Opiskelu sosiologian oppiaineessa

Haluatko löytää selityksiä uusille ja usein yllättäville yhteiskunnallisille ilmiöille, uutisille ja tapahtumille? Tai ymmärtää, miten ja miksi yhteiskunnat muuttuvat? Oletko kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja haluat hyödyntää niitä koskevaa osaamistasi tulevissa työtehtävissäsi? Siinä tapauksessa sosiologia on oikea oppiaine sinulle.

Sosiologian opinnoissa yleinen yhteiskunnan tuntemus, taidot yhteiskunnan tutkimiseen ja teoreettinen osaaminen yhdistyvät erityisosaamiseen opiskelijan itse valitsemalla alueella. Opintolinjoja on kaksi: sosiaalisen eriarvoisuus ja yhteisöt ja yhteiskunnan muutos. Akateemisten taitojen lisäksi opinnoissa harjaannutaan yhteiskunnallisen tiedon tuottamiseen, esittämiseen ja soveltamiseen.

Tiede yhteiskunnan ja yksilön suhteista

Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede, jonka tehtävä on tutkia yksilön ja yhteiskunnan välistä suhdetta. Se tarkastelee sosiaalisia suhteita ja instituutioita, yhteiskunnan yksilöille tarjoamia toimintaedellytyksiä sekä näiden muutosta. Sosiologisen tiedon merkitys ulottuukin kaikille yhteiskuntaelämän alueille. Sosiologia tuottaa siten käytännön päätöksentekoa ja sen suunnittelua koskevaa tietoa. Sosiologialla on myös yhteiskuntakriittinen tehtävä: tutkimus käsittelee epäkohtia ja ristiriitoja sekä niiden tulkintoja.

Tutkimuksellisia ja opetuksellisia painopistealueita ovat esimerkiksi yhteiskuntaluokat ja koulutus; sosiaalinen, taloudellinen ja ylisukupolvinen eriarvoisuus: väestö, perheet ja perhesuhteet; marginalisaatio, yhteiskunnallinen muutos, sosiaaliset liikkeet, asuminen sekä terveys ja hyvinvointi.

Sosiologian koulutuksen tavoitteena on, että opintojen jälkeen opiskelija:

  • ymmärtää yksilön ja yhteiskunnan vuorovaikutusta sekä yhteiskunnan instituutioiden ja ryhmien rakennetta, muutosta ja toimintaa,
  • hallitsee tietoja ja taitoja yhteiskuntatutkimuksen tekemiseen ja soveltamiseen käytännössä,
  • on saanut käsityksen sosiologiasta tieteenä ja tuntee sosiologian historiaa sekä käsitteistöä, teorioita ja niiden sovelluksia.

Maisterin opinnoissa opiskelijalla on mahdollisuus perehtyä kahteen vaihtoehtoiseen opintolinjaan, jotka ovat sosiaalinen eriarvoisuus sekä yhteisöt ja yhteiskunnallinen muutos. Lisäksi opinnoissa harjaannutaan tieteellisen tutkimuksen teossa ja käytännön työelämän vaatimuksiin. Opintojen tavoitteena on vahvistaa opiskelijan kykyä soveltaa osaamistaan niin tieteellisessä tutkimuksessa kuin ammatillisesti. Valmistuessaan opiskelija osaa:

  1. koota, arvioida ja tulkita ajankohtaista tutkimustie-toa suuntautumisvaihtoehtoihin liittyvistä yhteiskunnallisista kysymyksistä
  2. tuottaa itsenäisesti tieteellistä tietoa hyödyntämällä asianmukaisia teorioita ja tutkimusmenetelmiä
  3. muodostaa perusteltuja johtopäätöksiä ja yhteiskunnallisia suosituksia tutkittaviin ilmiöihin liittyen
  4. viestiä tutkimuksesta tiedeyhteisölle, asiantuntijaorganisaatioille, päättäjille, kansalaisyhteiskunnalle ja kansalaisille

Valmiudet eri ammattialoille

Sosiologian opinnoissa hankittu yhteiskunnan tuntemus, taidot yhteiskunnan tutkimiseen ja teoreettinen osaaminen luovat perustan erityisemmän ammattitaidon hankkimiseen. Opiskelijan tulisi jo opintojensa aikana suunnitella omaa suuntautumistaan muun muassa harkitsemalla tarkkaan suuntautumisvaihtoehdon, erikoistumisalan ja sopivien sivuaineiden valintaa.

Sosiologian opiskelu antaa valmiudet toimia yhteiskunnallista asiantuntemusta edellyttävissä valtion, kuntien, maakuntien, elinkeinoelämän ja järjestöjen tehtävissä. Työtehtävät ovat suunnittelu-, tutkimus-, koulutus-, viestintä- ja henkilöstöhallintotehtäviä. Sosiologiasta valmistuneet toimivat esimerkiksi erikoissuunnittelijan, koordinaattorin, henkilöstökonsultin, projektipäällikön, tiedottajan, toiminnanjohtajan tai kouluttajan tehtävissä.

Merkittäviä työnantajia sosiologiasta valmistuneiden kannalta ovat kaupungit, kunnat ja maakunnat, yritykset, ministeriöt, järjestöt, yliopistot ja tutkimuslaitokset kuten Terveyden ja hyvin-voinnin laitos (THL). Myös monet kansainväliset tehtävät edellyttävät sosiologista asiantuntemusta.

Alumnitarinoita

Alla olevista tarinoista saat pilkahduksen siitä, miten sosiologit ovat sijoittuneet työelämässä.

Henrik Jussila, Ryhmäpäällikkö, Tutkimus- ja tietopalveluryhmä Kela, 2015
"Aloitin opiskelun Turun yliopistossa syyskuussa 1998 pääaineena sosiologia. Tulin yliopistoon suoraan lukiosta ja muistan alkupäiviltä ainejärjestö Sklubin tapahtumat, rehtorin kättelyn ja dekaanin puheen, jossa hän kannusti, että kyllä teistä vielä tulee valtiotieteiden maistereita. "Työtä se tosin vaatii", hän lisäsi. Työtä se vaati, mutta sosiologian ja muiden aineiden (taloustiede, sosiaalipolitiikka ja filosofia) opiskelu antoi hyvät lähtökohdat työelämään, jossa olen ollut nyt yli 10 vuotta.

Työskentelen tällä hetkellä Kelan tutkimusosastolla (www.kela.fi/tutkimus), jossa toimin tutkimus- ja tietopalveluryhmän päällikkönä. Kelan tutkimus tuottaa tietoa Kelan oman toiminnan ja sosiaali- ja terveysturvajärjestelmän kehittämistä varten.

Opiskelu antoi hyvän yleiskuvan yhteiskunnan rakenteista, historiasta ja nykytilasta. Sosiologian ja muiden tieteiden opiskelu perehdytti myös tieteen käytäntöihin ja kriteereihin, jotka ovat avainasemassa, jotta voi pysyä kriittisenä uutta tietoa kohtaan. Sosiologian opiskelu kehitti siis kykyä kyseenalaistaa ja nähdä asioita toisin. Jos saisin nyt valita pääaineeni uudelleen, valitsisin sosiologian."

Ira Custódio, Kotimaan vaikuttamistyön asiantuntija / Suomen UNICEF, 2015
"Ruksasin valintakokeissa sosiologian ykkösvaihtoehdoksi, vaikka alun perin olin ajatellut poliittista historiaa (jonka otinkin sitten sivuaineeksi). Se mikä oli opinnoissa kiinnostavinta, oli jälkeenpäin ajatellen kenties myös hyödyllisintä: mahdollisuus tarkastella laajasti sekä yhteiskunnan (valta)rakenteita että sukeltaa joihinkin sosiologian erityisaloihin.

Ensimmäinen kokopäivätyöni oli kuntasektorilla kahdessa nuoriin liittyvässä projektissa. Tämä tausta johti nykyiseen paikkaani Suomen UNICEFilla, aluksi kehittämisprojektiin, sittemmin vakinaiseen tehtävään. Vaikka tehtäväkenttäni laajenee ja syvenee vuosittain, kaipaan toisinaan kehittämisprojekteihin liittyvää ongelmanratkaisua ja uuden luomista. Asiantuntijatehtävääni kuuluu vaikuttamistyötä, kouluttamista ja yhteistyökumppaneiden kehittämistyön tukemista. Ihmis(lapsen)oikeudet on aiheena laaja, ja työn arkea on tiedon soveltaminen ja uudelleen jäsentäminen – menetelmäopinnoista on tässä iloa. Motivoivinta on se, kun kysymykseni ja jäsennykseni hyödyttävät muita.
 
Yhteiskuntatieteellinen koulutus on ollut hyvä pohja, jonka päälle rakentaa ihmisoikeusosaamista ja josta käsin ymmärtää oman työkentän eri ulottuvuuksia. Monipuolinen kielitaito mahdollistaa toisten osaamisen hyödyntämisen myös silloin kun sitä ei ole dokumentoitu englanniksi. Sosiologia tai mikään muu yksittäinen tieteenala ei anna työssäni vastauksia. Sosiologia antaa kuitenkin hyvät valmiudet pohtia, minkä kysyminen on tärkeää. Ja usein hyvillä kysymyksillä saa aikaan enemmän kuin hyvillä vastauksilla."

Tatu Moisio, toiminnanjohtaja, 2015
"Aloitin opinnot Turun yliopistossa syksyllä 2007 ja valmistuin huhtikuussa 2013. Opintoaikaan mahtui yksityiselämän myllerryksiä, työkokemuksen kartuttamista, henkistä kasvua, fyysistä leviämistä, unettomia öitä gradun ja jälkikasvun kanssa sekä opintokokonaisuuksia kasvatustieteistä, sosiaalipolitiikasta, taloussosiologiasta, nuorisotutkimuksesta sekä luonnollisesti pääaineesta sosiologiasta. Työnhaussa onni potki takamukseen ja pääsin vakituiseen työsuhteeseen Turun kaupungin nuorisopalveluihin toukokuussa 2013. Yliopiston rekrypalveluilla oli iso osa työnhaun onnistumisessa.

Toimin nuorisopalveluissa yhtenä lähipalvelutoiminnan toiminnanjohtajana eli läntisen Turun toimipisteiden henkilöstön esimiehenä. Vastaan toiminnan kehittämisestä, suunnittelusta ja toteutumisesta, kuten myös talouden toteutumisesta. Toimin lisäksi prosessivastaavana Toimintaympäristöt, Pop Up-toiminta ja kouluissa tehtävä nuorisotyö-prosesseissa.

Yksittäiset sosiologian kaanonit, oppi-isät ja teoriat sulautuivat kaiken kattavaksi maailmankuvaksi; ajatusmalliksi, josta on ollut korvaamaton apu työelämän myllerryksessä. Sosiologisesta maailmankuvasta on mielestäni työelämässä mieletön apu, oli kyseessä työyhteisöön, esimiestyöhön tai asiakkaille, nuorille suunniteltuihin palveluihin liittyvä kysymys. Sosiologina en vain yksioikoisesti laske 1+1=2, vaan näen että maailma on enemmän kuin osiensa summa. Sosiologina osaan varautua tähän ja näen yksittäisten palasten vaikutuksen kokonaisuudessa ja kokonaisuuden muodostumisessa. Sosiologia antoi ainekset ajatella isosti laatikon ulkopuolella."

Sosiologian opinnot

Sosiologiaa pääaineena opiskelevan valtiotieteiden kandidaatin tutkinto (180 op) koostuu sosiaalitieteiden yhteisistä perusopinnoista, sosiologian aineopinnoista, kandidaatin tutkielmasta, kypsyysnäytteestä, kieli- ja viestintäopinnoista, tiedekunnan yhteisistä opinnoista, sivuaineopinnoista sekä muista mahdollisista opinnoista.

Valtiotieteiden maisterin tutkinto sosiologiassa koostuu sosiologian syventävistä opinnoista ja muista opinnoista. Maisterin opinnoilla on sosiologiassa seuraavat tavoitteet: teoreettisen tiedon syventäminen, johonkin sosiologian erityisalaan perehtyminen, menetelmäosaamisen syventäminen ja tieteellisen työn edellyttämän kypsyyden saavuttaminen. Valtiotieteiden maisterin tutkinnon suorittaminen sosiologia pääaineena antaa valmiudet työskentelyyn sosiologista ammattitaitoa vaativissa tehtävissä sekä myös valmiudet tieteellisiin jatko-opintoihin.
 
Opinto-oppaasta löydät opintojesi suunnittelussa tarvitsemaasi tietoa opintojaksoista, tutkintovaatimuksista ja opintojaksojen aikatauluista. Tiedot löytyvät tutkinnoittain ja pääaineittain. Oppaassa on myös tiedot pakollisista kieli- ja yleisopinnoista, sekä yliopiston sivuaineopintotarjonnasta.

>> Lue lisää hakemisesta kandidaatti- tai maisterikoultukseen

Tutkinnon täydentäminen

Sosiologian koulutusohjelmasta valmistuneella henkilöllä on mahdollisuus täydentää tutkintoaan kolme lukuvuotta valmistumisensa jälkeen. Nämä opinnot ovat ilmaisia, mutta edellyttävät yliopiston kirjoilla olemista. Myöhemmin opintoja voi täydentää suorittamalla maksullisia erillisiä opintoja tai avoimen yliopiston opintoja. 

>> Lue lisää tutkinnon täydentämisestä


Opiskelua tukevat palvelut

Opiskelijoiden kannattaa tutustua itsenäisesti opinto-oppaaseen ja oppiaineen/yliopiston kotisivuihin, joilta löytyy runsaasti tietoa opinnoista ja opiskelijaelämästä. Oppiaineen henkilökunnalta voi myös kysyä neuvoa kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa. Pääsääntönä on, että tiettyyn opintojaksoon liittyvissä kysymyksissä kannattaa kääntyä opintojaksosta vastaavan opettajan (tieto tästä löytyy opinto-oppaasta) puoleen. Henkilökuntaa kannattaa lähestyä joko vastaanottoaikana tai sähköpostin välityksellä milloin vain.

Neuvontavastaava Jukka Vuorinen auttaa opiskelijoita kaikissa opintoihin liittyvissä kysymyksissä. Neuvontavastaavan tavoittaa parhaiten söhköpostiosoitteen sosiologiainfo@utu.fi kautta. Jos siis et tiedä, keneen ottaa jossakin asiassa yhteyttä, ota yhteyttä neuvontavastaavaan, joka vastaa kysymykseesi tai ohjaa sinut oikealle henkilölle. Neuvontavastaava vastaa kotimaisissa korkeakouluissa suoritettujen sosiologian opintojen korvaavuuksista.

Henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS on apuväline opintojen suunnittelua ja ohjausta varten. HOPSin tekeminen auttaa hahmottamaan opintojen rakennetta ja etenemistä sekä seuraamaan sitä, miten hyvin omat opintojen suorittamista koskevat tavoitteet toteutuvat. Hops-ohjaajana toimii yliopistonlehtori Irene Prix ja  Hanna Ylöstalo (sosiologiainfo@utu.fi).

Opintojen alkuvaiheessa erityisen suuri rooli on tuutoreilla, jotka tutustuttavat opiskelijat akateemisen elämän käytäntöihin.  Jokaiselle uudelle opiskelijalle nimetään opettajatuutori, joka tutustuttaa opiskelijan oppiaineen toimintaan ja tieteelliseen elämään liittyviin kysymyksiin. Opiskelijoiden kannattaa myös tutustua opiskelijajärjestö S-klubin sekä Turun yliopiston ylioppilaskunnan toimintaan.

Tiedekunnan opintotoimiston henkilökunta auttaa tutkinnon kokonaisuuteen liittyvissä kysymyksissä; näihin kuuluvat esimerkiksi kieliopintoihin, yleisopintoihin ja tutkintoon kuuluviin pakollisiin opintoihin liittyvät asiat. Yliopiston opiskelijapalvelut auttaa mm. yliopistoon ilmoittautumiseen liittyvissä asioissa. Rekry eli Turun yliopiston työelämäpalvelut auttaa urasuunnittelussa ja työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä.

Jatko-opiskelu

Sosiologiasta valmistuneilla jatko-opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa jatkotutkintoja. Sosiologiassa voi suorittaa valtiotieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Sosiologiassa on aktiivisia jatko-opiskelijoita noin 25. Useimmat jatko-opiskelijat tähtäävät tohtorin tutkintoon.

Tohtorin tutkinnon keskeinen opintovaatimus on väitöskirjan kirjoittaminen ja julkinen puolustaminen. Sen ohella tutkintoon kuuluu muita väitöskirjatyötä ja uralla etenemistä tukevia opintoja. Jatkokoulutettavat osallistuvat oppiaineen tutkijaseminaareihin sekä suorittavat sosiologian opetusohjelmassa olevia, tiedekunnan tohtoriohjelman ja/tai yliopiston tutkijakoulun tarjoamia että vapaasti sovittavia muita väitöskirjatyötä tukevia opintoja.

Tarjolla olevista jatkokoulutuskursseista tiedotetaan sosiologian opetusohjelmassa ja tiedekunnan tohtoriohjelman kotisivuilla. Jatkotutkintojen vaatimuksista kerrotaan tarkemmin yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opinto-oppaan yleisessä osassa sekä tiedekunnan internetsivuilla.

Kaikki sosiologian tohtorikoulutettavat kuuluvat Eriarvoisuuden, interventioiden ja hyvinvointivaltion tutkimuksen tohtoriohjelma (DPInvest), Yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tohtoriohjelmaan sekä Turun yliopiston tutkijakouluun (UTUGS) riippumatta siitä, miten he rahoittavat jatko-opintonsa.

Jatko-opinto-oikeuden yleisenä edellytyksenä on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai sellainen soveltuva ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.

Jatko-opinto-oikeus edellyttää riittäviä tietoja ja valmiuksia jatko-opiskeluun mikä yleensä tarkoittaa, että maisterin tutkinnon syventävät opinnot on suoritettu vähintään hyvin tiedoin ja pro gradu -tutkielmasta on saatu vähintään arvosana cum laude approbatur. Muita valintaperusteita ovat hakijan tutkimussuunnitelma, opintosuunnitelma ja rahoitussuunnitelma. Yleensä vähintään yhden ohjaajista tulisi olla oppiaineen professori. Kaikkein tärkeintä kuitenkin on, että oppiaineesta löytyy ainakin yksi tutkimussuunnitelman alaan erikoistunut ohjaaja, jonka on mahdollista tarjota väitöskirjan vaatima määrä ohjausta.

>> Näin haet tohtorikoulutettavaksi

Ennen jatko-opinto-oikeuden hakemista pitää hakijan kuitenkin tehdä oppiaineessa alustava sopimus väitöstutkimuksen/lisensiaatintutkimuksen ohjaamisesta. Sosiologiassa jatko-opintoasioista vastaa professori Hannu Ruonavaara, joka auttaa hakijaa löytämään sopivan ohjaajan työlleen. Hakijoiden suositellaan tutustumaan ennalta oppiaineen henkilökunnan tutkimuksellisiin erityisaloihin.