Hoitotieteen laitos
Hoitotieteen laitos on monialainen yksikkö joka tuottaa korkeatasoista koulutusta ja tutkimusta.
Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen perustehtävä on ylläpitää tieteellistä sivistystä ja kehittää hoitotieteellistä tutkimusta ja tieteenalaa sekä edistää tutkimukseen perustuvan hoitotyön toteutumista yhteiskunnassa.
Ajankohtaista
17.3.2023
Turun yliopiston Hoitotieteen laitoksen HEAL-tutkimusprojektissa on haettavana apuraha 1.7.-31.12.2023 väliselle ajalle
HEAL-tutkimusprojektin tavoitteena on edistää lasten hyvinvointia pelillisen ja tekoälytekniikoita hyödyntävän intervention avulla. Tieteelliseen tutkimukseen myönnettävä apuraha liittyy projektin aikana kehitettävän intervention lasten unta käsittelevään tutkimukseen. Tutkimusalue vaatii aiempaa kokemusta lasten uneen liittyvän tutkimuksen parista.
Apuraha voidaan myöntää henkilölle väitöskirjatutkimuksen valmisteluun tai väitöskirjatutkimukseen (pääaineena hoitotiede). Apuraha on tarkoitettu kokoaikaiseen työskentelyyn ja maksetaan kuukausittain (2300 €/kk).
Hakuaika on 17.3.2023-31.3.2023 (klo: 12.00).
Apurahaa haetaan sähköisellä lomakkeella.
Hakemukseen tulee liittää motivaatiokirje, CV ja mahdollinen julkaisuluettelo.
Hakuprosessista antaa tietoja Anni Pakarinen, ankorh@utu.fi
13.3.2023
Monialainen johtaminen uudistuvassa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä (MoJo) -opintokokonaisuus (10 op) pyrkii vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan asettamiin haasteisiin sekä sote-uudistuksen mukanaan tuomaan osaamisen uudistamisen tarpeeseen. Opintokokonaisuus on kehitetty Turun yliopiston eri tiedekuntien yhteistyönä.
Opintokokonaisuuden taustalla on tarve muuttuvan sote-toimintaympäristön johtamisosaamiseen kohdistuviin vaatimuksiin. Hyvä johtaminen sosiaali- ja terveysalalla on yhteydessä henkilöstön pysyvyyteen ja työhyvinvointiin sekä parempiin potilaiden hoitotuloksiin. Sote-alan johtamisosaamisen lisääntyvät vaatimukset näkyvät mm. alan rekrytointiin ja työhön sitoutumiseen liittyvinä ongelmina ja potilaiden saaman hoidon vaihtelevana laatuna. Lisäksi väestön ikääntyminen, monikulttuurisuus ja digitalisaatio sekä erityisesti soteintegraatio asettavat uusia vaatimuksia alalla toimiville johtajille ja asiantuntijoille.
Koulutus perustuu tieteenalojen väliseen yhteistyöhön ja ratkaisukeskeiseen valmentamiseen. Opintojen tavoitteena on synnyttää aito monialainen vuoropuhelu sote-alan toimijoiden, opiskelijoiden sekä opettajien kesken.
Opintokokonaisuus on tarkoitettu työelämässä toimiville sosiaali- ja terveysalan lähiesihenkilöille ja lähijohtamisesta kiinnostuneille asiantuntijoille, sekä sosiaali- ja terveysalojen johtamisesta kiinnostuneille Turun yliopiston tutkinto-opiskelijoille.
Verkko-opintoina järjestettävä opintokokonaisuus koostuu viidestä kahden opintopisteen opintojaksosta. Kaksi ensimmäistä opintojaksoa järjestetään keväällä 2023.
Opintojaksoille varatut 70 paikkaa täyttyivät nopeasti ja ilmoittautuminen seuraaville opintojaksolle aukeaa myöhemmin keväällä.
Lisätietoja
Riitta Rosio, projektitutkija, riitta.rosio@utu.fi
6.3.2023
Turun yliopiston hoitotieteen ensimmäinen professori Sirkka Lauri (os. Ihalainen) kuoli Helsingissä loppiaisaattona 2023. Hän syntyi Ilmajoella 1939 perheen esikoiseksi, isä oli kansanopiston rehtori ja äiti opettaja. Ylioppilaaksi Sirkka Lauri kirjoitti Kuopiossa 1958, valmistui sairaanhoitajaksi 1961 ja terveydenhoitajaksi 1963 Helsingin sairaanhoito-opistosta. Terveydenhoitajana hän työskenteli muun muassa Suomen Punaisessa Ristissä.
Omien sanojensa mukaan hän tiesi jo sairaanhoitajaksi valmistuessaan haluavansa yliopisto-opintoihin ja aloittikin jo varhain sosiaalipolitiikan opintoja Helsingin yliopistossa. Elämälle tuli kuitenkin uusi suunta hänen tavatessaan tulevan aviomiehensä, jonka työn mukana hän siirtyi Joensuuhun. Joensuussa ei ollut vielä silloin yliopistoa, mutta Sirkka suoritti kasvatustieteen ja psykologian opintoja Kuopion ja Jyväskylän kesäyliopistoissa. Maisterintutkinnon hän suoritti Jyväskylän yliopistossa 1972 pääaineena kasvatustiede, lisensiaatintutkinnon 1977 ja tohtorintutkinnon 1979 Joensuun korkeakoulussa. Opintojensa aikana hän jo työskenteli yliopistolla assistenttina ja yliassistenttina.
Sirkan elämä sai jälleen uuden suunnan, kun hänen miehensä menehtyi nopeasti edenneeseen sairauteen 1982. Hän jäi kolmen lapsen yksinhuoltajaksi. Perhe muutti Kuopioon Sirkan tultua nimitetyksi uuteen terveyden- ja sairaanhoidon apulaisprofessuuriin 1983 Kuopion yliopistoon, joka oli ensimmäisenä aloittanut hoitotieteen alan yliopistokoulutuksen maassamme 1979. Vuonna 1986 Sirkasta tuli ensimmäinen Suomessa hoitotieteen professorin virkaan nimitetty professori Kuopion yliopistoon. Vuonna 1988 hän siirtyi professoriksi Turun yliopistoon, jossa hän toimi hoitotieteen koulutuksen pioneerina ja laitoksen johtajana eläköitymiseensä, vuoteen 2002, asti. Kuopion yliopisto promovoi hänet kunniatohtorikseen 2010.
Sirkka Lauri oli monella tavalla rohkea edelläkävijä. Hänen johdollaan luotiin perusta vuonna 1986 käynnistyneelle Turun yliopiston hoitotieteen koulutukselle, tutkimukselle, jatkokoulutukselle ja yhteistyölle terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja eri järjestöjen kanssa sekä koulutuksen rakenteille. Hän myös käynnisti vuonna 1991 maassamme ainutlaatuisen hoitotyön asiantuntijuuteen tähtäävän koulutuksen gerontologisen ja kliinisen hoitotieteen alueilla. Mallia hän haki maailmalta alan yhdestä johtavista yliopistoista, University of California San Fransisco, johon on hän oli luonut tutkimusyhteistyötä jo aikaisemmin.
Turun yliopistossa oli hänen aloittaessaan hoitotieteessä yksi assistentti ja lehtori. Professorin tehtävää oli hoidettu sijaisjärjestelyillä. Koulutusta toteutettiin jo alusta alkaen yhteistyössä lääketieteellisen tiedekunnan oppiaineiden sekä kasvatus- ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnan kanssa. Sirkka Laurin johdolla lääketieteelliseen tiedekuntaan perustettiin hoitotieteen laitos, henkilökuntaa lisättiin ja hakijoiden määrä kasvoi.
Sirkan tutkimustyö alkoi kasvatustieteessä, ja hänen väitöksensä kohdentui terveydenhoitajien työhön. Hoitotieteessä hän keskittyi hoidolliseen päätöksentekoon. Hän kehitti sekä päätöksentekoteoriaa että päätöksenteon arviointia terveydenhuollon eri konteksteissa. Tutkimusta rahoitti muun muassa Suomen Akatemia. Hänellä oli vahva näkemys siitä, että hoitotieteellisen tutkimuksen tulee olla yhteydessä hoitotyön käytäntöön ja yhteiskuntaan. Näkemystä oli vahvistanut hänen kokemuksensa jo 1980-luvulla maassamme toteutetusta WHO:n hoitotyön tutkimus- ja kehittämisohjelmasta. Hän korosti tutkimusperustaisen näytön ja interventiotutkimusten hyötyä. Hänen laajasta tutkimusosaamisestaan kertoo kuitenkin se, että hän ohjasi maamme ensimmäiset grounded theory -menetelmällä tehdyt laadulliset väitöskirjat, hallitsi erityisen hyvin toimintatutkimuksen toteutuksen ja oli yksi ensimmäisistä kansainvälisten tutkimusaineistojen kerääjistä Euroopassa.
Hänen ohjauksessaan valmistui ensimmäinen Turun yliopiston hoitotieteen väitöskirja vuonna 1990. Sen jälkeen hän ohjasi mittavan määrän väitöskirjatöitä, ja ohjattavista kuusi eteni alan professoriksi maassamme. Ohjaajana Sirkka oli innostava ja reilu, rakentavasti kriittinen ja pyrki tuntemaan jokaisen opiskelijansa yksilönä, huomioiden aina ohjattavan perheen. Ohjauskeskustelut hänen kanssaan olivat rönsyileviä, ja ne liittyivät niin hoitotieteeseen, tutkijan vastuuseen kuin elämän monipuolisuuteenkin. Tärkeää hänelle oli tutkijan kyky esittää innovatiivisia kysymyksiä ja etsiä niihin yhdessä vastauksia.
Sirkka Lauri arvosti yliopistollista peruskoulutusta ja näki, että se on perusta koko myöhemmälle opiskelulle ja tieteenalan perusteiden ymmärtämiseen. Turun yliopistossa hoitotieteen pääaineen rakenne opetussuunnitelmassa oli ja on edelleen selkeä: se jakautuu hoitotieteen filosofiseen, teoreettiseen ja metodiseen kokonaisuuteen, jotka kumuloituvat perusopinnoista syventäviin opintoihin. Professori Lauri opetti hoitotieteen ”Teoria I” -opintojaksoa. Hän oli erinomainen alkuvaiheen opiskelijoiden opettaja ja jatkoi sitten teoreettisen pohjan opetusta syventävässä vaiheessa. Tätä hän kuvaa omassa työhistoriassaan: ”Itselleni se oli ehdottomasti mieluisin kurssi. Siinä näki, mitä opiskelijat olivat oppineet ei vain teoriaopinnoissa vaan myös muissa opinnoissaan ja millaisin ”eväin” he läksivät yliopistosta.”
Sirkka panosti myös oppikirjojen kirjoittamiseen. Näistä on erityisesti mainittava vuonna 1995 ilmestynyt Hoitotieteen perusteet (yhdessä Leena Elomaan kanssa), vuonna 2005 ilmestynyt Hoitotieteen teorian kehittäminen (yhdessä Helvi Kyngäksen kanssa) ja vuonna 2007 ilmestynyt Hoitotyön ydinosaaminen ja oppiminen. Kirjojen ansiosta Sirkka Laurin merkitys hoitotieteen ja hoitotyön opiskelijoille on ollut laaja ja pitkäaikainen.
Sirkka Lauri kehitti potilaiden hoitotyötä ja terveydenhuoltoa monella tavalla. Kehittämistyö alkoi jo Kuopion yliopistossa ja jatkui Turussa. Merkittävä askel oli vuonna 1991 alkanut ylihoitajan sivuvirka Turun yliopistollisessa keskussairaalassa, joka oli maamme ensimmäisiä. Tehtävässä Sirkka Lauri käynnisti kaksi kehittämishanketta, hoitotyön dokumentoinnin kehittämisen ja syöpää sairastavan potilaan hoitotyön kehittämisen, yhdessä hoitotyön ammattilaisten kanssa. Molemmat hankkeet olivat tuloksellisia. Syöpäpotilaiden hoitotyön osalta hän julkaisi suosituksen syöpäpotilaan hoitotyön toteutukseen. Hän perusti erilaisia tutkijoiden ja ammattilaisten yhteisiä työryhmiä. Erityisen keskeinen näistä oli Hoitotyön asiantuntijaryhmä, jonka kautta kulkivat kaikkien Tyksissä tehtävien tutkimusten suunnitelmat ja jossa oli jäsenenä alueen organisaatioiden osaajia. Tavoitteena Sirkka Laurilla oli sekä tehdä korkeatasoista tutkimusta että innostaa alan ammattilaisia tutkimuksen tekemiseen ja yliopisto-opintoihin.
Sirkka Lauri oli aikansa kansainvälisimpiä hoitotieteen professoreita Suomessa. Turussa hänen USA:ssa käyntinsä seurauksena opiskelijat ja henkilökunta saivat nauttia lukuisista korkeatasoisista kansainvälisistä tutkijavierailuista. Hänellä oli hyvät suhteet myös Kanadaan, jossa hän käynnisti Manitoban yliopiston tutkijoiden kanssa kansainvälisen tutkimusprojektinsa päätöksenteon alueella. Sirkka oli osallisena myös pohjoismaisessa yhteistyössä, jonka seurauksena jälkipolvilla on edelleen selkeänä luettavana International Journal of Nursing Studies -lehden teemanumero vuodelta 1990 hoitotieteen kehityksen alkuvaiheista Euroopassa. Sirkka kirjoitti luvun Suomen tilanteesta, ja kyseistä kirjoitusta siteerattiin viime vuonna kansainvälisessä julkaisussa liittyen hoitotieteen tulevaisuudennäkymiin. Hän oli mukana keskusteluissa eurooppalaisen, edelleen toimivan tohtorikoulutuksen European Academy of Nursing Science -organisaation alkuvaiheessa. Turun yliopisto on ollut aktiivitoimija kyseisessä organisaatiossa sen alusta alkaen.
Sirkka Lauri oli pioneeri monella muullakin tavalla. Hän oli 1980-luvulla perustamassa Hoitotieteiden tutkimusseuraa ja toimi alan ensimmäisen, Hoitotiede-lehden, päätoimittajana. Lisäksi hän teki aloitteen Tutkiva Hoitotyö -lehden perustamisesta ja oli myös sen päätoimittajana. Hänen johdollaan, maamme yliopistojen yhteistyönä, alkoi Hoitotieteen valtakunnallinen tohtorikoulutus. Hänellä oli lukuisia luottamustehtäviä alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.
Sirkka Lauri oli erinomainen ja seurallinen työtoveri. Hän tuki toisten itsenäistä ajattelua ja pyrki edistämään yhteistä hyvää. Hän oli hoitotieteen määrätietoinen puolustaja ja tiede- ja koulutuspoliittinen osaaja. Hän myös huolehti osaltaan seuraavan työntekijäpolven opastuksesta, tuesta ja kannustuksesta. Hänen ajaltaan ovat perintönä muun muassa hoitotieteen laitoksen Vappusimat. Matkaseurana hän oli erityisen hauska ja mutkaton. Matkat olivat monesti täynnä sattumuksia, joiden ratkaiseminen oli oivaltavaa.
Eläköidyttyään Sirkka Lauri muutti Helsinkiin, lähemmäs läheisiään ja ystäviään. Hän nautti erityisesti lapsenlapsistaan ja oli ahkera teatterin, oopperan ja konserttien kuluttaja. Turkulaiset hoitotieteilijät pistäytyivät silloin tällöin työmatkoillaan hänen kodissaan kahvilla virkistyen moninaisista tarinoista.
Professori Sirkka Laurin merkitys hoitotieteelle on monipuolinen ja ainutlaatuinen.
Arvostamme hänen elämäntyötään.
Kirjoittajat ovat professori Sirkka Laurin oppilaita, kollegoja ja yhteistyökumppaneita
Helena Leino-Kilpi, Sanna Salanterä, Maija Hupli (TY, hoitotieteen laitos)
Katri Vehviläinen-Julkunen, hoitotieteen dosentti (TY) ja professori (ISY)
Elina Haavisto, hoitotieteen dosentti (TY) ja professori (TUNI)
19.12.2022
Turun yliopiston hoitotieteen professorin ja pitkäaikaisen hoitotieteen laitoksen johtajan Helena Leino-Kilven tähänastista työuraa ja emeritaksi siirtymistä juhlistettiin kutsuseminaarissa perjantaina 16.12.2022. Professori Leino-Kilpi on uransa aikana merkittävällä tavalla rakentanut suomalaista hoitotiedettä ja sen kansainvälisiä liittymäkohtia.
Professori Leino-Kilpi tunnetaan paitsi kyvystään nähdä asioita kokonaisuuksina myös kauaskatseisuudestaan. Kutsuseminaarin teema olikin hänen toiveensa mukaisesti Hoitotiede – Näkymiä tulevaan.
Kutsuseminaarin ohjelma koostui sekä professori Leino-Kilvelle että hoitotieteen laitokselle tärkeiden suomalaisten yhteistyökumppaneiden puheista. Puhujat olivat Turun yliopistosta ja muista korkeakouluista sekä terveydenhuollon palvelujärjestelmästä.
– Professori Leino-Kilven työura on mittavuudessaan ainutkertainen. Hänen tieteellinen tutkimustyönsä on kansainvälistä ja laaja-alaista, ja se keskittyy erityisesti hoidon ja terveysalan koulutuksen laatuun sekä etiikkaan. Hän on ohjannut 70 väitöskirjaa ja julkaissut yli 600 tieteellistä, pääosin kansainvälisessä yhteistyössä tehtyä artikkelia. Hän on käytetty asiantuntija alallaan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Viimeisimpänä on usean vuoden vierailevan professorin rooli Dublinin maineikkaassa Trinity College -yliopistossa, summaa hoitotieteen laitoksen nykyinen johtaja Anna Axelin.
Tilaisuudessa Leino-Kilvelle annettiin juhlakirja. Kirjaa ovat olleet tekemässä hoitotieteen laitoksen henkilökunnan väki. Lahjan luovutti professori Riitta Suhonen.
– Emeritaksi siirtymisen jälkeen suunnitelmissani on jatkaa keskeneräisiä ohjaus-, tutkimus- ja asiantuntijatehtäviäni. Minua ilahduttaa erityisesti hoitotieteen laitoksen korkeatasoinen osaaminen ja tulevaisuuden positiiviset näkymät. Huolenaiheenani sen sijaan ovat hoitotyössä vallitseva epävarma työvoimatilanne, hoitotyöntekijöiltä puuttuvat selkeät urapolkuvaihtoehdot ja hoitotieteellisen koulutuksen pääoman osittainen hyödyntämättömyys, Leino-Kilpi valottaa tulevaisuudennäkymiään.
23.11.2022
Hoitotieteen laitoksen Etiikan teemapäivässä 1.12.2022 paneudutaan työelämäetiikan ajankohtaisiin kysymyksiin
Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen tämän vuoden Etiikan teemapäivän aiheet pureutuvat ajankohtaisiin työelämäetiikan kysymyksiin yhteiskunnan, johtamisen ja potilasturvallisuuden näkökulmista.
Muuttuva yhteiskunnallinen tilanne haastaa pohtimaan etiikkaan liittyviä kysymyksiä työelämässä aiempaa laajemmin. Teemapäivän alussa keskitytään kahteen ajankohtaiseen teemaan. Väitöskirjatutkija Laura Puumala (Turun yliopisto) puhuu hätätilaetiikasta ja moraalisesta stressistä hoitotyössä. Post-doc-tutkija Hanna Kallio (Turun yliopisto) ja yliopistonlehtori Simo Kyllönen (Helsingin yliopisto) kertovat ympäristö- ja ilmastovastuusta ammattietiikan sekä osallistumisen näkökulmista. Hoitotyön johtamisen, potilasturvallisuuden ja inhimillisen kohtaamisen etiikan kysymyksiin syvennytään yhdessä muiden teemapäivän puhujien kanssa.
– Eettiset kysymykset yhteiskunnassa ja työelämässä ovat lisääntyneet, ja on tärkeää kuulla myös tutkijoiden näkökulmaa asioihin. Etiikan tutkimus on osa Turun yliopiston hoitotieteen tutkimusohjelmaa, ja teemapäivä mahdollistaa myös uusien tutkijoiden töiden esilletuomisen, professori Helena Leino-Kilpi kertoo.
Teemapäivään odotetaan noin 200 osallistujaa. Osallistujat ovat terveydenhuollon opiskelijoita ja ammattilaisia sekä muita teemasta kiinnostuneita. Teemapäivään osallistuminen on maksutonta. Teemapäivä järjestetään lähitapahtumana Turun yliopiston Medisiina D:n Alhopuro-salissa (Kiinamyllynkatu 10). Tervetuloa!
Lisätietoja
Noora Narsakka, väitöskirjatutkija, noora.narsakka@utu.fi
10.11.2022
Lääketieteellinen tiedekunta ja Turunmaan Duodecim-seura jakoivat vuoden 2022 tunnustuspalkinnot Turun Lääketiedepäivillä torstaina 8.11.2022
Vuoden 2022 Oppimateriaalin tuottajapalkinto myönnettiin hoitotieteen laitoksen professorille Leena Salmiselle sekä hänen johtamalleen työryhmälle, joka on toteuttanut terveystieteiden opettajankoulutuksen kansainvälisen opintokokonaisuuden Empowering the Nurse Educators in the Changing World.
Empowering the Nurse Educators in the Changing World on ensimmäinen Euroopassa toteutettu kansainvälinen terveystieteiden opettajankoulutuksen opintokokonaisuus, jossa opiskellaan terveyspedagogista asiantuntijuutta hyödyntäen erilaisia opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä. Opintokokonaisuuden tavoitteena on kehittää ja tukea terveystieteiden opettajien ja opettajaopiskelijoiden näyttöön perustuvaa terveyspedagogista osaamista, modernien oppimisympäristöjen hyödyntämistä ja kansainvälistä verkostoitumista.
Opintokokonaisuus toteutettiin lähi-, verkko- ja hybridiopintoina ja siihen kuului erilaisia verkko- ja kirjallisia tehtäviä, jotka tehtiin yhteistyö- ja verkostoitumistaitoja edistävissä kansainvälisissä pienryhmissä. Opintokokonaisuus on kehitetty, pilotoitu ja arvioitu Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen koordinoiman Erasmus+-hankkeen aikana, ja sen oppimisalustana toimii Digicampus-alusta.
– Opintokokonaisuus oli onnistunut, ja se on saanut paljon positiivista palautetta. Sen on koettu edistävän opettajaksi kehittymistä ja opettajien jatkuvaa oppimista. Opintokokonaisuuden aikana kerätyn palautteen perusteella opiskelijoiden osaaminen lisääntyi kaikilla opintojaksoilla. Opiskelijoiden palautteissa tuli esiin erityisesti kansainvälisen yhteistyön ja vahvan tieteellisen näytön merkitys opettajaksi kehittymisessä, palkintoperusteissa sanotaan.
Oppimateriaalin tuottajapalkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena erityisen ansiokkaasta työstä tiedekunnassa käytettävän oppimateriaalin kehittämisessä. Palkinnon suuruus on 1 500 euroa.
Palkinnot saivat myös LT, dosentti, kardiologian erikoislääkäri Antti Ylitalo (vuoden 2022 Kliininen silmä) ja tuki- ja liikuntaelinradiologit Milja Holstila ja Ia Kohonen (vuoden 2022 erikoislääkärikouluttajat). Turunmaan Duodecim-seuran tunnustuspalkinto myönnettiin infektiosairauksien professori Jarmo Oksille.
Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on jakanut 1990-luvulta lähtien tunnustuksia ansiokkaasta toiminnasta tutkimuksen, koulutuksen ja hallinnon saralla.
Onnittelemme professori Leena Salmista ja koko työryhmää!
7.10.2022
Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen professori Maritta Välimäelle on myönnetty Kiinan ystävyyspalkinto. Välimäki vastaanotti palkinnon Pekingissä 30.9.2022.
Ystävyyspalkinto on korkein kunnianosoitus, jonka Kiinan kansantasavalta myöntää ulkomaisille asiantuntijoille merkittävistä panostuksista maalle. Vuonna 2022 palkinto myönnettiin yhteensä 49 asiantuntijalle, joista 12 osallistui jakotilaisuuteen 30.9. Pekingissä.
Professori Välimäki on mielenterveyteen suuntautuvan hoitotieteen edelläkävijä ja visionääri. Hänen tutkimustyönsä mielenterveyshoidon saralla on ollut merkittävässä osassa potilaskeskeisyyden, potilaiden oikeuksien ja terveysteknologian kehityksessä.
Välimäki on toiminut professorina hoitotieteen laitoksella vuodesta 2005 alkaen. Hän on lisäksi toiminut professorina, vierailevana tutkijana ja erilaisissa kunniatehtävissä ulkomaisissa yliopistoissa.
Onnittelemme professori Välimäkeä!
23.8.2022
Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen järjestämä ensimmäinen kansainvälinen hoitotieteen post doc -vaiheen tutkijoiden symposium "New Horizons for Postdoctoral Researchers in Nursing Science" pidetään 8-9.12.2022 Turussa.
Ilmoittautuminen symposiumiin nyt auki!
Post doc -vaihe on tärkeä ajanjakso tutkijan uralla tohtorikoulutuksen jälkeen. Tervetuloa verkostoitumaan ja tapaamaan muita tutkijoita ympäri maailman. Ilmoittautumislinkkiin pääset tästä.
Lämpimästi tervetuloa!
Lisätietoja:
Dosentti, PhD Hannakaisa Niela-Vilen, hmniel@utu.fi
1.8.2022
Shanghai Rankingin julkaisema Global Ranking of Academic Subjects 2022 -yliopistovertailu arvioi vuonna 2022 yhteensä 5 000 yliopistoa 54 eri tieteenalalla. Sijoituksen sai 1 800 yliopistoa. Turun yliopisto listattiin maailman parhaiden yliopistojen joukkoon yhteensä 24 alalla kaikista 54 arvioidusta tieteenalasta ja hoitotieteen sijoitus oli jälleen Suomen paras.
Global Ranking of Academic Subjects 2022 -vertailussa huomioidaan tutkimuksen laatu, kansainvälinen yhteistyö, huippututkimus sekä arvostetut akateemiset tunnustukset.
Suomen parhaimman sijoituksen saanut hoitotiede sijoittui vertailussa sijalle 51–75. Suomen parhaimmat sijoitukset tulivat tämän lisäksi myös elintarviketieteessä ja -teknologiassa, jossa yliopisto on sijalla 51–75 sekä lääketieteellisessä teknologiassa, jossa sijoitus on 101–150. Onnittelemme kaikkia tieteenaloja hienoista sijoituksista!
11.4.2022
Turun yliopiston hoitotieteen laitos jälleen maailman parhaiden joukossa
Vuoden 2022 QS Ranking-tuloksien perusteella laitos on 28. maailmassa, joka on erinomainen ja viime vuotta jopa hivenen parempi. Tulos on maamme hoitotieteen yksiköistä paras ja Euroopassa olemme 6. sijalla. On kuitenkin huomattava, että 28 parhaan joukossa on Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen lisäksi ainoastaan toinen, ei-englanninkielinen maa ja yliopisto eli Karolinska Institutet Tukholmasta.
QS Ranking-listauksissa huomioidaan yksiköiden toiminta monipuolisesti ja se osoittaa sekä tutkimuksen että koulutuksen korkeaa laatua.
Onnittelemme kaikkia korkeatasoisia hoitotieteen yksiköitä!
Kokonaisuutena tarkasteltuna laitos sijoittui seuraavasti:
TOP #1 Suomessa
TOP #6 Euroopassa
TOP #28 maailmanlaajuisesti
Hoitotiede sijoittui vertailussa Turun yliopiston tieteenaloista parhaiten.
» QS World University Rankings by Subject: Nursing 2022
Tapahtumat
Teemapäivissä käsitellään ajankohtaisia aiheita ja uusinta tutkimustietoa näyttöön perustavan toiminnan tueksi. Teemapäivien puhujat ovat alan asiantuntijoita. Teemapäivät ovat ilmaisia ja avoimia kaikille. Etänä järjestettävien tapahtumien maksimi osallistujamäärä on 300. Teemapäiviä ei nauhoiteta, eikä tallenteita täten ole saatavilla jälkikäteen.
2023
Kevät
- 30.1.2023 Hoitotyön johtamisen teemapäivä - Kestävyyttä palveluihin henkilöstön hyvinvoinnilla (pdf) etätoteutus
- 15.2.2023 Mielenterveyteen suuntautuvan hoitotieteen teemapäivä (pdf) hybridinä
- 28.2.2023 Health Technology Day (pdf) lähitoteutus
- 1.3.2023 Gerontologisen hoitotieteen teemapäivä (pdf) etätoteutus
- 19.4.2023 Kliinisen hoitotieteen teemapäivä (pdf) etätoteutus | Ilmoittautuminen 17.4. mennessä ilmoittautumislomakkeella
- 23.5.2023 Potilasohjauksen teemapäivä (pdf) etätoteutus | Ilmoittautuminen 19.5. mennessä ilmoittautumislomakkeella
Syksy
- 15.11.2023 Terveyspedagogiikan teemapäivä
- 11.12.2023 Etiikan teemapäivä
Teemapäiven ohjelmat ja ilmoittautumislomakkeet päivittyvät myöhemmin. Muutokset mahdollisia.
2022
- 24.1.2022 Hoitotieteen johtamisen teemapäivä - Joustavuutta ja uuden rakentamista (pdf) etätoteutus
- 11.2.2022 Mielenterveyden ajankohtaiset kysymykset ja haasteet – miten niihin vastataan? (pdf) professori Maritta Välimäen juhlaseminaari, etätoteutus
- 14.2.2022 Terveysteknologian teemapäivä (pdf) etätoteutus
- 9.3.2022 Gerontologisen hoitotieteen teemapäivä (pdf) etätoteutus
- 7.4.2022 Kliinisen hoitotieteen teemapäivä (pdf) hybridinä
- 12.5.2022 Potilasohjauksen teemapäivä (pdf) hybridinä
- 9.11.2022 Terveyspedagogiikan teemapäivä (pdf) etätoteutus
- 1.12.2022 Etiikan teemapäivä (pdf) lähitoteutus
2023
- 14.4.2023 TtM Mari Mynttinen
TtM Mari Mynttinen esittää väitöskirjansa ”RESPONSIBILITIES RELATED TO ADOLESCENTS’ USE OF ALCOHOL – Perspectives of adolescents and parents” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 14.4.2023 klo 12 (Tyks, T-sairaala, Haartman-sali, Hämeentie 11, Turku). Väitöstä voi seurata myös etänä. Vastaväittäjänä toimii dosentti Jari Kylmä (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Mari Kangasniemi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
2022
- 19.8.2022 TtM Leena Uronen
TtM Leena Uronen esittää väitöskirjansa ”PSYKOSOSIAALISTEN RISKITEKIJÖIDEN KIRJAAMINEN TYÖTERVEYSHUOLLON TERVEYSTARKASTUKSISSA Koneoppimisen mahdollisuuksia automaattiseen tekstintunnistukseen” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 19.8.2022 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku). Väitöstä voi seurata myös etänä. Vastaväittäjänä toimii professori Tarja Kvist (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Sanna Salanterä (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. - 4.2.2022 TtM Laura Laukkanen
TtM Laura Laukkanen esittää väitöskirjansa ”The construct of the ethical activity profile of nurse managers – effectiveness of the Ethics Quarter e-learning intervention” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 4.2.2022 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Laurén 2-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku). Väitöstä voi seurata etänä. Vastaväittäjänä toimii professori Arja Häggman-Laitila (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Helena Leino-Kilpi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
2021
- 10.12.2021 TtM Pihla Markkanen
TtM Pihla Markkanen esittää väitöskirjansa ”Supporting pupils’ mental health in schools. Teaching staff’s and school nurses’ perceptions and the suitability of a web-based support system for pupils” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 10.12.2021 klo 12 (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro auditorio, Kiinamyllynkatu 10, Turku). Väitöstä voi seurata etänä. Vastaväittäjänä toimii professori Terhi Saaranen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Maritta Välimäki (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. - 3.12.2021 TtM Jaana Koskenniemi
TtM Jaana Koskenniemi esittää väitöskirjansa ”Respect in nursing care as perceived by older patients” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 3.12.2021 klo 12 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 1 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku). Väitöstä voi seurata etänä. Vastaväittäjinä toimii professori emeritus Anna-Maija Pietilä (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Riitta Suhonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. - 22.10.2021 TtM Kirsi Hipp
TtM Kirsi Hipp esittää väitöskirjansa ”Patient participation in pro re nata medication in forensic psychiatric inpatient care” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 22.10.2021 klo 12.00. Väitöstä voi seurata etänä. Vastaväittäjänä toimii dosentti Raija Kontio (Helsingin yliopistollinen sairaala) ja kustoksena dosentti Mari Kangasniemi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. - 15.10.2021 TtM Maria Pulkkinen
TtM Maria Pulkkinen esittää väitöskirjansa ”A NEW PRACTICE MODEL TO ORGANIZE PERIOPERATIVE NURSING CARE” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 15.10.2021 klo 12. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä. Vastaväittäjänä toimii professori Merja Miettinen (Kuopion yliopistollinen keskussairaala) ja kustoksena dosentti Kristiina Junttila (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. - 17.9.2021 MSc Yunsuk Jeon
MSc Yunsuk Jeon esittää väitöskirjansa ”Competence assessment in Anaesthesia Nursing Care” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 17.9.2021 klo 12. Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta. Vastaväittäjänä toimii professori Ulrica Nilsson (Karolinska Universitetet, Ruotsi) ja kustoksena professori Helena Leino-Kilpi (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. - 11.6.2021 TtM Mika Alastalo
TtM Mika Alastalo esittää väitöskirjansa ”Patient observation skills in critical care nursing – A Theoretical construction and evaluation” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 11.6.2021 klo 12. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä. Vastaväittäjänä toimii professori Hannele Turunen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Helena Leino-Kilpi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. - 4.6.2021 TtM Jonna Vierula
TtM Jonna Vierula esittää väitöskirjansa ”The assessment of reasoning skills in nursing student selection – Test development and psychometric testing” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 4.6.2021 klo 12. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä. Vastaväittäjänä toimii professori Katri Vehviläinen-Julkunen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Elina Haavisto (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. - 26.3.2021 TtM Anna Laine
TtM Anna Laine esittää väitöskirjansa ”Evaluation of web-based psychoeducation interventions related to schizophrenia spectrum disorders” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 26.3.2021 klo 12.00. Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteyden kautta. Vastaväittäjänä toimii professori Arja Häggman-Laitila (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Maritta Välimäki (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. - 12.3.2021 VTM Maria Ameel
VTM Maria Ameel esittää väitöskirjansa ”APPLICABILITY OF THE NURSING INTERVENTIONS CLASSIFICATION IN THE PSYCHIATRIC OUTPATIENT CARE SETTING” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 12.3.2021 klo 12.00. Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteyden kautta. Vastaväittäjänä toimii professori Kaija Saranto (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena dosentti Kristiina Junttila (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. - 29.1.2021 TtM Emilia Kielo-Viljamaa
TtM Emilia Kielo-Viljamaa esittää väitöskirjansa ”The Wound Care Competence of Graduating Student Nurses – Development and Testing of a Competence Assessment Instrument” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 29.1.2021 klo 12.00. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä. Vastaväittäjänä toimii professori Eija Paavilainen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dosentti Minna Stolt (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. - 22.1.2021 TtM Eriikka Siirala
TtM Eriikka Siirala esittää väitöskirjansa ”Päivittäinen johtaminen lähiesimiehen työssä leikkaus- ja anestesiaosastolla” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 22.1.2021 klo 12.00 (Tyks, T-sairaala, Johan Haartman -luentosali, Hämeentie 11, Turku). Vastaväittäjänä toimii dosentti Paula Asikainen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dosentti Kristiina Junttila (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. - 22.1.2021 TtM Mirka Toivonen
TtM Mirka Toivonen esittää väitöskirjansa ”Kohti perhekeskeistä hoitamista vastasyntyneiden teho-osastoilla: Hoitokulttuurin ja osastoarkkitehtuurin muutos” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 22.1.2021 klo 12.00. Väitöstä voi seurata etäyhteyden kautta. Vastaväittäjänä toimii professori Katri Vehviläinen-Julkunen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Anna Axelin (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
2023
- Kevään opintoinfot verkossa
Avoimissa verkkotilaisuuksissa tietoa opinnoista ja hakemisesta. Ei ennakkoilmoittautumista. Katso päivämäärät tästä.
Paikka: Zoom
Tapahtuman kieli: suomi - 5.10.2023 RENE-symposium
Research in Nursing Education (RENE) -tutkimusryhmän ja yhteistyöorganisaatioiden järjestämä symposium, jonka tavoitteena on edistää terveysalan koulutustutkimusta ja koulutustutkijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä Suomessa.
Paikka: DIAK Helsinki, Kyläsaarenkuja 2
Tapahtuman kieli: suomi / englanti
2022
- 8.-9.12.2022 New Horizons for Postdoctoral Researchers in Nursing Science -symposium
Department of Nursing Science, University of Turku organizes the first international symposium for postdoctoral researchers. Postdoctoral period is a fundamentally important phase – increase your expertise and progress your career as a researcher. We warmly welcome all postdoctoral researchers in nursing science and their mentors to join and network with colleagues.
Paikka: Kiinamyllynkatu 10, 20520 Turku, Finland, Medisiina D
Tapahtuman kieli: englanti - 10.11.2022 kello 12.00 Opetusnäyte TtT Sanna Koskinen
TtT Sanna Koskinen antaa julkisen opetusnäytteensä. Opetusnäytteen aihe on "Kliinisen harjoittelun merkitys valmistuville maistereille" ja se on suunnattu hoitotieteen perustutkintokoulutuksen tasolle.
Paikka: Zoom
Tapahtuman kieli: suomi - 30.5.2022 kello 9.30 Opetusnäyte TtT Anu-Marja Kaihlanen
TtT Anu-Marja Kaihlanen antaa julkisen opetusnäytteensä "Hoitotyön opiskelijasta sairaanhoitajaksi – siirtymäprosessi tutkimuksen valossa" hoitotieteen dosentuuria varten. Opetusnäyte on suunnattu on terveystieteiden opettajaopiskelijoille (TtM).
Paikka: Lauren-sali 2, Medisiina D, Kiinamyllynkatu 10, 20520 Turku. Mahdollista osallistua myös etäyhteydellä Zoomin kautta.
Tapahtuman kieli: suomi - 22.2.2022 kello 12.30 Opetusnäyte TtT Tella Lantta
TtT Tella Lantta antaa julkisen opetusnäytteensä mielenterveyshoitotieteen dosentuuria varten. Luennon aihe on ”Asiakkaan terveys ja sen arviointi: väkivaltariskin arviointi psykiatrisessa hoitotyössä” ja se on tarkoitettu hoitotieteen perustutkintokoulutuksen tasolle.
Paikka: Zoom
Tapahtuman kieli: suomi - 10.2.2022 RENE-symposium
Research in Nursing Education (RENE) -tutkimusryhmän ja yhteistyöorganisaatioiden järjestämä symposium, jonka tavoitteena on edistää terveysalan koulutustutkimusta ja koulutustutkijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä Suomessa.
Paikka: Zoom
Tapahtuman kieli: suomi / englanti - Kevään opintoinfot verkossa
Avoimissa verkkotilaisuuksissa tietoa opinnoista ja hakemisesta. Ei ennakkoilmoittautumista. Katso päivämäärät tästä.
Paikka: Zoom
Tapahtuman kieli: suomi - 5.2.2022 Opetusnäyte TtT Hannakaisa Niela-Vilén
Hoitotieteen dosentuurin hakijan TtT Hannakaisa Niela-Vilénin opetusnäyte "Aineiston kvalitatiiviset analyysimenetelmät - temaattinen analyysi".
Clinical Instruments for Evaluating Health - Development, Evaluation and Implementation CIDI, 25 ECTS
Next course in 2 January - 5 May 2023
Brochure (pdf)
Study Guide
Empowering Patient Education EPE, 25 ECTS
Next course in 4 September - 13 December 2023
Registration deadline: 15 August 2023 via Webropol
Brochure (pdf)
Study Guide
Empowering learning environments in nursing education Intensive Programme EleneIP, 10 ECTS
Next course in 23 - 27 October 2023
Registration deadline: 11 September 2023 via Webropol
Brochure (pdf)
Study Guide
Kiinnostaako opiskelu hoitotieteen laitoksella? Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan opiskelusta ja hakemisesta avoimiin Zoom-tilaisuuksiin.
- to 16.2. klo 15-16
- to 9.3. klo 15-16
- ma 20.3. klo 15-16
Hakuinfo järjestetään myös Instagram-tilillä tiistaina 14.3. kello 18-18.30.
