Hoitotieteen laitos

Hoitotieteen laitos on monialainen yksikkö joka tuottaa korkeatasoista koulutusta ja tutkimusta.

Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen perustehtävä on ylläpitää tieteellistä sivistystä ja kehittää hoitotieteellistä tutkimusta ja tieteenalaa sekä edistää tutkimukseen perustuvan hoitotyön toteutumista yhteiskunnassa.

Tapahtumat

Kaikille avoimet teemapäivät

Teemapäivät ovat ilmaisia ja avoimia kaikille. Etänä järjestettävien tapahtumien maksimi osallistujamäärä on 300. Teemapäiviä ei nauhoiteta, eikä tallenteita täten ole saatavilla jälkikäteen.

2022

Päivien tarkemmat aiheet, ohjelmat ja ilmoittautuminen päivittyvät myöhemmin.

Lataa tästä 2022 esite

2021

Väitökset

2022

  • 4.2.2021 TtM Laura Laukkanen
    TtM Laura Laukkanen esittää väitöskirjansa ”The construct of the ethical activity profile of nurse managers – effectiveness of the Ethics Quarter e-learning intervention” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 4.2.2022 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Laurén 2-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku). Väitöstä voi seurata etänä. Vastaväittäjänä toimii professori Arja Häggman-Laitila (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Helena Leino-Kilpi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. 

2021

  • 10.12.2021 TtM Pihla Markkanen
    TtM Pihla Markkanen esittää väitöskirjansa ”Supporting pupils’ mental health in schools. Teaching staff’s and school nurses’ perceptions and the suitability of a web-based support system for pupils” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 10.12.2021 klo 12 (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro auditorio, Kiinamyllynkatu 10, Turku). Väitöstä voi seurata etänä. Vastaväittäjänä toimii professori Terhi Saaranen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Maritta Välimäki (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
  • 3.12.2021 TtM Jaana Koskenniemi
    TtM Jaana Koskenniemi esittää väitöskirjansa ”Respect in nursing care as perceived by older patients” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 3.12.2021 klo 12 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 1 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku). Väitöstä voi seurata etänä. Vastaväittäjinä toimii professori emeritus Anna-Maija Pietilä (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Riitta Suhonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. 
  • 22.10.2021 TtM Kirsi Hipp
    TtM Kirsi Hipp esittää väitöskirjansa ”Patient participation in pro re nata medication in forensic psychiatric inpatient care” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 22.10.2021 klo 12.00. Väitöstä voi seurata etänä. Vastaväittäjänä toimii dosentti Raija Kontio (Helsingin yliopistollinen sairaala) ja kustoksena dosentti Mari Kangasniemi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
  • 15.10.2021 TtM Maria Pulkkinen
    TtM Maria Pulkkinen
    esittää väitöskirjansa ”A NEW PRACTICE MODEL TO ORGANIZE PERIOPERATIVE NURSING CARE” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 15.10.2021 klo 12. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä. Vastaväittäjänä toimii professori Merja Miettinen (Kuopion yliopistollinen keskussairaala) ja kustoksena dosentti Kristiina Junttila (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
  • 17.9.2021 MSc Yunsuk Jeon
    MSc Yunsuk Jeon esittää väitöskirjansa ”Competence assessment in Anaesthesia Nursing Care” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 17.9.2021 klo 12. Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta. Vastaväittäjänä toimii professori Ulrica Nilsson (Karolinska Universitetet, Ruotsi) ja kustoksena professori Helena Leino-Kilpi (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.
  • 11.6.2021 TtM Mika Alastalo
    TtM Mika Alastalo esittää väitöskirjansa ”Patient observation skills in critical care nursing – A Theoretical construction and evaluation” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 11.6.2021 klo 12. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä. Vastaväittäjänä toimii professori Hannele Turunen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Helena Leino-Kilpi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
  • 4.6.2021 TtM Jonna Vierula
    TtM Jonna Vierula esittää väitöskirjansa ”The assessment of reasoning skills in nursing student selection – Test development and psychometric testing” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 4.6.2021 klo 12. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä. Vastaväittäjänä toimii professori Katri Vehviläinen-Julkunen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Elina Haavisto (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
  • 26.3.2021 TtM Anna Laine
    TtM Anna Laine esittää väitöskirjansa ”Evaluation of web-based psychoeducation interventions related to schizophrenia spectrum disorders” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 26.3.2021 klo 12.00. Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteyden kautta. Vastaväittäjänä toimii professori Arja Häggman-Laitila (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Maritta Välimäki (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
  • 12.3.2021 VTM Maria Ameel
    VTM Maria Ameel esittää väitöskirjansa ”APPLICABILITY OF THE NURSING INTERVENTIONS CLASSIFICATION IN THE PSYCHIATRIC OUTPATIENT CARE SETTING” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 12.3.2021 klo 12.00. Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteyden kautta. Vastaväittäjänä toimii professori Kaija Saranto (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena dosentti Kristiina Junttila (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
  • 29.1.2021 TtM Emilia Kielo-Viljamaa
    TtM Emilia Kielo-Viljamaa esittää väitöskirjansa ”The Wound Care Competence of Graduating Student Nurses – Development and Testing of a Competence Assessment Instrument” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 29.1.2021 klo 12.00. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä. Vastaväittäjänä toimii professori Eija Paavilainen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dosentti Minna Stolt (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
  • 22.1.2021 TtM Eriikka Siirala
    TtM Eriikka Siirala esittää väitöskirjansa ”Päivittäinen johtaminen lähiesimiehen työssä leikkaus- ja anestesiaosastolla” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 22.1.2021 klo 12.00 (Tyks, T-sairaala, Johan Haartman -luentosali, Hämeentie 11, Turku). Vastaväittäjänä toimii dosentti Paula Asikainen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dosentti Kristiina Junttila (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
  • 22.1.2021 TtM Mirka Toivonen
    TtM Mirka Toivonen esittää väitöskirjansa ”Kohti perhekeskeistä hoitamista vastasyntyneiden teho-osastoilla: Hoitokulttuurin ja osastoarkkitehtuurin muutos” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 22.1.2021 klo 12.00. Väitöstä voi seurata etäyhteyden kautta. Vastaväittäjänä toimii professori Katri Vehviläinen-Julkunen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Anna Axelin (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
     

2020

  • 18.12.2020 TtM Terhi Lemetti
    TtM Terhi Lemetti esittää väitöskirjansa ”NURSE-TO-NURSE COLLABORATION BETWEEN HOSPITAL AND PRIMARY HEALTH CARE ON OLDER PEOPLE’S NURSING CARE Model, instrument and results” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 18.12.2020 klo 12.00 (Medisiina D, Säätiö-Sali, Turun yliopisto). Vastaväittäjänä toimii professori Helvi Kyngäs (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Riitta Suhonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuden yleisömäärä paikan päällä on korkeintaan 50 henkilöä. Väitöstä voi seurata etänä Echo360-livestreamissa.
  • 30.10.2020 MSc Abigail Kusi Amponsah
    MSc Abigail Kusi Amponsah esittää väitöskirjansa ”Development of a pediatric pain educational program for nurses in a resource-limited setting” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 30.10.2020 klo 12.00. Yleisö voi seurata väitöstä etänä Zoom-yhteyden kautta. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Sigridur Zoëga (University of Iceland, Islanti) ja kustoksena apulaisprofessori Anna Axelin (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.
  • 23.10.2020 TtM Kati Kulju
    TtM Kati Kulju esittää väitöskirjansa ”Ethical competence of a physiotherapist - Concept and evaluation” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 23.10.2020 klo 12 (Turun yliopisto, PharmaCity, Pha1-auditorio, Itäinen Pitkäkatu 4, Turku). Yleisö voi seurata väitöstä etänä Zoom-yhteyden kautta. Vastaväittäjänä toimii dosentti Jari Kylmä (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Helena Leino-Kilpi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede. Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuden yleisömäärä paikan päällä on korkeintaan 50 henkilöä.
  • 18.9.2020 TtM Minna Ylönen
    TtM Minna Ylönen esittää väitöskirjansa ”Development of continuing education to support evidence based nursing care of patients with venous leg ulcers” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 18.9.2020 klo 12.00 (Turun yliopisto, PharmaCity, Pha1-auditorio, Itäinen Pitkäkatu 4, Turku). Vastaväittäjänä toimii professori Marja Kaunonen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Riitta Suhonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuden yleisömäärä paikan päällä on korkeintaan 50 henkilöä.
  • 14.8.2020 TtM Elina Aitamaa
    TtM Elina Aitamaa esittää väitöskirjansa ”Ethics in nursing management - identifying ethical problems and methods used by nurse managers to solve these” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 14.8.2020 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Säätiö-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku). Vastaväittäjänä toimii professori Katri Vehviläinen-Julkunen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Helena Leino-Kilpi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
  • 21.2.2020 TtM Outi Tuominen
    TtM Outi Tuominen esittää väitöskirjansa ”Rescheduling sudden absences of nursing staff in hospital settings” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 21.2.2020 klo 12.00 (Tyks, U-sairaala, Naistenklinikan luentosali, Kiinamyllynkatu 4-8, Turku). Vastaväittäjänä toimii professori Merja Miettinen (Kuopion yliopistollinen keskussairaala) ja kustoksena professori Sanna Salanterä (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
  • 14.2.2020 TtM Anu-Marja Kaihlanen
    TtM Anu-Marja Kaihlanen esittää väitöskirjansa ”From a nursing student to a registered nurse – Final clinical practicum facilitating the transition” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 14.2.2020 klo 12.00 (Turun yliopisto, PharmaCity, Pha1-auditorio, Itäinen Pitkäkatu 4, Turku). Vastaväittäjänä toimii dosentti Satu Elo (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Leena Salminen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
Muut tapahtumat
  • Kevään opintoinfot verkossa
    Avoimissa verkkotilaisuuksissa tietoa opinnoista ja hakemisesta. Ei ennakkoilmoittautumista. Katso päivämäärät tästä.
    Paikka: Zoom
    Tapahtuman kieli: suomi
  • 5.2.2021 Opetusnäyte TtT Hannakaisa Niela-Vilén
    Hoitotieteen dosentuurin hakijan TtT Hannakaisa Niela-Vilénin opetusnäyte "Aineiston kvalitatiiviset analyysimenetelmät - temaattinen analyysi".
  • 12.5.2021 Webinaari: Ikääntynyt ihminen, pandemia ja vuorovaikutus (pdf)
    Maksuton ja kaikille avoin webinaari aiheesta ikääntynyt ihminen, pandemia ja vuorovaikutus klo 13-15. Tilaisuuden lopuksi mahdollista keskustella tutkijoiden kanssa - kysy, kommentoi ja jaa kokemuksiasi. Tapahtumaan ei ole ennakkoilmoittautumista. Mukaan mahtuu 300 ensimmäistä osallistujaa.
    Paikka: Zoom
    Tapahtuman kieli: suomi
  • 19.-20.5.2021 SCENE-symposium
    Separation and Closeness Experiences in the Neonatal Environment (SCENE) -ryhmän järjestämä symposium.
    Paikka: hybriditapahtuma online & Tallinna, Viro
    Tapahtuman kieli: englanti
  • 7.10.2021 Professori Sanna Salanterän muotokuvan paljastustilaisuus (pdf)
    Kliinisen hoitotieteen professori, laaketieteellisen tiedekunnan varadekaani, Sanna Salanterän muotokuva paljastetaan torstaina 7.10.2021, kello 13:15, Säästöpankin -salissa (Yliopiston päärakennus, l. krs, Yliopistonmäki). Tilaisuus järjestetään hybridinä. Tilaisuuteen voi osallistua Zoomilla.
  • 9.11.2021 Varsinais-Suomen Hoitotiede-symposium III (pdf)
    Teema: Kliininen uramalli ja sen johtaminen
    Maksuttoman symposiumin järjestävät Hoitotieteiden Tutkimusseura ry Varsinais-Suomen aluetoimikunta, Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry, Health Campus Turku, Tehyn akateemiset, Turun ammatti-instituutti, Turun ammattikorkeakoulu, Turun kaupungin hyvinvointitoimiala, Turun yliopiston hoitotieteen laitos, Varsinais-Suomen sairaanhoitajat ry, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Yrkeshögskolan Novia.
    Paikka: webinaari
    Tapahtuman kieli: suomi
  • 25.11.2021 STEPPI-symposium (pdf)
    Steppi – perushoidon kehittämishankkeen symposiumissa on suullisia ja posteriesityksiä mm. painehaavoista, suunhoidosta, unesta, kirjaamisesta, osaamisesta, kinestetiikasta ja kivunhoidosta.
    Tilaisuus etänä Teamsin kautta.
    Tapahtuman kieli: suomi
  • 24.11.2021 Webinaari: Future Health & Technology maisteriohjelman esittely
    Turun yliopiston järjestämässä "Virtual open week" -tapahtumassa esitellään yliopiston kansainvälisiä maisteriohjelmia 22.-26.2021 aikana. Future Health & technology -maisteriohjelman esittely on keskiviikkona 24.11.2021 klo 12-13. Webinaarin tulee ilmoittautua mukaan etukäteen. Lisätietoa ja ilmoittautumiset täällä.
    Tapahtuman kieli: englanti
  • 10.2.2022 RENE-symposium
    Research in Nursing Education (RENE) -tutkimusryhmän ja yhteistyöorganisaatioiden järjestämä symposium, jonka tavoitteena on edistää terveysalan koulutustutkimusta ja koulutustutkijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä Suomessa.
    Paikka: DIAK, Helsinki, Suomi
    Tapahtuman kieli: suomi

Ajankohtaista

XVII Kansallinen hoitotieteellinen konferenssi järjestetään Oulussa 22.-23.9.2022

18.1.2022

XVII kansallinen hoitotieteellinen konferenssi järjestetään tänä vuonna Oulussa 22.-23.9.2022. Mielenkiintoisten päivien pääteemana on Hoitotieteellinen näyttö ja osaaminen käyttöön. Tapahtuma avaa mahdollisuuden esitellä omaa tutkimusta tai kehittämishanketta sekä verkostoitua muiden konferenssiin osallistujien kanssa.  

Vuoden 2022 päivien ohjelma on koottu kattavaksi sisältäen asiantuntijaluentoja, työpajoja, suullisia esityksiä ja postereita. Konferenssi on suunnattu tutkijoille, opettajille, johtajille, kliinisessä työssä toimiville ja opiskelijoille sekä sidosryhmille.  

Tiivistelmät on mahdollista jättää konfrenssin verkkosivujen kautta 10.1.-31.3. välisenä aikana.

Lämpimästi tervetuloa!

» Konfrenssi Facebookissa
» Konferenssin esite

Hoitotieteen laitoksen Hoitotyön johtamisen teemapäivä käsittelee johtamista muuttuvassa sote-kentässä

17.1.2022

Sosiaali- ja terveysalalla eletään nyt poikkeuksellisen vaativien muutosten ja haasteiden aikaa. Mitä muuttunut sote-lainsäädäntö tuo käytäntöön, mitä valmiuksia johtajilta nyt edellytetään sote-alalla ja miten johtamisella voidaan ohjata ja tukea muutoksia ja sopeutumista? Näihin ja muihin kysymyksiin pureudutaan Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen järjestämässä hoitotyön johtamisen teemapäivässä maanantaina 24.1. klo 10.00-15.45.

Tapahtumassa tuodaan yhteiseen keskusteluun alan ajankohtaisia asioita ja viimeisintä tutkimustietoa alan johtajille, asiantuntijoille, opiskelijoille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Tämän vuoden teemaksi valittiin ”Joustavuutta ja uuden rakentamista”.

Teemapäivässä kuulemme oikeustieteen lisensiaatti Pekka Riekkisen esityksessä maakuntauudistukseen liittyvästä lainsäädännöstä sekä sote-palveluiden kehittämisen valmistelun tilanteesta Varsinais-Suomen alueelta sairaanhoitopiirin johtajalta Matti Bergendahlilta.  

Lääketieteellisen tiedekunnan varadekaani Sanna Salanterä kertoo johtamisosaamisen vaatimuksista ja uudistuvasta koulutuksesta. Lisäksi pohditaan resurssien priorisointia ja johtamisen etiikkaa tohtorikoulutettava Anna-Liisa Arjaman johdolla sekä monialaisuuden merkitystä kustannusvaikuttavissa sote-palveluissa niin yksittäisten toimijoiden kuin organisaation näkökulmista tohtorikoulutettava Reetta Mustosen avulla.

Koko henkilökunnan ja myös palveluita käyttävien henkilöiden jaksaminen on koetuksella jatkuvien muutospaineiden, pitkittyneen koronapandemiatilanteen sekä resurssipulan vuoksi. Siksi halusimme yhtenä keskeisenä ajankohtaisena aiheena tuoda esille ja syventää ymmärrystä erilaisista haastavien tilanteiden sopeutumiskeinoista johtamisen näkökulmasta, kertoo hoitotieteen laitoksen johtamisen opinnoista vastaava kliininen opettaja Laura-Maria Peltonen. Psykologisen joustavuuden ja resilienssiin perusteita ja työkaluja käsittelee työterveyspsykologi Suvi Suortamo.  

Teemapäivä toteutetaan etätapahtumana. Tilaisuus on avoin ja ilmainen kaikille. Ilmoittautumiset  20.1.2022 mennessä tästä.

» Lue koko uutinen

Hoitotieteen laitoksen Etiikan teemapäivässä paneudutaan ajankohtaisiin terveydenhuollon kysymyksiin

2.12.2021

Miten vahvistetaan terveydenhuollon etiikkaa muuttuvassa maailmassa ja miten kohdataan terveydenhuollon eri käyttäjäryhmät kunnioittavasti? Näihin kysymyksiin paneudutaan verkossa järjestettävässä Etiikan teemapäivässä 8.12.2021 klo 9.00 alkaen.

Tämän vuoden Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen Etiikan teemapäivän aiheet kohdistuvat ajankohtaisiin terveydenhuollon eettisiin kysymyksiin niin yhteiskunnan, ryhmien kuin yksilönkin näkökulmista.

Digitalisaatio mahdollistaa nykypäivänä tehokkaan viestinnän, mikä asettaa uusia vaatimuksia vastuulliselle toiminnalle. Journalismin eettisiin kysymyksiin sosiaali- ja terveydenhuollossa paneutuu Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tuore kunniatohtori Tiina Merikanto.

Ryhmien ja yksilön näkökulmista tarkastellaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia kohdistuen muun muassa elämän loppuvaiheeseen, päihteiden käyttöön ja mielenterveydenongelmiin.

– Pitkittynyt koronapandemiatilanne ja tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus puhuttavat niin terveydenhuollon asiantuntijoita kuin kaikkia meitä terveyspalveluita käyttäviä. Etiikka on erottamaton osa kaikkia terveydenhuollon perustehtäviä eli terveyden edistämistä, sairauksien ehkäisyä ja hoitoa sekä kärsimyksen lievittämistä. Haluamme teemapäivässä nostaa esille myös rohkeuden merkitystä etiikassa, kertoo hoitotieteen laitoksen johtaja, professori Helena Leino-Kilpi.

Symposiumiin odotetaan noin 200 osallistujaa Varsinais-Suomesta. Osallistujat edustavat eri vaiheen terveydenhuollon opiskelijoista kokeneisiin asiantuntijoihin.

Valintoja ja vastuuta – etiikka kompassina? Etiikan teemapäivä 8.12.2021 klo 9.00–16.00.

» Lue koko uutinen

Terveyttä edistävän ohjauksen menetelmiä ja kokemuksia on koottu kirjaksi

24.11.2021

Turun yliopiston hoitotieteilijöiden uudessa teoksessa paneudutaan terveyttä edistävään ohjaukseen. Tutkijoiden mukaan pitkäaikaissairauksien lisääntyminen ja yksilöiden kasvava vastuu omasta terveydestä luovat jatkuvaa kehitystarvetta ennaltaehkäisevään terveystyöhön.

Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen alatutkimusohjelman Voimavaraistumista tukevan potilas- ja palveluohjauksen (Empowering Patient Education, EPE) tutkijat ja opiskelijat ovat toimittaneet teoksen Terveyttä edistävä ohjaus, joka kokoaa yhteen ajankohtaisia näkökulmia terveyttä edistävästä ja voimavaraistumista tukevasta ohjauksesta. Aihetta lähestytään eri terveysongelmien ja ohjausmenetelmien näkökulmista sekä ihmisten eri elämänkaaren vaiheilta.

Teoksessa kuvataan väestön kokemuksia ja menetelmiä terveyden edistämisestä sekä potilas- ja palveluohjauksesta.

– Teoksen tarkoituksena on tuottaa tietoa terveyttä edistävän ja voimavaraistumista tukevan ohjauksen moninaisista näkökulmista sekä menetelmistä kaikille aiheesta kiinnostuneille ja herättää keskustelua erityisesti ohjauksen jatkokehittämisestä, sanoo hoitotieteen laitoksen johtaja, professori Helena Leino-Kilpi.

Terveyden edistäminen ja siihen oleellisesti kuuluva terveysongelmia ennaltaehkäisevä sekä hyvinvointia tukeva ohjaus on ollut keskeistä terveydenhuollossa jo 1970-luvulta saakka.

– Monet haasteet, kuten pitkäaikaisten terveysongelmien kanssa elävien määrän lisääntyminen ja yksilöiden kasvava vastuu omasta terveydestään sekä terveysongelmiensa hallinnasta, luovat jatkuvasti kehitystarpeita terveyttä edistävään ohjaukseen ja koskettavat niin yhteiskuntaa, yhteisöjä kuin yksilöitä, Leino-Kilpi jatkaa.

Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen julkaisusarjassa julkaistun teoksen ovat toimittaneet Silja-Elisa Eskolin, Saija Inkeroinen, Maria Riuttaskorpi sekä Heli Virtanen. Teos on saatavilla UTUShopista.                                                 

Lisätietoa:

Saija Inkeroinen, saanin@utu.fi

TtT Laura-Maria Peltoselle dosentin arvo

19.10.2021

TtT Laura-Maria Peltoselle on 21.9.2021 myönnetty Turun yliopistossa hoitotieteen dosentin arvo.

Laura-Marian tutkimusala hoitotieteessä on tiedolla johtaminen, joka on keskeinen osa hyvin toimivia ja laadukkaita terveyspalveluita.

”Teknologian lisääntyvä kehittyminen ja käyttöönotto terveysalalla lisää tarvetta ymmärtää sen merkitystä, mahdollisuuksia ja riskejä. Tarve alan tutkimukselle ja asiantuntijoille on suuressa kasvussa. Tällä hetkellä Suomessakin on meneillään useita suuria sosiaali- ja terveysalan tietojärjestelmäuudistuksia, joiden suunnittelussa ja toteutuksessa hoitotyön tiedonhallinnan osaaminen on keskiössä. ” dosentti Laura-Maria Peltonen kertoo.

”Tutkimukset ovat osoittaneet, etteivät ammattilaiset ole riittävästi mukana kehittämisprosesseissa, vaikka heidän osallisuutensa on yksi edellytys intuitiivisille ja loppukäyttäjiä parhaiten palveleville ratkaisuille. Tiedonhallinnan tutkimus terveysalan johtamisen näkökulmasta on ollut vielä vähäistä, erityisesti lähijohtamisen tasolla, vaikka lähijohtajat vastaavat isolta osalta työn organisoinnista.” hän jatkaa.  

Omassa tutkimuksessaan hän yhdistääkin hoitotieteen, tiedonhallinnan ja johtamisen.

”Pääpaino on päivittäisen toiminnan johtamisessa ja siihen liittyen tiedontarpeissa, tilannetietoisuudessa ja päätöksenteossa erilaisissa ympäristöissä. Tähän liittyvät läheisesti ammattilaisten kokemukset olemassa olevista tiedonhallinnan ratkaisuista ja näiden vaikutuksista terveyspalveluiden henkilöstö- ja potilastuloksiin.” hän kuvailee tutkimustaan.  

Kansainvälisestä näkökulmasta Laura-Marian tutkimus on painottunut alan tilan kartoittamiseen ja tarpeiden määrittämiseen sekä aiheen keskustelun ja tunnettuuden lisäämiseen.

”Olen ollut kehittämässä terveysalan tietojenkäsittelyyn liittyen maailmanlaajuista hoitotieteen opiskelijoiden verkostoa ja monitieteistä aloittavien tutkijoiden verkostoa (IMIA SEP). Olen lisäksi ollut perustamassa hoitotyön tekoälyn käyttöön liittyvää verkostoa (NAIL), jonka tarkoituksena on seurata ja tuottaa ohjeistuksia turvalliseen tekoälyn implementointiin terveysalalla, koska kansainvälinen ohjaus on vielä puutteellista.” Laura-Maria kertoo.

Tulevaisuuden suunnitelmistaan hän toteaa:

”Haluan hoitotieteen alaan kuuluvan tiedonhallinnan ja johtamisen tutkimukseni avulla syventää tieteenalan tietopohjaa ja kehittää tiedonhallinnan ratkaisuja, jotka ovat intuitiivisia ja tukevat eri tasoilla toimivia päätöksentekijöitä paremmin.”

Kunniatohtoripromootio 2021

11.10.2021

Kunniatohtoripromootio 2021

Vuoden 2021 kunniatohtoripromootio toteutettiin perjantaina 8.10.2021 virtuaalisesti. Promootiossa vihittiin 15 kunniatohtoria. Heidät vihittiin kunniatohtoreiksi tieteellisten ansioidensa, Turun yliopiston kanssa tekemänsä yhteistyön tai yhteiskunnallisen vaikuttavuutensa vuoksi.

Nyt vihittävät kunniatohtorit nimitettiin alun perin jo Turun yliopiston 100-vuotisjuhlavuonna 2020 ja heidät oli määrä vihkiä kunniatohtoreiksi juhlavuoden tohtoripromootiossa toukokuussa 2020. 100-vuotisjuhlavuoden tohtoripromootio peruuntui koronapandemian vuoksi, joten nyt kunniatohtorit vihittiin erikseen toteutettavassa virtuaalisessa kunniatohtoripromootiossa. 

Tiedekuntien omien kunniatohtorien lisäksi humanistinen, matemaattis-luonnontieteellinen sekä teknillinen tiedekunta nimittivät yhden yhteisen kunniatohtorin satavuotisjuhlavuoden 2020 kunniaksi.

Lääketieteellisen tiedekunnan promoottorina toimi hoitotieteen laitoksen johtaja, professori Helena Leino-Kilpi.

Hoitotieteen laitos onnittelee lämpimästi yliopiston uusia kunniatohtoreita!

» Katso Kunniatohtoripromootio YouTubessa

Etäisyydenpito on heikentänyt hoivakotiasukkaiden ja heidän läheistensä hyvinvointia koronapandemian aikana

22.9.2021

Etäisyydenpito on heikentänyt hoivakotiasukkaiden ja heidän läheistensä hyvinvointia koronapandemian aikana

Turun ja Helsingin yliopistojen yhteistutkimuksessa havaittiin koronapandemiaan liittyvän etäisyydenpidon ja eristäytymisen vaikuttaneen hoivakotiasukkaiden ja heidän läheistensä hyvinvointiin monin tavoin. Pandemian aikana tehdyt ratkaisut ovat tutkimuksen perusteella muuttaneet läheisten ja hoivakotien välistä suhdetta.

Keväällä 2020 läheisten vierailut hoivakoteihin oli kielletty, kun taas kesällä ja syksyllä tapaamisia järjestettiin ulkona ja asukkaiden huoneissa erilaisin turvajärjestelyin. Myös aktiviteetit, juhlat ja hoivakodin ulkopuoliset palvelut kuten fysioterapia ja kampaamopalvelut oli useimmissa paikoissa lakkautettu poikkeustilanteen ajaksi. Osassa hoivakodeista oli myös minimoitu asukkaiden väliset kontaktit. Läheisten mukaan asukkaiden vointi heikkeni huomattavasti etäisyydenpidon aikana.

– Joidenkin asukkaiden toimintakyky alentui tarkastelujaksolla lyhyessä ajassa, ja muistisairaudet etenivät nopeasti. Asukkaat olivat myös aiempaa yksinäisempiä ja surullisempia – jotkut menettivät elämänhalunsa kokonaan, summaa tutkijatohtori Jenny Paananen Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta.

Myös valtaosa läheisistä koki ahdistusta, ikävää ja stressiä tilanteen vuoksi.

– Läheiset olivat huolissaan asukkaiden voinnista, ja osa pelkäsi menettävänsä viimeiset mahdollisuudet viettää aikaa yhdessä. Useissa hoivakodeissa myös asukkaan koskettaminen oli kielletty, mikä turhautti läheisiä, sillä heille hoivaan osallistuminen esimerkiksi syöttämällä, kampaamalla tai silittelemällä oli ollut merkittävä osa vierailua, Paananen lisää.

Erityisesti pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavien, puhumattomien asukkaiden läheisille vieraileminen turvaetäisyyden päästä saattoi olla ahdistavaa, sillä yhteyttä oli vaikeaa muodostaa. Epäreiluiksi koetut säännöt heijastuivat negatiivisina asenteina hoivakoteja kohtaan.

» Lue koko uutinen

Arviointityökalut apuna hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistoimenpiteiden kustannusten ja vaikutusten ennakoinnissa

17.9.2021

Arviointityökalut apuna hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistoimenpiteiden kustannusten ja vaikutusten ennakoinnissa

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen kohdistuvia arviointityökalujen kehittäminen on tarpeen, jotta niitä voidaan hyödyntää suunnittelussa ja päätöksenteossa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Näin todetaan Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijoiden toteuttamassa tutkimushankkeessa.

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen vaikuttavuuden arviointi on välttämätöntä resurssien oikein kohdentamiseksi. Arviointityökalut auttavat kohdentamaan ja täsmentämään hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toimia. Siten ne toimivat tiedolla johtamisen ja toimintastrategioiden suunnittelun välineinä.

Hankkeessa tunnistetut kansainväliset arviointityökalut kohdistuvat kansanterveyteen ja elintapoihin, sosiaaliseen ja alueelliseen hyvinvointiin ja turvallisuuteen, sekä työterveyteen ja -turvallisuuteen. Arviointityökalun kohteet ovat yhdenmukaisia niin WHO:n asettamien kuin suomalaisten sosiaali- ja terveyspoliittisten painopisteiden kanssa. Kuitenkin moniin keskeisiin sisältöalueisiin, kuten mielenterveyteen tai lapsiperheiden ja paljon palveluja käyttävien kohderyhmiin, ei arviointityökaluja ole käytettävissä. Kansainvälisten arviointityökalujen käyttö edellyttää niiden kontekstisidonnaisuuden huomiointia. Erilaisen palvelurakenteen, painopisteiden, rahoituspohjan tai ajallisen etäisyyden vuoksi tunnistetut työkalut tai niiden osat eivät välttämättä suoraan sovellu suomalaiseen kontekstiin.

Arviointityökalut kohdistuvat tiettyjen teemojen sisällä pistemäisesti yksittäisiin toimintoihin, kuten tupakoinnin lopettamiseen. Näiden arviointityökalujen vahvuus on, että niitä voi hyödyntää osana prosessimaista hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toimenpiteiden suunnittelua. Riskinä on, että ne muodostavat hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen laaja-alaisuuteen nähden pirstaleisen kokonaisuuden. Lisäksi on huomioitava edistämistoimien vaikutusten viive ja hitaus sekä intervention ulkopuolelta vaikuttavat tekijät, joita arviointityökalulla ei tavoiteta.

Arviointityökalujen näyttöönperustuvuus ja niiden kehittäminen monialaisesti ja poikkihallinnollisesti ovat on edellytyksiä arviointityökalujen luotettavalle ja tarkoituksenmukaiselle käytölle. Kehittämiseen käytettävän pohjatiedon tulee olla saatavilla alueellisista tai kansallisista rekistereistä ja tietoaltaista tai kerättävissä osana päivittäistä työtä. Arviointityökalujen tulee olla myös käytettäviä ja vapaasti saatavilla.

Hankkeessa tunnistetuissa arviointityökaluissa keskiössä on yksilön toiminta. Tulevaisuudessa interventioita ja arviointityökaluja on tarpeen suunnata myös rakenteellisiin tekijöihin esimerkiksi verotuksen vaikutusten arvioimiseksi.

Hankkeessa toteutettiin kansainvälinen systemoitu kirjallisuuskatsaus, verkkohaut, asiantuntijapaneeli sekä menestysanalyysi.

Hankkeen tutkijoina toimivat Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta hankkeen vastuullinen johtaja, dosentti Mari Kangasniemi, post doc tutkijat Marja Hult ja Hanna Kallio, kansanterveystieteen laitokselta professori Sakari Suominen sekä Aalto-yliopiston terveystaloustieteen laitokselta professori Miika Linna ja projektitutkija Olli Halminen.

Lisätietoja: yliopistotutkija, dosentti Mari Kangasniemi 0504704285 mari.kangasniemi(at)utu.fi sekä neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 0295163326 heli.hatonen@stm.fi

» Kohdennettu ja ennakoitu hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen: vaikutusten ja kustannusten arviointityökalut -raportti

Vanhempien roolia vastasyntyneiden tehohoidon aikana on mahdollista määritellä uuden mittarin avulla

10.9.2021

Vanhempien roolia vastasyntyneiden tehohoidon aikana on mahdollista määritellä uuden mittarin avulla

Turun yliopiston ja alankomaalaisen OLVG-sairaalan yhteistutkimuksessa kehitettiin mittari, jonka avulla voidaan arvioida vanhempien osallistumista ja yhteistyötä hoitohenkilökunnan kanssa vauvan tehohoidon aikana. Mittarin avulla hoitohenkilökunta voi kiinnittää huomiota toimintatapoihin, joilla vanhempien osallistuminen ja yhteistyö henkilökunnan kanssa voidaan turvata jokapäiväisessä työssä.

CO-PARTNER-mittari määrittelee ensimmäistä kertaa vanhempien roolin vauvan hoidossa ja yhteistyössä henkilökunnan kanssa vastasyntyneiden teho-osastolla. Mittari kehitettiin ja testattiin vanhempien ja monitieteisen tutkimusryhmän yhteistyönä Alankomaissa. 

– Mittari osoittautui tutkimuksessa luotettavaksi, ja sen avulla pystyttiin osoittamaan eroja perhelähtöisten, vanhemmat osallistavan ja perinteisen ammattilaislähtöisen työtavan välillä, kertoo tohtorikoulutettava Jennifer Auxier Turun yliopistosta

Vanhempien osallistuminen on tärkeää 

CO-PARTNER mittaa vanhempien osallistumista sekä henkilökunnan ja vanhempien yhteistyötä seuraavilla osa-alueilla: vauvan päivittäinen hoito, lääketieteellinen hoito, infomaation kerääminen ja vauvan puolesta puhuminen, läsnäolo osastolla sekä läheisyyden ja lohdun antaminen vauvalle. 

Vanhemmat, joiden vauvaa hoidettiin perhelähtöisessä hoitokulttuurissa, antoivat mittarilla korkeampia pisteitä osallistumisesta ja yhteistyöstä kuin ammattilaislähtöisessa hoitokulttuurissa olleet vanhemmat. Vanhempien antamat korkeat pisteet olivat yhteydessä vanhempien väheisempiin masennusoireisiin sekä vahvempaan vauvan ja vanhemman väliseen kiintymykseen.

– Vanhemman roolin antaminen aidosti vanhemmille vastasyntyneen tehohoidon aikana on keskeistä vanhempi-lapsisuhteen normaalin kehittyksen kannalta. Tähän asti vanhemman roolia ja siihen kasvua on arvioitu intuitiivisesti, mutta nyt arvio on mahdollista tehdä tieteellisesti kehitetyn, luotettavaksi osoitetun mittarin avulla. Tämä on todella merkittävä mahdollisuus parantaa perheiden hoitoa, Auxier korostaa.

» Lue koko uutinen yliopiston mediatiedotteesta
» Development and psychometric evaluation of the CO-PARTNER tool for collaboration and parent participation in neonatal care

Hoitotieteen laitokselle erinomainen sijoitus QS Rankingin tieteenalakohtaisessa vertailussa

8.3.2021

Hoitotieteen laitokselle erinomainen sijoitus QS Rankingin tieteenalakohtaisessa vertailussa

Turun yliopiston hoitotieteen laitos sijoittui sijalle 29 vuoden 2021 QS World University Rankings by Subject: Nursing -vertailussa.

QS Rankingin kansainvälinen tieteenalakohtainen vertailu listaa 500 maailman parasta yliopistoa 48 eri tieteenalalla. Vuoden 2021 vertailussa Turun yliopiston hoitotieteen laitos paransi jälleen viime vuotista sijoitustaan (sija 30 vuonna 2020) sijoittuen nyt sijalle 29 kategoriassa Nursing. Kokonaisuutena tarkasteltuna laitos sijoittui seuraavasti:

TOP #1 Suomessa

TOP #2 Pohjoismaissa

TOP #6 Euroopassa

TOP #29 maailmanlaajuisesti

"Vuosi 2020 oli poikkeuksellinen ja on vaatinut paljon sekä opetuksen että tutkimuksen kannalta. Olemme tosi iloisia siitä, että olemme onnistuneet edelleen toiminnassamme – jopa sijoituksemme on parantunut. Koko henkilökunta on tehnyt aivan erinomaista työtä, sekä kansallisissa että kansainvälisissä verkostoissa. Kiitos hyvästä sijoituksesta myös kaikille kumppaneillemme!" iloitsee laitosjohtaja, professori Helena Leino-Kilpi.

Hoitotiede sijoittui vertailussa Turun yliopiston tieteenaloista parhaiten.

» QS World University Rankings by Subject: Nursing 2021

QS Ranking 2021 Nursing TOP50