Hoitotieteen laitos

Teemapäivissä käsitellään ajankohtaisia aiheita ja uusinta tutkimustietoa näyttöön perustavan toiminnan tueksi. Teemapäivien puhujat ovat alan asiantuntijoita. Teemapäivät ovat ilmaisia ja avoimia kaikille. Etänä järjestettävien tapahtumien maksimi osallistujamäärä on 300. Teemapäiviä ei nauhoiteta, eikä tallenteita täten ole saatavilla jälkikäteen.

2023

Kevät

• 30.1.2023 Hoitotyön johtamisen teemapäivä - Kestävyyttä palveluihin henkilöstön hyvinvoinnilla (pdf) etätoteutus 
• 15.2.2023 Mielenterveyteen suuntautuvan hoitotieteen teemapäivä (pdf) hybridinä 
• 28.2.2023 Health Technology Day (pdf) lähitoteutus 
• 1.3.2023 Gerontologisen hoitotieteen teemapäivä (pdf) etätoteutus 
• 19.4.2023 Kliinisen hoitotieteen teemapäivä (pdf) etätoteutus 
• 23.5.2023 Potilasohjauksen teemapäivä (pdf) etätoteutus

Syksy

• 15.11.2023 Terveyspedagogiikan teemapäivä (pdf) etätoteutus | Ilmoittaudu teemapäivään tästä viimeistään 8.11.2023
• 11.12.2023 Etiikan teemapäivä

Teemapäiven ohjelmat ja ilmoittautumislomakkeet päivittyvät myöhemmin. Muutokset mahdollisia. 

» Lataa esite

2022

• 24.1.2022 Hoitotieteen johtamisen teemapäivä - Joustavuutta ja uuden rakentamista (pdf) etätoteutus 
• 11.2.2022 Mielenterveyden ajankohtaiset kysymykset ja haasteet – miten niihin vastataan? (pdf) professori Maritta Välimäen juhlaseminaari, etätoteutus 
• 14.2.2022 Terveysteknologian teemapäivä (pdf) etätoteutus 
• 9.3.2022 Gerontologisen hoitotieteen teemapäivä (pdf) etätoteutus 
• 7.4.2022 Kliinisen hoitotieteen teemapäivä (pdf) hybridinä
• 12.5.2022 Potilasohjauksen teemapäivä (pdf) hybridinä 
• 9.11.2022 Terveyspedagogiikan teemapäivä (pdf) etätoteutus 
• 1.12.2022 Etiikan teemapäivä (pdf) lähitoteutus 

2023

• 6.10.2023 TtM Leena Tuominen
  TtM Leena Tuominen esittää väitöskirjansa ”Empowering patient education in patients with colorectal cancer” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 6.10.2023 klo 12 (Turun yliopisto, Osmo Järvi -sali, Medisiina A–C 1. krs, Kiinamyllynkatu 10, Turku). Väitöstä voi seurata etänä. Vastaväittäjänä toimii dosentti Päivi Kankkunen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Helena Leino-Kilpi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
• 30.6.2023 MSc Jennifer Auxier
  MSc Jennifer Auxier esittää väitöskirjansa ”A Model for Patient Engagement Integration in Perinatal eHealth development and Quality Assurance” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 30.6.2023 klo 12 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -luentosali, Turku). Väitöstä voi seurata etänä. Vastaväittäjänä toimii professori Yvonne Fontein-Kuipers (Edinburgh Napier University, Skotlanti) ja kustoksena apulaisprofessori Anna Axelin (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. 
• 19.6.2023 TtM Sunna Rannikko
  TtM Sunna Rannikko esittää väitöskirjansa ”Theoretical Construction of the Ethical Pathway” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa maanantaina 19.6.2023 klo 12 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku). Väitöstä voi seurata myös etänä. Vastaväittäjänä toimii professori Hannele Turunen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Helena Leino-Kilpi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. 
• 16.6.2023 TtM Satu Poikajärvi
  TtM Satu Poikajärvi esittää väitöskirjansa ”Sekavuustilasta kärsivän aikuispotilaan hoitotyö kirurgisessa hoitoympäristössä – Ensioireista tunnistamiseen” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 16.6.2023 klo 12 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku). Väitöstä voi seurata myös etänä. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Heli Vaartio-Rajalin (Åbo Akademi) ja kustoksena professori Sanna Salanterä (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
• 2.6.2023 TtM Jaakko Varpula
  TtM Jaakko Varpula esittää väitöskirjansa ”Safety Incidents in seclusion and restraint practices in psychiatric inpatient care” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 2.6.2023 klo 12 (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku). Väitöstilaisuutta voi seurata etänä. Vastaväittäjänä toimii dosentti Kaisa Haatainen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena dosentti Tella Lantta (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. 
• 19.5.2023 TtM Ninni Ihalainen
  TtM Ninni Ihalainen esittää väitöskirjansa ”Stigma toward people with mental disorders” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 19.5.2023 klo 12 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku). Väitöstä voi seurata myös etänä. Vastaväittäjänä toimii professori Marja Kaunonen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dosentti Tella Lantta (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
• 12.5.2023 TtM Johanna Wiisak
  TtM Johanna Wiisak esittää väitöskirjansa “Whistleblowing for wrongdoing in health care – from identification to action” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 12.5.2023 klo 12 (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2, Turku). Väitöstä voi seurata myös etänä. Vastaväittäjänä toimii professori Marit Kirkevold (Oslon yliopisto, Norja) ja kustoksena professori Helena Leino-Kilpi (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. 
• 14.4.2023 TtM Mari Mynttinen
  TtM Mari Mynttinen esittää väitöskirjansa ”RESPONSIBILITIES RELATED TO ADOLESCENTS’ USE OF ALCOHOL – Perspectives of adolescents and parents” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 14.4.2023 klo 12 (Tyks, T-sairaala, Haartman-sali, Hämeentie 11, Turku). Väitöstä voi seurata myös etänä. Vastaväittäjänä toimii dosentti Jari Kylmä (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Mari Kangasniemi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. 

2022

• 19.8.2022 TtM Leena Uronen
  TtM Leena Uronen esittää väitöskirjansa ”PSYKOSOSIAALISTEN RISKITEKIJÖIDEN KIRJAAMINEN TYÖTERVEYSHUOLLON TERVEYSTARKASTUKSISSA Koneoppimisen mahdollisuuksia automaattiseen tekstintunnistukseen” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 19.8.2022 klo 12 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku). Väitöstä voi seurata myös etänä. Vastaväittäjänä toimii professori Tarja Kvist (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Sanna Salanterä (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
• 4.2.2022 TtM Laura Laukkanen
  TtM Laura Laukkanen esittää väitöskirjansa ”The construct of the ethical activity profile of nurse managers – effectiveness of the Ethics Quarter e-learning intervention” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 4.2.2022 klo 12 (Turun yliopisto, Medisiina D, Laurén 2-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku). Väitöstä voi seurata etänä. Vastaväittäjänä toimii professori Arja Häggman-Laitila (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Helena Leino-Kilpi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. 

2021

• 10.12.2021 TtM Pihla Markkanen
  TtM Pihla Markkanen esittää väitöskirjansa ”Supporting pupils’ mental health in schools. Teaching staff’s and school nurses’ perceptions and the suitability of a web-based support system for pupils” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 10.12.2021 klo 12 (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro auditorio, Kiinamyllynkatu 10, Turku). Väitöstä voi seurata etänä. Vastaväittäjänä toimii professori Terhi Saaranen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Maritta Välimäki (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
• 3.12.2021 TtM Jaana Koskenniemi
  TtM Jaana Koskenniemi esittää väitöskirjansa ”Respect in nursing care as perceived by older patients” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 3.12.2021 klo 12 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 1 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku). Väitöstä voi seurata etänä. Vastaväittäjinä toimii professori emeritus Anna-Maija Pietilä (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Riitta Suhonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. 
• 22.10.2021 TtM Kirsi Hipp
  TtM Kirsi Hipp esittää väitöskirjansa ”Patient participation in pro re nata medication in forensic psychiatric inpatient care” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 22.10.2021 klo 12. Väitöstä voi seurata etänä. Vastaväittäjänä toimii dosentti Raija Kontio (Helsingin yliopistollinen sairaala) ja kustoksena dosentti Mari Kangasniemi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
• 15.10.2021 TtM Maria Pulkkinen
  TtM Maria Pulkkinen esittää väitöskirjansa ”A NEW PRACTICE MODEL TO ORGANIZE PERIOPERATIVE NURSING CARE” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 15.10.2021 klo 12. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä. Vastaväittäjänä toimii professori Merja Miettinen (Kuopion yliopistollinen keskussairaala) ja kustoksena dosentti Kristiina Junttila (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
• 17.9.2021 MSc Yunsuk Jeon
  MSc Yunsuk Jeon esittää väitöskirjansa ”Competence assessment in Anaesthesia Nursing Care” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 17.9.2021 klo 12. Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta. Vastaväittäjänä toimii professori Ulrica Nilsson (Karolinska Universitetet, Ruotsi) ja kustoksena professori Helena Leino-Kilpi (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.
• 11.6.2021 TtM Mika Alastalo
  TtM Mika Alastalo esittää väitöskirjansa ”Patient observation skills in critical care nursing – A Theoretical construction and evaluation” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 11.6.2021 klo 12. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä. Vastaväittäjänä toimii professori Hannele Turunen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Helena Leino-Kilpi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
• 4.6.2021 TtM Jonna Vierula
  TtM Jonna Vierula esittää väitöskirjansa ”The assessment of reasoning skills in nursing student selection – Test development and psychometric testing” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 4.6.2021 klo 12. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä. Vastaväittäjänä toimii professori Katri Vehviläinen-Julkunen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Elina Haavisto (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
• 26.3.2021 TtM Anna Laine
  TtM Anna Laine esittää väitöskirjansa ”Evaluation of web-based psychoeducation interventions related to schizophrenia spectrum disorders” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 26.3.2021 klo 12. Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteyden kautta. Vastaväittäjänä toimii professori Arja Häggman-Laitila (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Maritta Välimäki (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
• 12.3.2021 VTM Maria Ameel
  VTM Maria Ameel esittää väitöskirjansa ”APPLICABILITY OF THE NURSING INTERVENTIONS CLASSIFICATION IN THE PSYCHIATRIC OUTPATIENT CARE SETTING” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 12.3.2021 klo 12. Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteyden kautta. Vastaväittäjänä toimii professori Kaija Saranto (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena dosentti Kristiina Junttila (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
• 29.1.2021 TtM Emilia Kielo-Viljamaa
  TtM Emilia Kielo-Viljamaa esittää väitöskirjansa ”The Wound Care Competence of Graduating Student Nurses – Development and Testing of a Competence Assessment Instrument” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 29.1.2021 klo 12.00. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä. Vastaväittäjänä toimii professori Eija Paavilainen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dosentti Minna Stolt (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
• 22.1.2021 TtM Eriikka Siirala
  TtM Eriikka Siirala esittää väitöskirjansa ”Päivittäinen johtaminen lähiesimiehen työssä leikkaus- ja anestesiaosastolla” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 22.1.2021 klo 12.00 (Tyks, T-sairaala, Johan Haartman -luentosali, Hämeentie 11, Turku). Vastaväittäjänä toimii dosentti Paula Asikainen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dosentti Kristiina Junttila (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
• 22.1.2021 TtM Mirka Toivonen
  TtM Mirka Toivonen esittää väitöskirjansa ”Kohti perhekeskeistä hoitamista vastasyntyneiden teho-osastoilla: Hoitokulttuurin ja osastoarkkitehtuurin muutos” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 22.1.2021 klo 12.00. Väitöstä voi seurata etäyhteyden kautta. Vastaväittäjänä toimii professori Katri Vehviläinen-Julkunen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Anna Axelin (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

2023

• 13.12.2023 Empowering Patient Education 15th Anniversary Symposium
  Paikka: Hämeentie 11, Tyks T-hospital, part of Tyks Main Hospital in Turku, Finland
  Tapahtuman kieli: englanti
• 5.10.2023 RENE-symposium
  Research in Nursing Education (RENE) -tutkimusryhmän ja yhteistyöorganisaatioiden järjestämä symposium, jonka tavoitteena on edistää terveysalan koulutustutkimusta ja koulutustutkijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä Suomessa.
  Paikka: DIAK Helsinki, Kyläsaarenkuja 2
  Tapahtuman kieli: suomi / englanti
• 15.9.2023 klo 13.30 Opetusnäyteluennot TtT Arja Holopainen ja TtT Anja Terkamo-Moisio
  TtT Arja Holopainen antaa julkisen opetusnäytteen hoitotieteen dosentuuria varten Opetusnäytteen kohderyhmä on ammatillinen täydennyskoulutus  ja sen aihe on: ”Näytön implementointi käytäntöön”. 
  ​​​​​​TtT Anja Terkamo-Moisio antaa julkisen opetusnäytteen hoitotieteen dosentuuria varten klo 14.00. Opetusnäyte on suunnattu peruskoulutustasolle ja sen aihe on: ”Millaisena näyttäytyy etäjohtaminen terveydenhuollossa? ” 
  Paikka: Oppimo, B201, Medisiina, 2.krs, Kiinamyllynkatu 10, Turku
  Tapahtuman kieli: suomi
• 14.-19.6.2023 The ICoNS Summer School
  Paikka: Kiinamyllynkatu 10, 20520 Turku, Medisiina D
  Tapahtuman kieli: englanti
• 5.-9.6.2023 The ReCap Summer School
  The Summer School focuses on research methods bringing to know coherent and more advanced thinking of methodologies in Nursing Science. 
  Paikka: Kiinamyllynkatu 10, 20520 Turku, Medisiina D
  Tapahtuman kieli: englanti
• Kevään opintoinfot verkossa
  Avoimissa verkkotilaisuuksissa tietoa opinnoista ja hakemisesta. Ei ennakkoilmoittautumista. Katso päivämäärät tästä.
  Paikka: Zoom
  Tapahtuman kieli: suomi

2022

• 8.-9.12.2022 New Horizons for Postdoctoral Researchers in Nursing Science -symposium
  Department of Nursing Science, University of Turku organizes the first international symposium for postdoctoral researchers. Postdoctoral period is a fundamentally important phase – increase your expertise and progress your career as a researcher. We warmly welcome all postdoctoral researchers in nursing science and their mentors to join and network with colleagues.
  Paikka: Kiinamyllynkatu 10, 20520 Turku, Medisiina D
  Tapahtuman kieli: englanti
• 10.11.2022 kello 12.00 Opetusnäyte TtT Sanna Koskinen
  TtT Sanna Koskinen antaa julkisen opetusnäytteensä. Opetusnäytteen aihe on "Kliinisen harjoittelun merkitys valmistuville maistereille" ja se on suunnattu hoitotieteen perustutkintokoulutuksen tasolle.
  Paikka: Zoom
  Tapahtuman kieli: suomi
• 30.5.2022 kello 9.30 Opetusnäyte TtT Anu-Marja Kaihlanen 
  TtT Anu-Marja Kaihlanen antaa julkisen opetusnäytteensä "Hoitotyön opiskelijasta sairaanhoitajaksi – siirtymäprosessi tutkimuksen valossa" hoitotieteen dosentuuria varten. Opetusnäyte on suunnattu on terveystieteiden opettajaopiskelijoille (TtM).
  Paikka: Lauren-sali 2, Medisiina D, Kiinamyllynkatu 10, 20520 Turku. Mahdollista osallistua myös etäyhteydellä Zoomin kautta.
  Tapahtuman kieli: suomi
• 22.2.2022 kello 12.30 Opetusnäyte TtT Tella Lantta
  TtT Tella Lantta antaa julkisen opetusnäytteensä mielenterveyshoitotieteen dosentuuria varten. Luennon aihe on ”Asiakkaan terveys ja sen arviointi: väkivaltariskin arviointi psykiatrisessa hoitotyössä” ja se on tarkoitettu hoitotieteen perustutkintokoulutuksen tasolle. 
  Paikka: Zoom
  Tapahtuman kieli: suomi
• 10.2.2022 RENE-symposium
  Research in Nursing Education (RENE) -tutkimusryhmän ja yhteistyöorganisaatioiden järjestämä symposium, jonka tavoitteena on edistää terveysalan koulutustutkimusta ja koulutustutkijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä Suomessa.
  Paikka: Zoom
  Tapahtuman kieli: suomi / englanti
• Kevään opintoinfot verkossa
  Avoimissa verkkotilaisuuksissa tietoa opinnoista ja hakemisesta. Ei ennakkoilmoittautumista. Katso päivämäärät tästä.
  Paikka: Zoom
  Tapahtuman kieli: suomi
• 5.2.2022 Opetusnäyte TtT Hannakaisa Niela-Vilén
  Hoitotieteen dosentuurin hakijan TtT Hannakaisa Niela-Vilénin opetusnäyte "Aineiston kvalitatiiviset analyysimenetelmät - temaattinen analyysi".

Clinical Instruments for Evaluating Health - Development, Evaluation and Implementation CIDI, 25 ECTS
Next course in 8 January - 7 May 2024
Registration deadline: 26 November 2023 via Webropol
Brochure (pdf)
Study Guide 

Empowering Patient Education EPE, 25 ECTS
Next course in 4 September - 13 December 2023
Brochure (pdf)
Study Guide

Empowering learning environments in nursing education Intensive Programme EleneIP, 10 ECTS
Next course in 23 - 27 October 2023
Brochure (pdf)
Study Guide

Health innovations - from ideas to impact in device development, 2 ECTS
The course will be held in autumn 2023, from 13th September to 18th October.
Brochure (pdf)

8.9.2023

Tervetuloa Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen Research in Nursing Education (RENE) -tutkimusryhmän ja yhteistyöorganisaatioiden järjestämään symposiumiin.

RENE2023-Symposiumin tavoitteena on edistää terveysalan koulutustutkimusta ja koulutustutkijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä Suomessa. Symposium keskittyy alan tutkimukseen ja sen kansalliseen nykytilaan kansainvälisyyttä unohtamatta. Symposiumin kohderyhmänä ovat alan tutkijat, opettajat ja opiskelijat. Symposium järjestetään torstaina 5.10.2023 klo 9–17, paikka: DIAK Helsinki.

Symposiumin teemat ovat: näyttöön perustuva opettaminen, vaikuttavat oppimisympäristöt ja terveysalan koulutustutkimuksen metodologiset kysymykset.

Ilmoittautuminen on auki 15.9.2023 saakka. Linkki ilmoittautumiseen. 

» Lue lisää Symposiumin nettisivuilta
 

14.8.2023

Sigma on maailmanlaajuinen, 1920-luvulla perustettu hoitoalan organisaatio. Organisaatio tekee paljon työtä hoitotyön ja hoitotieteen eteen. Organisaatio on alunperin perustettu Yhdysvalloissa, mutta nykyään jaostoja on useita myös Euroopassa. Uusin on Itä-Suomen yliopiston perustama vuonna 2022.

Euroopan jaostot ovat koonneet sadan vuoden merkittävän hoitotyön kunniaksi 100 hoitotieteen eurooppalaista vaikuttajaa nyt yksiin kansiin. Meillä on kunnia ilmoittaa, että Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta listalle on nimetty kaksi vaikuttajaa: koulutuksen aikoinaan käynnistänyt, hoitotieteen ensimmäinen professori Turussa Sirkka Lauri sekä laitoksen professori ja monivuotinen laitosjohtaja professori Helena Leino-Kilpi. Lisäksi listalla on laitoksen dosentti, erityisesti hoitotyön johtamisen kehittäjänä tunnettu Raija Kontio.

Suomalaisten merkitys eurooppalaisessa hoitotyön kehittämisessä alkoi jo aikoinaan sairaanhoitajakoulutuksen alkuvuosina ja listalle ovatkin nimetyt tuon ajan vaikuttajat Venny Snellman ja Sophie Mannerheim. Maamme ruotsinkielisen hoitotieteen koulutuksen pitkäaikainen professori Katie Eriksson, Oulun yliopiston professori Maija Hentinen sekä Itä-Suomen yliopiston professori Katri Vehviläinen-Julkunen on niinikään nimetty sadan vuoden vaikuttajien joukkoon.

Olemme iloisia Turun yliopiston vaikuttajien puolesta ja onnittelemme kaikkia vaikuttajia!

» Koko listan voit katsoa Sigman Newsletteristä

31.5.2023

Tänä vuonna 80 vuotta täyttävä Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta juhlisti 25.–27.5.2023 tohtoreitaan ja kunniatohtoreitaan perinteisessä promootiossa

Meillä oli kunnia saada terveystieteiden kunniatohtoriksi vihittävä professori Adelaida Zabalegui Yárnoz vierailulle laitokselle jo keskiviikkona 24.5.2023.

Barcelonan yliopiston ja Hospital Clínic de Barcelona -sairaalan professori Adelaida Zabalegui Yárnoz vihitään terveystieteiden kunniatohtoriksi merkittävästä panoksestaan erityisesti hoitotyön tutkimuksen ja käytännön yhdistämisessä. Zabalegui Yárnoz on yksi Euroopan vaikutusvaltaisimmista hoitotyön johtajista sekä arvostettu tutkija ja opettaja. Zabalegui Yárnozin työ näyttöön perustuvan hoitotyön soveltamisessa on parantanut erityisesti dementiaa sairastavien ja heidän omaishoitajiensa terveyttä ja hyvinvointia. 

Varsinaiset juhlallisuudet alkoivat torstaina 25.5.2023, jolloin kunniatohtorit pitivät kaikille avoimet Studia Generalia -luennot. Professori Adelaida Zabalegui Yárnoz luennoi aiheesta “Implementation of Advanced Practice Nursing in Spain”.

Illalla promovendit valmistautuivat seuraavan päivän promootioaktiin teroittamalla miekkansa miekanhiojaisissa. Miekanhiojaisissa miekat hiotaan tahkoilla, joita kastellaan kuohuviinillä. Tahkon kiertäminen on tohtorin seuralaisen kunniatehtävä, ja airuet avustavat tahkojen kastelussa.

Kuvissa: miekanhiojaisissa kunniatohtori Adelaida Zabalegui Yárnoz puolisoineen sekä emäntänä professori Riitta Suhonen, promovoitava Heidi Parsod terottaa tohtorinmiekkaansa & promootion airueen tehtävissä väitöskirjatutkija Saija Inkeroinen

Perjantaina 26.5.2023 promootioaktissa Turun konserttitalolla tohtoreiksi vihittäville promovendeille ojennettiin tohtorinhatut ja miekat. Promootiossa vihittiin yhteensä 152 Turun yliopistossa väitellyttä tohtoria ja 5 kunniatohtoria. Vihkimisen jälkeen akateeminen kulkue siirtyi Aninkaistenkatua pitkin Turun tuomiokirkkoon juhlajumalanpalvelukseen.

Promovoidut hoitotieteen tohtorit: Elina Aitamaa, Mika Alastalo, Heidrun Gattinger, Lotta Hamari, Anne Isotalo, Emilia Kielo-Viljamaa, Terhi Lemetti, Mervi Lepistö, Anni Pakarinen, Heidi Parisod, Laura-Maria Peltonen, Sanna-Mari Pudas-Tähkä, Eriikka Siirala, Camilla Strandell-Laine, Leena Uronen ja Jonna Vierula. Kunniatohtoriksi vihittiin professor Adelaida Zabalegui. Promoottorina toimi professori Maritta Välimäki.

Illan päätti promootioillallinen Turun linnassa. Lauantaina promovoidut tohtorit ja kunniatohtorit sekä riemutohtorit seuralaisineen osallistuivat vapaamuotoiselle purjehdukselle sekä brunssille.

Kuvissa: Kunniatohtori Adelaida Zabalegui Yárnoz piti Turun linnassa puheen kunniatohtorien puolesta ja illan lopuksi promovoitu tohtori Emilia Kielo-Viljamaa piti puheen auringolle.

» Lue lisää

31.3.2023

Vuoden 2023 QS World University Rankings by Subject -yliopistovertailun tulokset ovat julkaistu

Vuoden 2023 QS Ranking -tuloksien perusteella hoitotieteen laitos on 45. maailmassa. Tulos on Suomen hoitotieteen yksiköistä edelleen paras ja Euroopassa olemme sijalla 10.

QS Rankings by Subject 2023 on laajin lajissaan QS:n historiassa. Kaikkiaan mukana oli 1594 yliopistoa, joista 103 uutta tulokasta. Rankingin kriteereinä olivat akateeminen maine, työnantajamaine, sitaatioiden eli viittausten määrä julkaisuissa, H-indeksi sekä tutkimuksen kansainvälinen verkostoituminen.

Kokonaisuutena tarkasteltuna hoitotieteen laitos sijoittui seuraavasti:

TOP #1 Suomessa

TOP #10 Euroopassa

TOP #45 maailmanlaajuisesti

Hoitotiede sijoittui vertailussa Turun yliopiston tieteenaloista parhaiten.

» QS World University Rankings by Subject: Nursing 2023

17.3.2023

Turun yliopiston Hoitotieteen laitoksen HEAL-tutkimusprojektissa on haettavana apuraha 1.7.-31.12.2023 väliselle ajalle

HEAL-tutkimusprojektin tavoitteena on edistää lasten hyvinvointia pelillisen ja tekoälytekniikoita hyödyntävän intervention avulla. Tieteelliseen tutkimukseen myönnettävä apuraha liittyy projektin aikana kehitettävän intervention lasten unta käsittelevään tutkimukseen. Tutkimusalue vaatii aiempaa kokemusta lasten uneen liittyvän tutkimuksen parista.   

Apuraha voidaan myöntää henkilölle väitöskirjatutkimuksen valmisteluun tai väitöskirjatutkimukseen (pääaineena hoitotiede). Apuraha on tarkoitettu kokoaikaiseen työskentelyyn ja maksetaan kuukausittain (2300 €/kk).

Hakuaika on 17.3.2023-31.3.2023 (klo: 12.00).

Apurahaa haetaan sähköisellä lomakkeella.

Hakemukseen tulee liittää motivaatiokirje, CV ja mahdollinen julkaisuluettelo.

Hakuprosessista antaa tietoja Anni Pakarinen, ankorh@utu.fi

13.3.2023

Monialainen johtaminen uudistuvassa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä (MoJo) -opintokokonaisuus (10 op) pyrkii vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan asettamiin haasteisiin sekä sote-uudistuksen mukanaan tuomaan osaamisen uudistamisen tarpeeseen. Opintokokonaisuus on kehitetty Turun yliopiston eri tiedekuntien yhteistyönä.

Opintokokonaisuuden taustalla on tarve muuttuvan sote-toimintaympäristön johtamisosaamiseen kohdistuviin vaatimuksiin. Hyvä johtaminen sosiaali- ja terveysalalla on yhteydessä henkilöstön pysyvyyteen ja työhyvinvointiin sekä parempiin potilaiden hoitotuloksiin. Sote-alan johtamisosaamisen lisääntyvät vaatimukset näkyvät mm. alan rekrytointiin ja työhön sitoutumiseen liittyvinä ongelmina ja potilaiden saaman hoidon vaihtelevana laatuna. Lisäksi väestön ikääntyminen, monikulttuurisuus ja digitalisaatio sekä erityisesti soteintegraatio asettavat uusia vaatimuksia alalla toimiville johtajille ja asiantuntijoille.

Koulutus perustuu tieteenalojen väliseen yhteistyöhön ja ratkaisukeskeiseen valmentamiseen. Opintojen tavoitteena on synnyttää aito monialainen vuoropuhelu sote-alan toimijoiden, opiskelijoiden sekä opettajien kesken.

Opintokokonaisuus on tarkoitettu työelämässä toimiville sosiaali- ja terveysalan lähiesihenkilöille ja lähijohtamisesta kiinnostuneille asiantuntijoille, sekä sosiaali- ja terveysalojen johtamisesta kiinnostuneille Turun yliopiston tutkinto-opiskelijoille.

Verkko-opintoina järjestettävä opintokokonaisuus koostuu viidestä kahden opintopisteen opintojaksosta. Kaksi ensimmäistä opintojaksoa järjestetään keväällä 2023.

Opintojaksoille varatut 70 paikkaa täyttyivät nopeasti ja ilmoittautuminen seuraaville opintojaksolle aukeaa myöhemmin keväällä.

Lisätietoja

Riitta Rosio, projektitutkija, riitta.rosio@utu.fi

» Lue lisää koulutuksesta

6.3.2023

Turun yliopiston hoitotieteen ensimmäinen professori Sirkka Lauri (os. Ihalainen) kuoli Helsingissä loppiaisaattona 2023. Hän syntyi Ilmajoella 1939 perheen esikoiseksi, isä oli kansanopiston rehtori ja äiti opettaja. Ylioppilaaksi Sirkka Lauri kirjoitti Kuopiossa 1958, valmistui sairaanhoitajaksi 1961 ja terveydenhoitajaksi 1963 Helsingin sairaanhoito-opistosta. Terveydenhoitajana hän työskenteli muun muassa Suomen Punaisessa Ristissä.

Omien sanojensa mukaan hän tiesi jo sairaanhoitajaksi valmistuessaan haluavansa yliopisto-opintoihin ja aloittikin jo varhain sosiaalipolitiikan opintoja Helsingin yliopistossa. Elämälle tuli kuitenkin uusi suunta hänen tavatessaan tulevan aviomiehensä, jonka työn mukana hän siirtyi Joensuuhun. Joensuussa ei ollut vielä silloin yliopistoa, mutta Sirkka suoritti kasvatustieteen ja psykologian opintoja Kuopion ja Jyväskylän kesäyliopistoissa. Maisterintutkinnon hän suoritti Jyväskylän yliopistossa 1972 pääaineena kasvatustiede, lisensiaatintutkinnon 1977 ja tohtorintutkinnon 1979 Joensuun korkeakoulussa. Opintojensa aikana hän jo työskenteli yliopistolla assistenttina ja yliassistenttina.

Sirkan elämä sai jälleen uuden suunnan, kun hänen miehensä menehtyi nopeasti edenneeseen sairauteen 1982. Hän jäi kolmen lapsen yksinhuoltajaksi. Perhe muutti Kuopioon Sirkan tultua nimitetyksi uuteen terveyden- ja sairaanhoidon apulaisprofessuuriin 1983 Kuopion yliopistoon, joka oli ensimmäisenä aloittanut hoitotieteen alan yliopistokoulutuksen maassamme 1979. Vuonna 1986 Sirkasta tuli ensimmäinen Suomessa hoitotieteen professorin virkaan nimitetty professori Kuopion yliopistoon. Vuonna 1988 hän siirtyi professoriksi Turun yliopistoon, jossa hän toimi hoitotieteen koulutuksen pioneerina ja laitoksen johtajana eläköitymiseensä, vuoteen 2002, asti. Kuopion yliopisto promovoi hänet kunniatohtorikseen 2010.

Sirkka Lauri oli monella tavalla rohkea edelläkävijä. Hänen johdollaan luotiin perusta vuonna 1986 käynnistyneelle Turun yliopiston hoitotieteen koulutukselle, tutkimukselle, jatkokoulutukselle ja yhteistyölle terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja eri järjestöjen kanssa sekä koulutuksen rakenteille. Hän myös käynnisti vuonna 1991 maassamme ainutlaatuisen hoitotyön asiantuntijuuteen tähtäävän koulutuksen gerontologisen ja kliinisen hoitotieteen alueilla. Mallia hän haki maailmalta alan yhdestä johtavista yliopistoista, University of California San Fransisco, johon on hän oli luonut tutkimusyhteistyötä jo aikaisemmin.

Turun yliopistossa oli hänen aloittaessaan hoitotieteessä yksi assistentti ja lehtori. Professorin tehtävää oli hoidettu sijaisjärjestelyillä. Koulutusta toteutettiin jo alusta alkaen yhteistyössä lääketieteellisen tiedekunnan oppiaineiden sekä kasvatus- ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnan kanssa. Sirkka Laurin johdolla lääketieteelliseen tiedekuntaan perustettiin hoitotieteen laitos, henkilökuntaa lisättiin ja hakijoiden määrä kasvoi.

Sirkan tutkimustyö alkoi kasvatustieteessä, ja hänen väitöksensä kohdentui terveydenhoitajien työhön. Hoitotieteessä hän keskittyi hoidolliseen päätöksentekoon. Hän kehitti sekä päätöksentekoteoriaa että päätöksenteon arviointia terveydenhuollon eri konteksteissa. Tutkimusta rahoitti muun muassa Suomen Akatemia. Hänellä oli vahva näkemys siitä, että hoitotieteellisen tutkimuksen tulee olla yhteydessä hoitotyön käytäntöön ja yhteiskuntaan. Näkemystä oli vahvistanut hänen kokemuksensa jo 1980-luvulla maassamme toteutetusta WHO:n hoitotyön tutkimus- ja kehittämisohjelmasta. Hän korosti tutkimusperustaisen näytön ja interventiotutkimusten hyötyä. Hänen laajasta tutkimusosaamisestaan kertoo kuitenkin se, että hän ohjasi maamme ensimmäiset grounded theory -menetelmällä tehdyt laadulliset väitöskirjat, hallitsi erityisen hyvin toimintatutkimuksen toteutuksen ja oli yksi ensimmäisistä kansainvälisten tutkimusaineistojen kerääjistä Euroopassa.

Hänen ohjauksessaan valmistui ensimmäinen Turun yliopiston hoitotieteen väitöskirja vuonna 1990. Sen jälkeen hän ohjasi mittavan määrän väitöskirjatöitä, ja ohjattavista kuusi eteni alan professoriksi maassamme. Ohjaajana Sirkka oli innostava ja reilu, rakentavasti kriittinen ja pyrki tuntemaan jokaisen opiskelijansa yksilönä, huomioiden aina ohjattavan perheen. Ohjauskeskustelut hänen kanssaan olivat rönsyileviä, ja ne liittyivät niin hoitotieteeseen, tutkijan vastuuseen kuin elämän monipuolisuuteenkin. Tärkeää hänelle oli tutkijan kyky esittää innovatiivisia kysymyksiä ja etsiä niihin yhdessä vastauksia.

Sirkka Lauri arvosti yliopistollista peruskoulutusta ja näki, että se on perusta koko myöhemmälle opiskelulle ja tieteenalan perusteiden ymmärtämiseen. Turun yliopistossa hoitotieteen pääaineen rakenne opetussuunnitelmassa oli ja on edelleen selkeä: se jakautuu hoitotieteen filosofiseen, teoreettiseen ja metodiseen kokonaisuuteen, jotka kumuloituvat perusopinnoista syventäviin opintoihin. Professori Lauri opetti hoitotieteen ”Teoria I” -opintojaksoa. Hän oli erinomainen alkuvaiheen opiskelijoiden opettaja ja jatkoi sitten teoreettisen pohjan opetusta syventävässä vaiheessa. Tätä hän kuvaa omassa työhistoriassaan: ”Itselleni se oli ehdottomasti mieluisin kurssi. Siinä näki, mitä opiskelijat olivat oppineet ei vain teoriaopinnoissa vaan myös muissa opinnoissaan ja millaisin ”eväin” he läksivät yliopistosta.”

Sirkka panosti myös oppikirjojen kirjoittamiseen. Näistä on erityisesti mainittava vuonna 1995 ilmestynyt Hoitotieteen perusteet (yhdessä Leena Elomaan kanssa), vuonna 2005 ilmestynyt Hoitotieteen teorian kehittäminen (yhdessä Helvi Kyngäksen kanssa) ja vuonna 2007 ilmestynyt Hoitotyön ydinosaaminen ja oppiminen. Kirjojen ansiosta Sirkka Laurin merkitys hoitotieteen ja hoitotyön opiskelijoille on ollut laaja ja pitkäaikainen.

Sirkka Lauri kehitti potilaiden hoitotyötä ja terveydenhuoltoa monella tavalla. Kehittämistyö alkoi jo Kuopion yliopistossa ja jatkui Turussa. Merkittävä askel oli vuonna 1991 alkanut ylihoitajan sivuvirka Turun yliopistollisessa keskussairaalassa, joka oli maamme ensimmäisiä. Tehtävässä Sirkka Lauri käynnisti kaksi kehittämishanketta, hoitotyön dokumentoinnin kehittämisen ja syöpää sairastavan potilaan hoitotyön kehittämisen, yhdessä hoitotyön ammattilaisten kanssa. Molemmat hankkeet olivat tuloksellisia. Syöpäpotilaiden hoitotyön osalta hän julkaisi suosituksen syöpäpotilaan hoitotyön toteutukseen. Hän perusti erilaisia tutkijoiden ja ammattilaisten yhteisiä työryhmiä. Erityisen keskeinen näistä oli Hoitotyön asiantuntijaryhmä, jonka kautta kulkivat kaikkien Tyksissä tehtävien tutkimusten suunnitelmat ja jossa oli jäsenenä alueen organisaatioiden osaajia. Tavoitteena Sirkka Laurilla oli sekä tehdä korkeatasoista tutkimusta että innostaa alan ammattilaisia tutkimuksen tekemiseen ja yliopisto-opintoihin.

Sirkka Lauri oli aikansa kansainvälisimpiä hoitotieteen professoreita Suomessa. Turussa hänen USA:ssa käyntinsä seurauksena opiskelijat ja henkilökunta saivat nauttia lukuisista korkeatasoisista kansainvälisistä tutkijavierailuista. Hänellä oli hyvät suhteet myös Kanadaan, jossa hän käynnisti Manitoban yliopiston tutkijoiden kanssa kansainvälisen tutkimusprojektinsa päätöksenteon alueella. Sirkka oli osallisena myös pohjoismaisessa yhteistyössä, jonka seurauksena jälkipolvilla on edelleen selkeänä luettavana International Journal of Nursing Studies -lehden teemanumero vuodelta 1990 hoitotieteen kehityksen alkuvaiheista Euroopassa. Sirkka kirjoitti luvun Suomen tilanteesta, ja kyseistä kirjoitusta siteerattiin viime vuonna kansainvälisessä julkaisussa liittyen hoitotieteen tulevaisuudennäkymiin. Hän oli mukana keskusteluissa eurooppalaisen, edelleen toimivan tohtorikoulutuksen European Academy of Nursing Science -organisaation alkuvaiheessa. Turun yliopisto on ollut aktiivitoimija kyseisessä organisaatiossa sen alusta alkaen.

Sirkka Lauri oli pioneeri monella muullakin tavalla. Hän oli 1980-luvulla perustamassa Hoitotieteiden tutkimusseuraa ja toimi alan ensimmäisen, Hoitotiede-lehden, päätoimittajana. Lisäksi hän teki aloitteen Tutkiva Hoitotyö -lehden perustamisesta ja oli myös sen päätoimittajana. Hänen johdollaan, maamme yliopistojen yhteistyönä, alkoi Hoitotieteen valtakunnallinen tohtorikoulutus. Hänellä oli lukuisia luottamustehtäviä alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

Sirkka Lauri oli erinomainen ja seurallinen työtoveri. Hän tuki toisten itsenäistä ajattelua ja pyrki edistämään yhteistä hyvää. Hän oli hoitotieteen määrätietoinen puolustaja ja tiede- ja koulutuspoliittinen osaaja. Hän myös huolehti osaltaan seuraavan työntekijäpolven opastuksesta, tuesta ja kannustuksesta. Hänen ajaltaan ovat perintönä muun muassa hoitotieteen laitoksen Vappusimat. Matkaseurana hän oli erityisen hauska ja mutkaton. Matkat olivat monesti täynnä sattumuksia, joiden ratkaiseminen oli oivaltavaa.

Eläköidyttyään Sirkka Lauri muutti Helsinkiin, lähemmäs läheisiään ja ystäviään. Hän nautti erityisesti lapsenlapsistaan ja oli ahkera teatterin, oopperan ja konserttien kuluttaja. Turkulaiset hoitotieteilijät pistäytyivät silloin tällöin työmatkoillaan hänen kodissaan kahvilla virkistyen moninaisista tarinoista.

Professori Sirkka Laurin merkitys hoitotieteelle on monipuolinen ja ainutlaatuinen.

Arvostamme hänen elämäntyötään.

Kirjoittajat ovat professori Sirkka Laurin oppilaita, kollegoja ja yhteistyökumppaneita

Helena Leino-Kilpi, Sanna Salanterä, Maija Hupli (TY, hoitotieteen laitos)

Katri Vehviläinen-Julkunen, hoitotieteen dosentti (TY) ja professori (ISY)

Elina Haavisto, hoitotieteen dosentti (TY) ja professori (TUNI)

19.12.2022

Turun yliopiston hoitotieteen professorin ja pitkäaikaisen hoitotieteen laitoksen johtajan Helena Leino-Kilven tähänastista työuraa ja emeritaksi siirtymistä juhlistettiin kutsuseminaarissa perjantaina 16.12.2022. Professori Leino-Kilpi on uransa aikana merkittävällä tavalla rakentanut suomalaista hoitotiedettä ja sen kansainvälisiä liittymäkohtia.

Professori Leino-Kilpi tunnetaan paitsi kyvystään nähdä asioita kokonaisuuksina myös kauaskatseisuudestaan. Kutsuseminaarin teema olikin hänen toiveensa mukaisesti Hoitotiede – Näkymiä tulevaan. 

Kutsuseminaarin ohjelma koostui sekä professori Leino-Kilvelle että hoitotieteen laitokselle tärkeiden suomalaisten yhteistyökumppaneiden puheista. Puhujat olivat Turun yliopistosta ja muista korkeakouluista sekä terveydenhuollon palvelujärjestelmästä.

– Professori Leino-Kilven työura on mittavuudessaan ainutkertainen. Hänen tieteellinen tutkimustyönsä on kansainvälistä ja laaja-alaista, ja se keskittyy erityisesti hoidon ja terveysalan koulutuksen laatuun sekä etiikkaan. Hän on ohjannut 70 väitöskirjaa ja julkaissut yli 600 tieteellistä, pääosin kansainvälisessä yhteistyössä tehtyä artikkelia. Hän on käytetty asiantuntija alallaan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Viimeisimpänä on usean vuoden vierailevan professorin rooli Dublinin maineikkaassa Trinity College -yliopistossa, summaa hoitotieteen laitoksen nykyinen johtaja Anna Axelin. 

Tilaisuudessa Leino-Kilvelle annettiin juhlakirja. Kirjaa ovat olleet tekemässä hoitotieteen laitoksen henkilökunnan väki. Lahjan luovutti professori Riitta Suhonen. 

– Emeritaksi siirtymisen jälkeen suunnitelmissani on jatkaa keskeneräisiä ohjaus-, tutkimus- ja asiantuntijatehtäviäni. Minua ilahduttaa erityisesti hoitotieteen laitoksen korkeatasoinen osaaminen ja tulevaisuuden positiiviset näkymät. Huolenaiheenani sen sijaan ovat hoitotyössä vallitseva epävarma työvoimatilanne, hoitotyöntekijöiltä puuttuvat selkeät urapolkuvaihtoehdot ja hoitotieteellisen koulutuksen pääoman osittainen hyödyntämättömyys, Leino-Kilpi valottaa tulevaisuudennäkymiään. 

» Lue koko uutinen 

23.11.2022

Hoitotieteen laitoksen Etiikan teemapäivässä 1.12.2022 paneudutaan työelämäetiikan ajankohtaisiin kysymyksiin

Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen tämän vuoden Etiikan teemapäivän aiheet pureutuvat ajankohtaisiin työelämäetiikan kysymyksiin yhteiskunnan, johtamisen ja potilasturvallisuuden näkökulmista. 

Muuttuva yhteiskunnallinen tilanne haastaa pohtimaan etiikkaan liittyviä kysymyksiä työelämässä aiempaa laajemmin. Teemapäivän alussa keskitytään kahteen ajankohtaiseen teemaan. Väitöskirjatutkija Laura Puumala (Turun yliopisto) puhuu hätätilaetiikasta ja moraalisesta stressistä hoitotyössä. Post-doc-tutkija Hanna Kallio (Turun yliopisto) ja yliopistonlehtori Simo Kyllönen (Helsingin yliopisto) kertovat ympäristö- ja ilmastovastuusta ammattietiikan sekä osallistumisen näkökulmista. Hoitotyön johtamisen, potilasturvallisuuden ja inhimillisen kohtaamisen etiikan kysymyksiin syvennytään yhdessä muiden teemapäivän puhujien kanssa.

– Eettiset kysymykset yhteiskunnassa ja työelämässä ovat lisääntyneet, ja on tärkeää kuulla myös tutkijoiden näkökulmaa asioihin. Etiikan tutkimus on osa Turun yliopiston hoitotieteen tutkimusohjelmaa, ja teemapäivä mahdollistaa myös uusien tutkijoiden töiden esilletuomisen, professori Helena Leino-Kilpi kertoo. 

Teemapäivään odotetaan noin 200 osallistujaa. Osallistujat ovat terveydenhuollon opiskelijoita ja ammattilaisia sekä muita teemasta kiinnostuneita. Teemapäivään osallistuminen on maksutonta. Teemapäivä järjestetään lähitapahtumana Turun yliopiston Medisiina D:n Alhopuro-salissa (Kiinamyllynkatu 10). Tervetuloa!

Lisätietoja

Noora Narsakka, väitöskirjatutkija, noora.narsakka@utu.fi

» Teemapäivän ohjelma
» Lue koko uutinen 

10.11.2022

Lääketieteellinen tiedekunta ja Turunmaan Duodecim-seura jakoivat vuoden 2022 tunnustuspalkinnot Turun Lääketiedepäivillä torstaina 8.11.2022

Vuoden 2022 Oppimateriaalin tuottajapalkinto myönnettiin hoitotieteen laitoksen professorille Leena Salmiselle sekä hänen johtamalleen työryhmälle, joka on toteuttanut terveystieteiden opettajankoulutuksen kansainvälisen opintokokonaisuuden Empowering the Nurse Educators in the Changing World.

Empowering the Nurse Educators in the Changing World on ensimmäinen Euroopassa toteutettu kansainvälinen terveystieteiden opettajankoulutuksen opintokokonaisuus, jossa opiskellaan terveyspedagogista asiantuntijuutta hyödyntäen erilaisia opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä. Opintokokonaisuuden tavoitteena on kehittää ja tukea terveystieteiden opettajien ja opettajaopiskelijoiden näyttöön perustuvaa terveyspedagogista osaamista, modernien oppimisympäristöjen hyödyntämistä ja kansainvälistä verkostoitumista.

Opintokokonaisuus toteutettiin lähi-, verkko- ja hybridiopintoina ja siihen kuului erilaisia verkko- ja kirjallisia tehtäviä, jotka tehtiin yhteistyö- ja verkostoitumistaitoja edistävissä kansainvälisissä pienryhmissä. Opintokokonaisuus on kehitetty, pilotoitu ja arvioitu Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen koordinoiman Erasmus+-hankkeen aikana, ja sen oppimisalustana toimii Digicampus-alusta.    

– Opintokokonaisuus oli onnistunut, ja se on saanut paljon positiivista palautetta. Sen on koettu edistävän opettajaksi kehittymistä ja opettajien jatkuvaa oppimista. Opintokokonaisuuden aikana kerätyn palautteen perusteella opiskelijoiden osaaminen lisääntyi kaikilla opintojaksoilla. Opiskelijoiden palautteissa tuli esiin erityisesti kansainvälisen yhteistyön ja vahvan tieteellisen näytön merkitys opettajaksi kehittymisessä, palkintoperusteissa sanotaan.

Oppimateriaalin tuottajapalkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena erityisen ansiokkaasta työstä tiedekunnassa käytettävän oppimateriaalin kehittämisessä. Palkinnon suuruus on 1 500 euroa.

Palkinnot saivat myös LT, dosentti, kardiologian erikoislääkäri Antti Ylitalo (vuoden 2022 Kliininen silmä) ja tuki- ja liikuntaelinradiologit Milja Holstila ja Ia Kohonen (vuoden 2022 erikoislääkärikouluttajat). Turunmaan Duodecim-seuran tunnustuspalkinto myönnettiin infektiosairauksien professori Jarmo Oksille. 

Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on jakanut 1990-luvulta lähtien tunnustuksia ansiokkaasta toiminnasta tutkimuksen, koulutuksen ja hallinnon saralla. 

Onnittelemme professori Leena Salmista ja koko työryhmää!

» Lue koko uutinen