
Research in Nursing Education (RENE) -tutkimusryhmän ja yhteistyöorganisaatioiden järjestämä symposium, jonka tavoitteena on edistää terveysalan koulutustutkimusta ja koulutustutkijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä Suomessa.
Paikka: DIAK, Helsinki, Suomi
Tapahtuman kieli: suomi - 9.11.2021 Varsinais-Suomen Hoitotiede-symposium III (pdf)
Teema: Kliininen uramalli ja sen johtaminen
Maksuttoman symposiumin järjestävät Hoitotieteiden Tutkimusseura ry Varsinais-Suomen aluetoimikunta, Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry, Health Campus Turku, Tehyn akateemiset, Turun ammatti-instituutti, Turun ammattikorkeakoulu, Turun kaupungin hyvinvointitoimiala, Turun yliopiston hoitotieteen laitos, Varsinais-Suomen sairaanhoitajat ry, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Yrkeshögskolan Novia.
Paikka: webinaari
Tapahtuman kieli: suomi
Ajankohtaista
Turun yliopisto on maailmanluokan monialainen tutkimusyliopisto, joka tarjoaa haasteellisia työtehtäviä ja ainutlaatuisen näköalapaikan suomalaiseen ja kansainväliseen tiede- ja koulutusmaailmaan.
Haemme nyt Lääketieteelliseen tiedekuntaan Hoitotieteen laitokseen Hoitotieteen professoria. Professori otetaan tehtävään toistaiseksi. Tehtävän sijoituspaikka Satakunnan sairaanhoitopiiri.
Hakuaika päättyy 16.8.2021.
Asiasta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä:
Hoitotieteen laitoksen johtaja
Helena Leino-Kilpi
helena.leino-kilpi@utu.fi
050 3424384
» Katso tarkempi hakukuulutus Avoimet tehtävät: hoitotieteen professori
» Kaikki Turun yliopiston avoimet tehtävät
28.5.2021
Shanghai Rankingin julkaisemassa Global Ranking of Academic Subjects 2021 -yliopistovertailussa Turun yliopiston hoitotieteen laitos sijoittui upeasti sijalle 35. Laitos on toistuvasti sijoittunut vertailussa erinomaisesti ollen Suomen paras, kuten tänäkin vuonna. Kaikkiaan arvioituja yliopistoja hoitotieteen vertailussa oli mukana kolmesataa.
Hoitotieteen laitoksen johtaja Helena Leino-Kilpi pitää hienoa sijoittumista kansainvälisessä ranking-tilastossa pitkäjänteisen toiminnan tuloksena.
- Laitoksen tutkimusohjelman kaikilla osa-alueilla on kansainväliset verkostot, olemme osa kansainvälisiä tohtorikoulutusverkostoja ja tutkimuksemme on kansainvälistä. Ja mikä tärkeintä, meillä on osaava, positiivinen ja erilaisia kulttuureja arvostava tutkijakunta, Leino-Kilpi sanoo.
Global Ranking of Academic Subjects 2021 -vertailussa huomioidaan tutkimuksen laatu, kansainvälinen yhteistyö, huippututkimus sekä arvostetut akateemiset tunnustukset. Shanghai Rankingin yliopistovertailussa arvioitiin yhteensä yli 4000 yliopistoa 54 eri tieteenalalta luonnontieteiden, insinööritieteiden, elämäntieteiden, lääketieteen ja yhteiskuntatieteiden aloilta. Hoitotieteen laitos sijoittui Turun yliopiston tieteenaloista vertailussa parhaiten.
27.5.2021
Turun yliopiston hoitotieteen laitos on valittu toteuttamaan opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimus- ja selvityshanketta “Tulevaisuuden työelämätarpeisiin vastaava sosiaali- ja terveysalan tutkinto- ja koulutusrakenne” (STaRa). Hanke toteutetaan tammikuuhun 2022 mennessä, ja sen hankerahoitus on 198 000 euroa.
Tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteisen sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittämishankkeen (SOTEKO) valmistelun tueksi.
SOTEKO-hankkeen tavoitteena on korkeakoulutuksen kehittäminen siten, että sosiaali- ja terveysalan tutkintorakenne ja jatkuvan oppimisen rakenne selkiytyvät, koulutustarjonta vastaa joustavammin yksilöiden ja työelämän tarpeisiin, koulutuspolut tehostuvat ja osaavan työvoiman saatavuus parantuu.
Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää tärkeänä, että työelämän tarpeista saadaan tutkimukseen perustuvaa tietoa korkeakoulutuksen uudistamiseksi.
Hanke toteutetaan monitieteisessä ryhmässä, johon kuuluvat Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja sosiaalityön oppiaine, Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen ja sosiaalityön oppiaineet, Aalto-yliopiston terveystaloustieteen oppiaine sekä Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeen yhteistyöorganisaatioita ovat Turun yliopiston Sote-akatemia, Turun kaupungin hyvinvointitoimiala, Kuopion kaupungin perusturva sekä Varsinais-Suomen ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirit.
Hankkeen vastuullisena tutkijana toimii dosentti Mari Kangasniemi Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta.
12.5.2021
Suomen Kätilöliitto on palkinnut hoitotieteen laitoksen dosentin, TtT Hannakaisa Niela-Vilénin Vuoden kätilönä 2021. Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 valinta julkistettiin Kätilöpäivillä 7.5.2021.
Perusteluissaan Suomen Kätilöliitto mainitsee, että Hannakaisa vie kätilötyön vahvaa osaamista eteenpäin osallistumalla valtakunnalliseen keskusteluun ja jakamalla omaa tieteellistä näkemystään kätilökollegoilleen.
Hannakaisa työskenteli kätilönä Turun yliopistollisen keskussairaalan synnytysosastolla ennen väitöskirjatutkimustaan. Vuonna 2016 hän väitteli keskosvauvojen imetyksestä. Tällä hetkellä Hannakaisa työskentelee erikoistutkijana Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella ja sai keväällä dosentin arvon.
- Olen erityisen otettu tunnustuksesta, koska en ole tehnyt kätilön kliinistä työtä enää vuosiin, vaan tutkinut kätilötyöhön liittyviä aiheita. Vaikka siis itse olen tutkijanurasta huolimatta aina pitänyt itseäni kätilönä, niin tämä tunnustus osoittaa, että muutkin ajattelevat minun olevan yhä kätilö. Se merkitsee minulle erityisen paljon, Hannakaisa iloitsee valinnastaan.
Hannakaisan tutkimus keskittyy äitiyshuoltoon kohdentuen erityisesti raskaana oleviin ja synnyttäneisiin naisiin, sikiöihin ja vastasyntyneisiin, mutta myös kokonaisiin perheisiin niiden kaikissa muodoissa. Hänen keskeisiä tutkimuskohteitaan ovat vanhemman ja vastasyntyneen läheisyys, imetys ja imetyksen tukeminen sekä raskausajan etäseuranta perhekeskeisen ja yksilöllisen hoidon tukena. Tutkimustyön lisäksi Hannakaisa opettaa hoitotyön laitoksella ja on muun muassa Kätilölehden toimituskunnan jäsen.
- Toivon, että voin kannustaa muitakin kätilöitä tutkimuksen pariin, niin lukijoiksi kuin tekijöiksi, jotta kätilötyö olisi entistä vahvemmin näyttöön perustuvaa, Hannakaisa sanoo.
Suomen Kätilöliitto valitsee vuosittain jäsenistöstään Vuoden kätilön ehdotusten pohjalta. Valitun tulee olla ansioitunut kätilötyön kehittäjä ja osaaja sekä kollegoidensa arvostama.
» Suomen Kätilöliitto: Vuoden kätilö Årets barnmorska 2021 Hannakaisa Niela-Vilén
20.4.2021
Turun yliopistosäätiö on jakanut kevään apurahoja Turun yliopiston tutkijoille, tutkimusryhmille sekä jatko-opiskelijoille. Hoitotieteen laitoksen tohtorikoulutettavat olivat hyvin edustettuina apurahansaajissa. Apurahoja myönnettiin laitoksen tohtorikoulutettaville TtM Piiku Pakkanen, TtM Hanna-Kaisa Pellikka, TtM Sunna Rannikko, TtM Jenni Rinne ja TtM Johanna Wiisak.
Turun Yliopistosäätiö jakaa apurahoja kahdesti vuodessa. Kevään haussa myönnetään väitöskirja-apurahoja, tutkimusapurahoja (projektit), apurahoja ulkomaille suuntautuviin tieteellisiin kongressi- ja tutkimusmatkoihin sekä tutkijahuonestipendejä. Syksyn haussa myönnetään apurahoja kongressi- ja tutkimusmatkoihin ulkomaille sekä tutkijahuonestipendejä. Vuosittain Turun yliopistosäätiö jakaa apurahoina yli miljoonaa euroa.
Paljon onnea apurahansaajille!
15.4.2021
Hoitotieteen laitoksen julkaisujen määrät ovat kehittyneet positiivisesti viimeisen kolmen vuoden aikana. Erityisesti vertaisarvioitujen tieteellisten artikkelien määrä on kasvanut, sillä vuonna 2020 niitä julkaistiin lähes kaksinkertaisesti vuoteen 2018 verrattuna. Myös tieteellisissä aikakauslehdissä julkaistujen katsausartikkelien määrän kehityksessä trendi on ollut samansuuntainen.
Hoitotieteen laitoksen tutkimusohjelmassa Empowering Population, Patients, Professionals in Health and Care tehdään tutkimusta seitsemässä alaohjelmassa. Laitoksen tutkimusryhmät ovat aktiivisia julkaisijoita ja usea iso hanke on ollut raportointivaiheessa tarkasteluvälillä.
Positiivisen kehityksen taustalla on myös laitoksen henkilömäärän lisääntyminen viime vuosina. Aktiiviset post doc -ohjelma ja tohtorikoulutus ovat osaltaan vaikuttaneet julkaisumäärien lisääntymiseen. Tohtorikoulutettavia kannustetaan akateemiseen kirjoittamiseen esimerkiksi opintojaksoin, ja tohtoriseminaarien ja ohjauksen keinoin.
“Laitoksen tohtorikoulutettavat ovat olleet mukana lähes 150 vertaisarvioidussa julkaisussa viimeisen kolmen vuoden aikana. Tämä on hieno saavutus ja osoittaa tohtorikoulutettavien aktiivisuutta ja osaamista” kommentoi tutkimuksesta vastaava varajohtaja, hoitotieteen tohtorikoulutuksen johtaja Riitta Suhonen.
Aktiivista julkaisutoimintaa selittävät osaltaan aktiiviset dosentit, jotka eivät työskentele laitoksella, mutta julkaisevat laitoksen nimissä. Myös maisteriopiskelijat julkaisevat pro gradu -töistään artikkeleita.
Aktiivinen julkaisutoiminta on oleellinen osa korkeatasoista tieteellistä tutkimusta. Hoitotieteen laitos arvioitiin tänä vuonna tieteenalakohtaisessa QS Rankingissa hienosti sijalle 29 maailmanlaajuisesti. Osa arviota ovat muun muassa akateeminen maine ja laitoksen sitaatioiden määrä.
13.4.2021
Moraalinen rohkeus tarkoittaa esimerkiksi hoitajan valmiutta toimia potilaan edun mukaisesti silloinkin, kun se voi aiheuttaa vaikeuksia hoitajalle itselleen. Valmistuvan sairaanhoitajan moraalinen rohkeus on yksi tekijöistä, joita on tutkittu Turun yliopiston johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa. Euroopassa valmistuvien sairaanhoitajien moraalinen rohkeus on tutkimuksen perusteella korkealla tasolla.
Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella on tutkittu valmistuvien sairaanhoitajien pätevyyttä ja osaamista sekä sairaanhoitajaopetuksen tasoa kansainvälisessä, Suomen Akatemian rahoittamassa Professional Competence in Nursing (ProCompNurse) -tutkimuksessa.
Yksi tutkituista elementeistä on ollut valmistuvien sairaanhoitajan moraalinen rohkeus.
– Moraalinen rohkeus ei ole pelkästään henkilökohtainen ominaisuus, vaan kyky, joka nojaa sairaanhoitajan ammattipätevyyteen ja eettiseen osaamiseen. Moraalista rohkeutta voi myös kehittää. Myös koronatilanne on tuonut esille tilanteita, jotka vaativat moraalista rohkeutta, potilaiden puolesta puhumista ja ongelmien rehellistä esilletuomista, kertoo tutkimuksen johtaja, professori Helena Leino-Kilpi.
Vastikään julkaistun tutkimusartikkelin tulosten perusteella valmistuvien hoitajien käsitys omasta moraalisesta rohkeudestaan on Euroopassa melko korkealla. Potilaiden käsitykset hoitajaopiskelijoiden kyvyistä ovat vieläkin paremmat.
– Potilaat luottavat saavansa hyvää hoitoa ja ammattilaisten toimivan heidän hyväkseen, Leino-Kilpi tulkitsee.
Hoitotyön johtajien arvio opiskelijoiden moraalisesta rohkeudesta on kuitenkin selkeästi alempi.
– Johtajien arvioinneissa saattaa välittyä heidän oma kokemuksena hoitotyön eettisten ongelmatilanteiden puntaroinnista ja ratkaisemisesta. Johtajat voivat esimerkiksi ajatella, etteivät uransa alussa olevat hoitajat ehkä vielä hallitse näitä usein monimutkaisia tilanteita niin hyvin kuin opiskelijat itse ajattelevat, tutkijatohtori Sanna Koskinen pohtii.
Moraalista rohkeutta kartoittavaan tutkimuskokonaisuuteen osallistui kuusi maata eri puolilta Eurooppaa: Suomi, Islanti, Liettua, Saksa, Irlanti ja Espanja. Tuloksista löytyy myös maakohtaisia eroja. Suomessa kaikki vastaajaryhmät – opiskelijat, johtajat ja potilaat – arvoivat moraalisen rohkeuden matalimmaksi kaikista maista. Islantilaisten johtajien ja potilaiden arviot opiskelijoiden moraalisesta rohkeudesta taas olivat korkeimmat ja espanjalaisten opiskelijoiden itsearvio korkein.
– Kulttuurisilla ja yhteiskunnallisilla tekijöillä sekä sairaanhoitajan ammattiroolilla ja vastuilla kussakin maassa on mahdollisesti yhteyttä asiaan, mutta tämä vaatii tarkempaa selvitystä, Koskinen sanoo.
8.4.2021
Yhdessätoista maassa tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaisilla on ollut covid-19-pandemian aikana korkein luottamus valtiojohtoon ja terveydenhuoltoon. Luottamus on tutkimuksen mukaan tärkeä tekijä koronarajoituksiin sitoutumisessa.
Covid-19-pandemian aikana on maailmanlaajuisesti otettu käyttöön erilaisia rajoituksia viruksen etenemisen hidastamiseksi ja estämiseksi. Toimet ja niiden rajoittavuus ovat vaihdelleet maittain.
Rajoitustoimista toteutettiin vuoden 2020 kesä–marraskuussa kansainvälinen verkkokysely, joka tehtiin Suomen lisäksi Alankomaissa, Belgiassa, Bulgariassa, Intiassa, Isossa-Britanniassa, Latviassa, Puolassa, Romaniassa, Ruotsissa ja Tšekissä.
Tutkimuksessa vastaajat arvioivat yhteensä 44 rajoitustoimen tehokkuutta ja rajoittavuutta sekä sitoutumistaan rajoitusten noudattamiseen, mikäli ne olivat koskettaneet vastaajaa henkilökohtaisesti. Lisäksi heiltä kysyttiin muun muassa luottamusta valtiojohtoon koronaviruspandemian hoidossa, valtiojohdon reagoinnin tarkoituksenmukaisuutta sekä luottoa terveydenhuollon resursseihin pandemian hoidossa. Kyselyyn vastasi 9543 henkilöä, joista suomalaisia oli 542.
Monet rajoitukset, kuten 1–2 metrin etäisyyden pitäminen muihin ihmisiin ja etätyösuositus tai -velvoite, koettiin Suomessa tehokkaammaksi ja vähemmän rajoittavaksi muihin maihin verrattuna. Rajoituksiin myös sitouduttiin Suomessa paremmin.
Koronarajoituksiin sitoutumiseen oli yhteydessä tartunnan pelko ja koettu stressi. Sitoutumatta jättämiseen taas oli yhteydessä se, jos valtiojohdon reagoinnit pandemian leviämisen estämiseksi koettiin liian äärimmäisinä. Luottamus valtiojohtoon korostuu kansalaisten vastauksissa: luottamus lisää sitoutumista rajoitusten noudattamiseen.
– Kansalaiset ovat valmiita noudattamaan myös omia perusoikeuksiaan rajoittavia koronarajoitteita, jos ne koetaan tehokkaiksi. Kuitenkin esimerkiksi maskin käytön suhteen koettua tehokkuuttakin tärkeämpää on se, että kansalaiset luottavat päätöksentekijöihin. Suomalaisten luottamus päättäjiin tuli kyselyssämme hyvin esiin. Selkeä viestintä rajoitteiden valintaperusteista ja tehokkuudesta on kuitenkin tärkeää, ja sitä kannattaa vaalia, summaa tutkimusta Suomessa johtanut Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen tutkijatohtori Tella Lantta.
8.3.2021
Hoitotieteen laitokselle erinomainen sijoitus QS Rankingin tieteenalakohtaisessa vertailussa
Turun yliopiston hoitotieteen laitos sijoittui sijalle 29 vuoden 2021 QS World University Rankings by Subject: Nursing -vertailussa.
QS Rankingin kansainvälinen tieteenalakohtainen vertailu listaa 500 maailman parasta yliopistoa 48 eri tieteenalalla. Vuoden 2021 vertailussa Turun yliopiston hoitotieteen laitos paransi jälleen viime vuotista sijoitustaan (sija 30 vuonna 2020) sijoittuen nyt sijalle 29 kategoriassa Nursing. Kokonaisuutena tarkasteltuna laitos sijoittui seuraavasti:
TOP #1 Suomessa
TOP #2 Pohjoismaissa
TOP #6 Euroopassa
TOP #29 maailmanlaajuisesti
"Vuosi 2020 oli poikkeuksellinen ja on vaatinut paljon sekä opetuksen että tutkimuksen kannalta. Olemme tosi iloisia siitä, että olemme onnistuneet edelleen toiminnassamme – jopa sijoituksemme on parantunut. Koko henkilökunta on tehnyt aivan erinomaista työtä, sekä kansallisissa että kansainvälisissä verkostoissa. Kiitos hyvästä sijoituksesta myös kaikille kumppaneillemme!" iloitsee laitosjohtaja, professori Helena Leino-Kilpi.
Hoitotiede sijoittui vertailussa Turun yliopiston tieteenaloista parhaiten.
» QS World University Rankings by Subject: Nursing 2021
18.2.2021
TtT Hannakaisa Niela-Vilénille on 18.2.2021 myönnetty Turun yliopistossa hoitotieteen dosentin arvo.
"Tutkimusalani hoitotieteessä keskittyy äitiyshuoltoon kohdentuen erityisesti raskaana oleviin ja synnyttäneisiin naisiin, sikiöihin ja vastasyntyneisiin, mutta myös kokonaisiin perheisiin niiden kaikissa muodoissa. Keskeinen tutkimuskohteeni on vanhemman ja vastasyntyneen läheisyys sekä imetys ja imetyksen tukeminen koskien niin ennenaikaisesti kuin täysiaikaisenakin syntyneitä lapsia ja heidän perheitään. Sekä emotionaalinen että fyysinen läheisyys ja imetys ovat vahvasti toisiinsa kytkeytyneitä ja samalla erottamaton osa elämän varhaisvaiheen ja vanhemmuuden hyvinvointia.
Toinen keskeinen tutkimuskohteeni on raskausajan etäseuranta, jota kehittämällä pyritään tukemaan perhekeskeistä ja yksilöllistä hoitoa. Yhteistyössä niin tulevaisuuden teknologioiden, lääketieteen ja kansanterveyden tutkijoiden kuin myös raskaana olevien naisten ja heitä hoitavien terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa olemme kehittäneet ja testanneet älykellojen ja -sormusten mahdollisuuksia raskaudenaikaisen fyysisen aktiivisuuden, unen ja sykkeen seurannassa." kertoo dosentti, TtT Hannakaisa Niela-Vilén tutkimuksestaan.
Sinua voisi kiinnostaa myös
Vanhempien roolia vastasyntyneiden tehohoidon aikana on mahdollista määritellä uuden mittarin avulla
