Mikä oli Betlehemin tähti, miksi Jeesus-lapselle vietiin juuri mirhamia, miksi syömme joulutähtiä ja piparkakkuja, mikä on joulukalenterin tarina ja miksi vietämme joulua juuri 25.12.? Näihin ja moniin muihin joulun rakennuspalikoihin liittyviin kysymyksiin saa vastauksen Turun yliopiston Lasten yliopiston joululuennolla lauantaina 1.12.
Turun yliopisto vastaa ilmastonmuutosaiheisen kutsutapahtuman järjestämisestä Euroopan parlamentissa Brysselissä tulevana maanantaina 19. marraskuuta. Tilaisuudessa kuullaan suomalaisten yliopistojen eri tutkimusaloja edustavia huippututkijoita.
Turun yliopistossa väittelevä FM Asta Kihlman tarkastelee taidehistorian alaan kuuluvassa tutkimuksessaan kolmen suomenruotsalaisen kuvataiteilijan identiteettipolitiikkaa ja käytäntöjä, joilla taiteilija konstruoi minäkuvaansa. Beda Stjernschantzin, Sigrid af Forsellesin sekä Ellen Thesleffin teosten analyysi pyrkii nostamaan esille taidepuheen taustalle jääviä piilotettuja ja lausumattomia käsityksiä, avauksia ja oletuksia muun muassa seksuaalisuudesta.
Tiedonkäsittely ja tunteiden säätely ovat yhteydessä toisiinsa. Stressi, masentuneisuus tai ahdistus voivat kuitenkin häiritä tiedonkäsittelyä. PsM Eeva-Leena Kataja selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, miten äidin masennus- ja ahdistusoireet ovat yhteydessä hänen tiedonkäsittelytoimintoihinsa raskausaikana sekä kahdeksan kuukauden ikäisen vauvan kasvojenilmeiden prosessointiin. Kataja tutki myös, ovatko yhteydet erilaisia tyttö- ja poikavauvoilla, ja mikä merkitys on sillä, ajoittuvatko oireet raskausaikaan vai synnytyksen jälkeen.
Turun yliopiston PET-keskuksen ja Münchenin teknillisen yliopiston tutkijat ovat yhdessä osoittaneet uuden tavan aktivoida ruskeaa rasvaa ja aikaansaada kylläisyyden tunnetta. Tulokset on julkaistu arvostetussa Cell -lehdessä.
Turun yliopiston tutkijat löysivät Harjavallan teollisuusalueen lähistöllä liikkuvista lepakoista suhteellisen korkeita raskasmetallipitoisuuksia. Myös vertailualueena käytetyn Liedon lepakoista löytyi yllättäen korkeita lyijypitoisuuksia.
Miten kaupunkien tulevaisuuksia on visioitu ja hahmoteltu poliittisissa teksteissä, kirjallisuudessa tai vaikkapa elokuvissa? Miten eri tavat kertoa tulevaisuuksista vaikuttavat siihen, kuinka ne meille jäsentyvät? Entä miten me voisimme kehittää uusia tapoja kertoa kaupunkiemme tulevaisuuksista?
Digitaalinen data ei ole objektiivista ja arvovapaata. Digitalisaatio tekee tähän asti yksityisinä pidetyistä maailmankuvista, ennakkoluuloista ja arvopohjista dataa, joka siirtyy digitaalisen tiedon prosessoinnin kautta päätöksenteon rakennuspalikoiksi. Sen myötä digitalisaatio on merkittävästi lisännyt yksilön tiedostamattomien valintojen yhteiskunnallista merkityksellisyyttä, selviää Milla Wirénin väitöstutkimuksessa.
MSc Pranshu Sahgalin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa tarkastellaan kahden eri solukalvoreseptorityypin, integriinien ja reseptorityrosiinikinaasien, säätelyä ja säätelyn vaikutuksia syöpäsolujen toimintaan. Tutkimuksessaan Sahgal selvitti solukalvoreseptorien liikennöintiä solukalvon ja solun sisäisten osastojen välillä ja löysi uusia rintasyövän kasvua lisääviä säätelytekijöitä.
Teoksessa Invisible Bicycle: Parallel Histories and Different Timelines (Brill, 2018) avataan polkupyörän ja pyöräilyn sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista historiaa eri aikakausina. Vaikka aiheesta on kirjoitettu jo aiemmin, uutuusteoksen tarjoamat näkökulmat ovat jääneet vähemmälle huomiolle aiemmassa polkupyörähistoriassa.