Hoitotieteen laitos

Teemapäivät ovat ilmaisia ja avoimia kaikille. Etänä järjestettävien tapahtumien maksimi osallistujamäärä on 300. Teemapäiviä ei nauhoiteta, eikä tallenteita täten ole saatavilla jälkikäteen.

2021

• 20.1.2021 Hoitotyön johtamisen teemapäivä – Sote-johtaminen poikkeusoloissa (pdf)
• 17.2.2021 Mielenterveyden teemapäivä – Lasten ja nuorten mielenterveys – missä mennään? (pdf)
• 3.3.2021 Gerontologisen hoitotieteen teemapäivä – Ikääntynyt väestö asiakkaana palvelujärjestelmässä ja aktiivisena ympäristössä (pdf)
• 17.3.2021 Terveysteknologian teemapäivä (pdf)
• 24.3.2021 Palliatiivisen hoidon teemapäivä (pdf)
• 14.4.2021 Kliinisen hoitotieteen teemapäivä (pdf)
• 10.5.2021 Potilasohjauksen teemapäivä (pdf)
• 17.11.2021 Terveyspedagogiikan teemapäivä - Terveysalan koulutuksen ajankohtaiset kysymykset ja suuntaviivat etänä (pdf) | ilmoittautuminen 15.11.2021 mennessä
• 22.11.2021 Jalkaterveyden teemapäivä (pdf) | ilmoittautuminen 17.11.2021 mennessä
• 8.12.2021 Etiikan teemapäivä - Valintoja ja vastuuta – etiikka kompassina? hybridinä (pdf)  | ilmoittautuminen 30.11.2021 mennessä

2021

• 22.10.2021 TtM Kirsi Hipp
  TtM Kirsi Hipp esittää väitöskirjansa ”Patient participation in pro re nata medication in forensic psychiatric inpatient care” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 22.10.2021 klo 12.00. Väitöstä voi seurata etänä. Vastaväittäjänä toimii dosentti Raija Kontio (Helsingin yliopistollinen sairaala) ja kustoksena dosentti Mari Kangasniemi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
• 15.10.2021 TtM Maria Pulkkinen
  TtM Maria Pulkkinen esittää väitöskirjansa ”A NEW PRACTICE MODEL TO ORGANIZE PERIOPERATIVE NURSING CARE” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 15.10.2021 klo 12. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä. Vastaväittäjänä toimii professori Merja Miettinen (Kuopion yliopistollinen keskussairaala) ja kustoksena dosentti Kristiina Junttila (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
• 17.9.2021 MSc Yunsuk Jeon
  MSc Yunsuk Jeon esittää väitöskirjansa ”Competence assessment in Anaesthesia Nursing Care” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 17.9.2021 klo 12. Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta. Vastaväittäjänä toimii professori Ulrica Nilsson (Karolinska Universitetet, Ruotsi) ja kustoksena professori Helena Leino-Kilpi (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.
• 11.6.2021 TtM Mika Alastalo
  TtM Mika Alastalo esittää väitöskirjansa ”Patient observation skills in critical care nursing – A Theoretical construction and evaluation” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 11.6.2021 klo 12. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä. Vastaväittäjänä toimii professori Hannele Turunen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Helena Leino-Kilpi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
• 4.6.2021 TtM Jonna Vierula
  TtM Jonna Vierula esittää väitöskirjansa ”The assessment of reasoning skills in nursing student selection – Test development and psychometric testing” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 4.6.2021 klo 12. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä. Vastaväittäjänä toimii professori Katri Vehviläinen-Julkunen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Elina Haavisto (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
• 26.3.2021 TtM Anna Laine
  TtM Anna Laine esittää väitöskirjansa ”Evaluation of web-based psychoeducation interventions related to schizophrenia spectrum disorders” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 26.3.2021 klo 12.00. Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteyden kautta. Vastaväittäjänä toimii professori Arja Häggman-Laitila (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Maritta Välimäki (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
• 12.3.2021 VTM Maria Ameel
  VTM Maria Ameel esittää väitöskirjansa ”APPLICABILITY OF THE NURSING INTERVENTIONS CLASSIFICATION IN THE PSYCHIATRIC OUTPATIENT CARE SETTING” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 12.3.2021 klo 12.00. Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteyden kautta. Vastaväittäjänä toimii professori Kaija Saranto (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena dosentti Kristiina Junttila (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
• 29.1.2021 TtM Emilia Kielo-Viljamaa
  TtM Emilia Kielo-Viljamaa esittää väitöskirjansa ”The Wound Care Competence of Graduating Student Nurses – Development and Testing of a Competence Assessment Instrument” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 29.1.2021 klo 12.00. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä. Vastaväittäjänä toimii professori Eija Paavilainen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dosentti Minna Stolt (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
• 22.1.2021 TtM Eriikka Siirala
  TtM Eriikka Siirala esittää väitöskirjansa ”Päivittäinen johtaminen lähiesimiehen työssä leikkaus- ja anestesiaosastolla” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 22.1.2021 klo 12.00 (Tyks, T-sairaala, Johan Haartman -luentosali, Hämeentie 11, Turku). Vastaväittäjänä toimii dosentti Paula Asikainen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dosentti Kristiina Junttila (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
• 22.1.2021 TtM Mirka Toivonen
  TtM Mirka Toivonen esittää väitöskirjansa ”Kohti perhekeskeistä hoitamista vastasyntyneiden teho-osastoilla: Hoitokulttuurin ja osastoarkkitehtuurin muutos” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 22.1.2021 klo 12.00. Väitöstä voi seurata etäyhteyden kautta. Vastaväittäjänä toimii professori Katri Vehviläinen-Julkunen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Anna Axelin (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
   

2020

• 18.12.2020 TtM Terhi Lemetti
  TtM Terhi Lemetti esittää väitöskirjansa ”NURSE-TO-NURSE COLLABORATION BETWEEN HOSPITAL AND PRIMARY HEALTH CARE ON OLDER PEOPLE’S NURSING CARE Model, instrument and results” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 18.12.2020 klo 12.00 (Medisiina D, Säätiö-Sali, Turun yliopisto). Vastaväittäjänä toimii professori Helvi Kyngäs (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Riitta Suhonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuden yleisömäärä paikan päällä on korkeintaan 50 henkilöä. Väitöstä voi seurata etänä Echo360-livestreamissa.
• 30.10.2020 MSc Abigail Kusi Amponsah
  MSc Abigail Kusi Amponsah esittää väitöskirjansa ”Development of a pediatric pain educational program for nurses in a resource-limited setting” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 30.10.2020 klo 12.00. Yleisö voi seurata väitöstä etänä Zoom-yhteyden kautta. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Sigridur Zoëga (University of Iceland, Islanti) ja kustoksena apulaisprofessori Anna Axelin (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.
• 23.10.2020 TtM Kati Kulju
  TtM Kati Kulju esittää väitöskirjansa ”Ethical competence of a physiotherapist - Concept and evaluation” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 23.10.2020 klo 12 (Turun yliopisto, PharmaCity, Pha1-auditorio, Itäinen Pitkäkatu 4, Turku). Yleisö voi seurata väitöstä etänä Zoom-yhteyden kautta. Vastaväittäjänä toimii dosentti Jari Kylmä (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Helena Leino-Kilpi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede. Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuden yleisömäärä paikan päällä on korkeintaan 50 henkilöä.
• 18.9.2020 TtM Minna Ylönen
  TtM Minna Ylönen esittää väitöskirjansa ”Development of continuing education to support evidence based nursing care of patients with venous leg ulcers” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 18.9.2020 klo 12.00 (Turun yliopisto, PharmaCity, Pha1-auditorio, Itäinen Pitkäkatu 4, Turku). Vastaväittäjänä toimii professori Marja Kaunonen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Riitta Suhonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuden yleisömäärä paikan päällä on korkeintaan 50 henkilöä.
• 14.8.2020 TtM Elina Aitamaa
  TtM Elina Aitamaa esittää väitöskirjansa ”Ethics in nursing management - identifying ethical problems and methods used by nurse managers to solve these” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 14.8.2020 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Säätiö-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku). Vastaväittäjänä toimii professori Katri Vehviläinen-Julkunen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Helena Leino-Kilpi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
• 21.2.2020 TtM Outi Tuominen
  TtM Outi Tuominen esittää väitöskirjansa ”Rescheduling sudden absences of nursing staff in hospital settings” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 21.2.2020 klo 12.00 (Tyks, U-sairaala, Naistenklinikan luentosali, Kiinamyllynkatu 4-8, Turku). Vastaväittäjänä toimii professori Merja Miettinen (Kuopion yliopistollinen keskussairaala) ja kustoksena professori Sanna Salanterä (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
• 14.2.2020 TtM Anu-Marja Kaihlanen
  TtM Anu-Marja Kaihlanen esittää väitöskirjansa ”From a nursing student to a registered nurse – Final clinical practicum facilitating the transition” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 14.2.2020 klo 12.00 (Turun yliopisto, PharmaCity, Pha1-auditorio, Itäinen Pitkäkatu 4, Turku). Vastaväittäjänä toimii dosentti Satu Elo (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Leena Salminen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

• 5.2.2021 Opetusnäyte TtT Hannakaisa Niela-Vilén
  Hoitotieteen dosentuurin hakijan TtT Hannakaisa Niela-Vilénin opetusnäyte "Aineiston kvalitatiiviset analyysimenetelmät - temaattinen analyysi".
• 12.5.2021 Webinaari: Ikääntynyt ihminen, pandemia ja vuorovaikutus (pdf)
  Maksuton ja kaikille avoin webinaari aiheesta ikääntynyt ihminen, pandemia ja vuorovaikutus klo 13-15. Tilaisuuden lopuksi mahdollista keskustella tutkijoiden kanssa - kysy, kommentoi ja jaa kokemuksiasi. Tapahtumaan ei ole ennakkoilmoittautumista. Mukaan mahtuu 300 ensimmäistä osallistujaa.
  Paikka: Zoom
  Tapahtuman kieli: suomi
• 19.-20.5.2021 SCENE-symposium
  Separation and Closeness Experiences in the Neonatal Environment (SCENE) -ryhmän järjestämä symposium.
  Paikka: hybriditapahtuma online & Tallinna, Viro
  Tapahtuman kieli: englanti
• 7.10.2021 Professori Sanna Salanterän muotokuvan paljastustilaisuus (pdf)
  Kliinisen hoitotieteen professori, laaketieteellisen tiedekunnan varadekaani, Sanna Salanterän muotokuva paljastetaan torstaina 7.10.2021, kello 13:15, Säästöpankin -salissa (Yliopiston päärakennus, l. krs, Yliopistonmäki). Tilaisuus järjestetään hybridinä. Tilaisuuteen voi osallistua Zoomilla.
• 9.11.2021 Varsinais-Suomen Hoitotiede-symposium III (pdf)
  Teema: Kliininen uramalli ja sen johtaminen
  Maksuttoman symposiumin järjestävät Hoitotieteiden Tutkimusseura ry Varsinais-Suomen aluetoimikunta, Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry, Health Campus Turku, Tehyn akateemiset, Turun ammatti-instituutti, Turun ammattikorkeakoulu, Turun kaupungin hyvinvointitoimiala, Turun yliopiston hoitotieteen laitos, Varsinais-Suomen sairaanhoitajat ry, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Yrkeshögskolan Novia.
  Paikka: webinaari
  Tapahtuman kieli: suomi
• 10.2.2022 RENE-symposium
  Research in Nursing Education (RENE) -tutkimusryhmän ja yhteistyöorganisaatioiden järjestämä symposium, jonka tavoitteena on edistää terveysalan koulutustutkimusta ja koulutustutkijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä Suomessa.
  Paikka: DIAK, Helsinki, Suomi
  Tapahtuman kieli: suomi

11.10.2021

Kunniatohtoripromootio 2021

Vuoden 2021 kunniatohtoripromootio toteutettiin perjantaina 8.10.2021 virtuaalisesti. Promootiossa vihittiin 15 kunniatohtoria. Heidät vihittiin kunniatohtoreiksi tieteellisten ansioidensa, Turun yliopiston kanssa tekemänsä yhteistyön tai yhteiskunnallisen vaikuttavuutensa vuoksi.

Nyt vihittävät kunniatohtorit nimitettiin alun perin jo Turun yliopiston 100-vuotisjuhlavuonna 2020 ja heidät oli määrä vihkiä kunniatohtoreiksi juhlavuoden tohtoripromootiossa toukokuussa 2020. 100-vuotisjuhlavuoden tohtoripromootio peruuntui koronapandemian vuoksi, joten nyt kunniatohtorit vihittiin erikseen toteutettavassa virtuaalisessa kunniatohtoripromootiossa. 

Tiedekuntien omien kunniatohtorien lisäksi humanistinen, matemaattis-luonnontieteellinen sekä teknillinen tiedekunta nimittivät yhden yhteisen kunniatohtorin satavuotisjuhlavuoden 2020 kunniaksi.

Lääketieteellisen tiedekunnan promoottorina toimi hoitotieteen laitoksen johtaja, professori Helena Leino-Kilpi.

Hoitotieteen laitos onnittelee lämpimästi yliopiston uusia kunniatohtoreita!

» Katso Kunniatohtoripromootio YouTubessa

22.9.2021

Etäisyydenpito on heikentänyt hoivakotiasukkaiden ja heidän läheistensä hyvinvointia koronapandemian aikana

Turun ja Helsingin yliopistojen yhteistutkimuksessa havaittiin koronapandemiaan liittyvän etäisyydenpidon ja eristäytymisen vaikuttaneen hoivakotiasukkaiden ja heidän läheistensä hyvinvointiin monin tavoin. Pandemian aikana tehdyt ratkaisut ovat tutkimuksen perusteella muuttaneet läheisten ja hoivakotien välistä suhdetta.

Keväällä 2020 läheisten vierailut hoivakoteihin oli kielletty, kun taas kesällä ja syksyllä tapaamisia järjestettiin ulkona ja asukkaiden huoneissa erilaisin turvajärjestelyin. Myös aktiviteetit, juhlat ja hoivakodin ulkopuoliset palvelut kuten fysioterapia ja kampaamopalvelut oli useimmissa paikoissa lakkautettu poikkeustilanteen ajaksi. Osassa hoivakodeista oli myös minimoitu asukkaiden väliset kontaktit. Läheisten mukaan asukkaiden vointi heikkeni huomattavasti etäisyydenpidon aikana.

– Joidenkin asukkaiden toimintakyky alentui tarkastelujaksolla lyhyessä ajassa, ja muistisairaudet etenivät nopeasti. Asukkaat olivat myös aiempaa yksinäisempiä ja surullisempia – jotkut menettivät elämänhalunsa kokonaan, summaa tutkijatohtori Jenny Paananen Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta.

Myös valtaosa läheisistä koki ahdistusta, ikävää ja stressiä tilanteen vuoksi.

– Läheiset olivat huolissaan asukkaiden voinnista, ja osa pelkäsi menettävänsä viimeiset mahdollisuudet viettää aikaa yhdessä. Useissa hoivakodeissa myös asukkaan koskettaminen oli kielletty, mikä turhautti läheisiä, sillä heille hoivaan osallistuminen esimerkiksi syöttämällä, kampaamalla tai silittelemällä oli ollut merkittävä osa vierailua, Paananen lisää.

Erityisesti pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavien, puhumattomien asukkaiden läheisille vieraileminen turvaetäisyyden päästä saattoi olla ahdistavaa, sillä yhteyttä oli vaikeaa muodostaa. Epäreiluiksi koetut säännöt heijastuivat negatiivisina asenteina hoivakoteja kohtaan.

» Lue koko uutinen

17.9.2021

Arviointityökalut apuna hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistoimenpiteiden kustannusten ja vaikutusten ennakoinnissa

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen kohdistuvia arviointityökalujen kehittäminen on tarpeen, jotta niitä voidaan hyödyntää suunnittelussa ja päätöksenteossa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Näin todetaan Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijoiden toteuttamassa tutkimushankkeessa.

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen vaikuttavuuden arviointi on välttämätöntä resurssien oikein kohdentamiseksi. Arviointityökalut auttavat kohdentamaan ja täsmentämään hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toimia. Siten ne toimivat tiedolla johtamisen ja toimintastrategioiden suunnittelun välineinä.

Hankkeessa tunnistetut kansainväliset arviointityökalut kohdistuvat kansanterveyteen ja elintapoihin, sosiaaliseen ja alueelliseen hyvinvointiin ja turvallisuuteen, sekä työterveyteen ja -turvallisuuteen. Arviointityökalun kohteet ovat yhdenmukaisia niin WHO:n asettamien kuin suomalaisten sosiaali- ja terveyspoliittisten painopisteiden kanssa. Kuitenkin moniin keskeisiin sisältöalueisiin, kuten mielenterveyteen tai lapsiperheiden ja paljon palveluja käyttävien kohderyhmiin, ei arviointityökaluja ole käytettävissä. Kansainvälisten arviointityökalujen käyttö edellyttää niiden kontekstisidonnaisuuden huomiointia. Erilaisen palvelurakenteen, painopisteiden, rahoituspohjan tai ajallisen etäisyyden vuoksi tunnistetut työkalut tai niiden osat eivät välttämättä suoraan sovellu suomalaiseen kontekstiin.

Arviointityökalut kohdistuvat tiettyjen teemojen sisällä pistemäisesti yksittäisiin toimintoihin, kuten tupakoinnin lopettamiseen. Näiden arviointityökalujen vahvuus on, että niitä voi hyödyntää osana prosessimaista hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toimenpiteiden suunnittelua. Riskinä on, että ne muodostavat hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen laaja-alaisuuteen nähden pirstaleisen kokonaisuuden. Lisäksi on huomioitava edistämistoimien vaikutusten viive ja hitaus sekä intervention ulkopuolelta vaikuttavat tekijät, joita arviointityökalulla ei tavoiteta.

Arviointityökalujen näyttöönperustuvuus ja niiden kehittäminen monialaisesti ja poikkihallinnollisesti ovat on edellytyksiä arviointityökalujen luotettavalle ja tarkoituksenmukaiselle käytölle. Kehittämiseen käytettävän pohjatiedon tulee olla saatavilla alueellisista tai kansallisista rekistereistä ja tietoaltaista tai kerättävissä osana päivittäistä työtä. Arviointityökalujen tulee olla myös käytettäviä ja vapaasti saatavilla.

Hankkeessa tunnistetuissa arviointityökaluissa keskiössä on yksilön toiminta. Tulevaisuudessa interventioita ja arviointityökaluja on tarpeen suunnata myös rakenteellisiin tekijöihin esimerkiksi verotuksen vaikutusten arvioimiseksi.

Hankkeessa toteutettiin kansainvälinen systemoitu kirjallisuuskatsaus, verkkohaut, asiantuntijapaneeli sekä menestysanalyysi.

Hankkeen tutkijoina toimivat Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta hankkeen vastuullinen johtaja, dosentti Mari Kangasniemi, post doc tutkijat Marja Hult ja Hanna Kallio, kansanterveystieteen laitokselta professori Sakari Suominen sekä Aalto-yliopiston terveystaloustieteen laitokselta professori Miika Linna ja projektitutkija Olli Halminen.

Lisätietoja: yliopistotutkija, dosentti Mari Kangasniemi 0504704285 mari.kangasniemi(at)utu.fi sekä neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 0295163326 heli.hatonen@stm.fi

» Kohdennettu ja ennakoitu hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen: vaikutusten ja kustannusten arviointityökalut -raportti

10.9.2021

Vanhempien roolia vastasyntyneiden tehohoidon aikana on mahdollista määritellä uuden mittarin avulla

Turun yliopiston ja alankomaalaisen OLVG-sairaalan yhteistutkimuksessa kehitettiin mittari, jonka avulla voidaan arvioida vanhempien osallistumista ja yhteistyötä hoitohenkilökunnan kanssa vauvan tehohoidon aikana. Mittarin avulla hoitohenkilökunta voi kiinnittää huomiota toimintatapoihin, joilla vanhempien osallistuminen ja yhteistyö henkilökunnan kanssa voidaan turvata jokapäiväisessä työssä.

CO-PARTNER-mittari määrittelee ensimmäistä kertaa vanhempien roolin vauvan hoidossa ja yhteistyössä henkilökunnan kanssa vastasyntyneiden teho-osastolla. Mittari kehitettiin ja testattiin vanhempien ja monitieteisen tutkimusryhmän yhteistyönä Alankomaissa. 

– Mittari osoittautui tutkimuksessa luotettavaksi, ja sen avulla pystyttiin osoittamaan eroja perhelähtöisten, vanhemmat osallistavan ja perinteisen ammattilaislähtöisen työtavan välillä, kertoo tohtorikoulutettava Jennifer Auxier Turun yliopistosta

Vanhempien osallistuminen on tärkeää 

CO-PARTNER mittaa vanhempien osallistumista sekä henkilökunnan ja vanhempien yhteistyötä seuraavilla osa-alueilla: vauvan päivittäinen hoito, lääketieteellinen hoito, infomaation kerääminen ja vauvan puolesta puhuminen, läsnäolo osastolla sekä läheisyyden ja lohdun antaminen vauvalle. 

Vanhemmat, joiden vauvaa hoidettiin perhelähtöisessä hoitokulttuurissa, antoivat mittarilla korkeampia pisteitä osallistumisesta ja yhteistyöstä kuin ammattilaislähtöisessa hoitokulttuurissa olleet vanhemmat. Vanhempien antamat korkeat pisteet olivat yhteydessä vanhempien väheisempiin masennusoireisiin sekä vahvempaan vauvan ja vanhemman väliseen kiintymykseen.

– Vanhemman roolin antaminen aidosti vanhemmille vastasyntyneen tehohoidon aikana on keskeistä vanhempi-lapsisuhteen normaalin kehittyksen kannalta. Tähän asti vanhemman roolia ja siihen kasvua on arvioitu intuitiivisesti, mutta nyt arvio on mahdollista tehdä tieteellisesti kehitetyn, luotettavaksi osoitetun mittarin avulla. Tämä on todella merkittävä mahdollisuus parantaa perheiden hoitoa, Auxier korostaa.

» Lue koko uutinen yliopiston mediatiedotteesta
» Development and psychometric evaluation of the CO-PARTNER tool for collaboration and parent participation in neonatal care

8.9.2021

Hoitotyön ammattilaiset otettava tiiviimmin mukaan terveysalan tekoälyn kehittämiseen ja käyttöönottoon

Tekoälyn käyttöönotto lisääntyy terveysalalla nopeasti. Hoitotyön ammattilaiset ovat terveydenhuollon suurin ammattikunta, mutta tähän mennessä heidän osallisuutensa terveysalan tekoälyn kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyvässä keskustelussa on ollut hyvin vähäistä. Turun yliopiston tutkijat ovat mukana johtamassa asiantuntijaryhmää, joka listasi tavoitteita osallisuuden lisäämiseksi. 

Tekoälyteknologioiden odotetaan tukevan laadukkaampien, turvallisempien ja tehokkaampien terveyspalveluiden tuottamisessa. Asianmukainen terveydenhuollon teknologioiden käyttöönotto edellyttää kuitenkin teknologiaa käyttävien henkilöiden aktiivista osallistumista teknologian elinkaaren alusta loppuun asti.

Turun yliopiston hoitotieteen tutkijat ovat perustajajäseninä kansainvälisen hoitotyön tekoälyn johtajuuden verkostossa, joka pyrkii vahvistamaan hoitotyön ammattilaisten, asiantuntijoiden, johtajien ja tutkijoiden osallistumista tekoälyteknologioiden hyödyntämiseen terveydenhuollossa.

Verkoston muodostaa monitieteinen asiantuntijaryhmä, johon kuluu hoitotieteilijöiden lisäksi muun muassa tekoälyn filosofian, etiikan, oikeuden, käyttöönoton ja tietotekniikan asiantuntijoita. Verkostossa on mukana myös kansainvälisten terveydenhuollon tiedonhallinnan organisaatioiden sekä Kansainvälisen televiestintäliitto ITU:n ja Maailman terveysjärjestö WHO:n Tekoälyä terveydelle -työryhmien johtohenkilöitä. Myös yhteiskunnan ja palveluita käyttävien edustus on katettu.

Verkosto on nyt julkaissut linjaukset turvallisen ja vaikuttavan tekoälyn käyttöönoton varmistamiseksi terveysalalla

– Hoitotyön asiantuntijuuden huomioonottaminen on keskeistä terveysalan tekoälyn kehittämiseen ja käyttöön liittyvissä keskusteluissa. Mielestämme hoitotyön asiantuntijuuden ohjausta terveysalalle käyttöön otettavissa tekoälyratkaisu- ja priorisointikeskusteluissa tulisi lisätä merkittävästi, korostaa yksi verkoston perustajajäseniin kuuluva tutkija Laura-Maria Peltonen Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta. 

Ratkaisuksi tarvitaan kohdennettuja toimenpiteitä, jotta hoitotyön asiantuntijat saavuttavat ohjaavamman roolin tekoälyn kehittämiseen ja priorisointiin liittyvässä keskustelussa sekä näiden teknologioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa terveydenhuoltojärjestelmissä. 

Verkosto nostaa esiin kolme ensisijaista tavoitetta, joihin on pyrittävä lähitulevaisuudessa:

Hoitotyön ammattilaisten on ymmärrettävä keräämiensä tietojen ja käyttämiensä tekoälyteknologioiden välinen suhde.

Hoitotyön ammattilaisten on tarkoituksenmukaisesti osallistuttava tekoälyn kehittämisen ja käyttöönoton kaikkiin vaiheisiin.

Hoitotyön asiantuntijuudessa on suuri käyttämätön potentiaali valjastettavana tekoälyteknologioiden kehittämisen ja käyttöönoton näkökulmista globaalisti terveyden edistämiseksi ja humanitaarisen toiminnan hyväksi. 

» Yliopiston mediatiedote
» Artificial intelligence in nursing: Priorities and opportunities from an international invitational think-tank of the Nursing and Artificial Intelligence Leadership Collaborative

28.5.2021

Shanghai Rankingin julkaisemassa Global Ranking of Academic Subjects 2021 -yliopistovertailussa Turun yliopiston hoitotieteen laitos sijoittui upeasti sijalle 35. Laitos on toistuvasti sijoittunut vertailussa erinomaisesti ollen Suomen paras, kuten tänäkin vuonna. Kaikkiaan arvioituja yliopistoja hoitotieteen vertailussa oli mukana kolmesataa.

Hoitotieteen laitoksen johtaja Helena Leino-Kilpi pitää hienoa sijoittumista kansainvälisessä ranking-tilastossa pitkäjänteisen toiminnan tuloksena.

- Laitoksen tutkimusohjelman kaikilla osa-alueilla on kansainväliset verkostot, olemme osa kansainvälisiä tohtorikoulutusverkostoja ja tutkimuksemme on kansainvälistä. Ja mikä tärkeintä, meillä on osaava, positiivinen ja erilaisia kulttuureja arvostava tutkijakunta, Leino-Kilpi sanoo.

Global Ranking of Academic Subjects 2021 -vertailussa huomioidaan tutkimuksen laatu, kansainvälinen yhteistyö, huippututkimus sekä arvostetut akateemiset tunnustukset. Shanghai Rankingin yliopistovertailussa arvioitiin yhteensä yli 4000 yliopistoa 54 eri tieteenalalta luonnontieteiden, insinööritieteiden, elämäntieteiden, lääketieteen ja yhteiskuntatieteiden aloilta. Hoitotieteen laitos sijoittui Turun yliopiston tieteenaloista vertailussa parhaiten.

» Shanghai Ranking 2021: Nursing

27.5.2021

Turun yliopiston hoitotieteen laitos on valittu toteuttamaan opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimus- ja selvityshanketta “Tulevaisuuden työelämätarpeisiin vastaava sosiaali- ja terveysalan tutkinto- ja koulutusrakenne” (STaRa). Hanke toteutetaan tammikuuhun 2022 mennessä, ja sen hankerahoitus on 198 000 euroa. 

Tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteisen sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittämishankkeen (SOTEKO) valmistelun tueksi. 

SOTEKO-hankkeen tavoitteena on korkeakoulutuksen kehittäminen siten, että sosiaali- ja terveysalan tutkintorakenne ja jatkuvan oppimisen rakenne selkiytyvät, koulutustarjonta vastaa joustavammin yksilöiden ja työelämän tarpeisiin, koulutuspolut tehostuvat ja osaavan työvoiman saatavuus parantuu.

Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää tärkeänä, että työelämän tarpeista saadaan tutkimukseen perustuvaa tietoa korkeakoulutuksen uudistamiseksi.

Hanke toteutetaan monitieteisessä ryhmässä, johon kuuluvat Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja sosiaalityön oppiaine, Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen ja sosiaalityön oppiaineet, Aalto-yliopiston terveystaloustieteen oppiaine sekä Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeen yhteistyöorganisaatioita ovat Turun yliopiston Sote-akatemia, Turun kaupungin hyvinvointitoimiala, Kuopion kaupungin perusturva sekä Varsinais-Suomen ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirit. 

Hankkeen vastuullisena tutkijana toimii dosentti Mari Kangasniemi Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta. 

» Lue koko uutinen

12.5.2021

Suomen Kätilöliitto on palkinnut hoitotieteen laitoksen dosentin, TtT Hannakaisa Niela-Vilénin Vuoden kätilönä 2021. Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 valinta julkistettiin Kätilöpäivillä 7.5.2021.

Perusteluissaan Suomen Kätilöliitto mainitsee, että Hannakaisa vie kätilötyön vahvaa osaamista eteenpäin osallistumalla valtakunnalliseen keskusteluun ja jakamalla omaa tieteellistä näkemystään kätilökollegoilleen.

Hannakaisa työskenteli kätilönä Turun yliopistollisen keskussairaalan synnytysosastolla ennen väitöskirjatutkimustaan. Vuonna 2016 hän väitteli keskosvauvojen imetyksestä. Tällä hetkellä Hannakaisa työskentelee erikoistutkijana Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella ja sai keväällä dosentin arvon.

- Olen erityisen otettu tunnustuksesta, koska en ole tehnyt kätilön kliinistä työtä enää vuosiin, vaan tutkinut kätilötyöhön liittyviä aiheita. Vaikka siis itse olen tutkijanurasta huolimatta aina pitänyt itseäni kätilönä, niin tämä tunnustus osoittaa, että muutkin ajattelevat minun olevan yhä kätilö. Se merkitsee minulle erityisen paljon, Hannakaisa iloitsee valinnastaan.

Hannakaisan tutkimus keskittyy äitiyshuoltoon kohdentuen erityisesti raskaana oleviin ja synnyttäneisiin naisiin, sikiöihin ja vastasyntyneisiin, mutta myös kokonaisiin perheisiin niiden kaikissa muodoissa. Hänen keskeisiä tutkimuskohteitaan ovat vanhemman ja vastasyntyneen läheisyys, imetys ja imetyksen tukeminen sekä raskausajan etäseuranta perhekeskeisen ja yksilöllisen hoidon tukena. Tutkimustyön lisäksi Hannakaisa opettaa hoitotyön laitoksella ja on muun muassa Kätilölehden toimituskunnan jäsen.

- Toivon, että voin kannustaa muitakin kätilöitä tutkimuksen pariin, niin lukijoiksi kuin tekijöiksi, jotta kätilötyö olisi entistä vahvemmin näyttöön perustuvaa, Hannakaisa sanoo.

Suomen Kätilöliitto valitsee vuosittain jäsenistöstään Vuoden kätilön ehdotusten pohjalta. Valitun tulee olla ansioitunut kätilötyön kehittäjä ja osaaja sekä kollegoidensa arvostama.

» Suomen Kätilöliitto: Vuoden kätilö Årets barnmorska 2021 Hannakaisa Niela-Vilén

20.4.2021

Turun yliopistosäätiö on jakanut kevään apurahoja Turun yliopiston tutkijoille, tutkimusryhmille sekä jatko-opiskelijoille. Hoitotieteen laitoksen tohtorikoulutettavat olivat hyvin edustettuina apurahansaajissa. Apurahoja myönnettiin laitoksen tohtorikoulutettaville TtM Piiku Pakkanen, TtM Hanna-Kaisa Pellikka, TtM Sunna Rannikko, TtM Jenni Rinne ja TtM Johanna Wiisak.

Turun Yliopistosäätiö jakaa apurahoja kahdesti vuodessa. Kevään haussa myönnetään väitöskirja-apurahoja, tutkimusapurahoja (projektit), apurahoja ulkomaille suuntautuviin tieteellisiin kongressi- ja tutkimusmatkoihin sekä tutkijahuonestipendejä. Syksyn haussa myönnetään apurahoja kongressi- ja tutkimusmatkoihin ulkomaille sekä tutkijahuonestipendejä.  Vuosittain Turun yliopistosäätiö jakaa apurahoina yli miljoonaa euroa.

Paljon onnea apurahansaajille!

Turun yliopistosäätiö: Kevään 2021 apurahat jaettu

8.3.2021

Hoitotieteen laitokselle erinomainen sijoitus QS Rankingin tieteenalakohtaisessa vertailussa

Turun yliopiston hoitotieteen laitos sijoittui sijalle 29 vuoden 2021 QS World University Rankings by Subject: Nursing -vertailussa.

QS Rankingin kansainvälinen tieteenalakohtainen vertailu listaa 500 maailman parasta yliopistoa 48 eri tieteenalalla. Vuoden 2021 vertailussa Turun yliopiston hoitotieteen laitos paransi jälleen viime vuotista sijoitustaan (sija 30 vuonna 2020) sijoittuen nyt sijalle 29 kategoriassa Nursing. Kokonaisuutena tarkasteltuna laitos sijoittui seuraavasti:

TOP #1 Suomessa

TOP #2 Pohjoismaissa

TOP #6 Euroopassa

TOP #29 maailmanlaajuisesti

"Vuosi 2020 oli poikkeuksellinen ja on vaatinut paljon sekä opetuksen että tutkimuksen kannalta. Olemme tosi iloisia siitä, että olemme onnistuneet edelleen toiminnassamme – jopa sijoituksemme on parantunut. Koko henkilökunta on tehnyt aivan erinomaista työtä, sekä kansallisissa että kansainvälisissä verkostoissa. Kiitos hyvästä sijoituksesta myös kaikille kumppaneillemme!" iloitsee laitosjohtaja, professori Helena Leino-Kilpi.

Hoitotiede sijoittui vertailussa Turun yliopiston tieteenaloista parhaiten.

» QS World University Rankings by Subject: Nursing 2021