Asiasana: Mediatiedote

Ihmisen lisääntymisterveys rakentuu vuosien kuluessa, ja sen laadun määrää pitkälti normaali murrosikä. LL Sergey Sadov osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, että synnynnäinen piilokiveksisyys vaikuttaa kivesten kasvuun murrosiässä. Väitöstutkimus osoitti myös, että tyydyttyneen rasvan ja kolesterolin vähentäminen murrosiässä ei vaikuta poikien ja tyttöjen sukupuolihormonitasapainoon. Lisäksi Sadov havaitsi, ettei nuorten miesten siemennesteen tuotanto parane enää 19 vuoden jälkeen.

Turun yliopisto järjestää 26. marraskuuta Ilmastonmuutos ja muuttuva tautiprofiili -seminaarin, jonka avulla halutaan kiinnittää huomiota ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin terveysuhkiin. Seminaarissa kartoitetaan myös mahdollisuuksia, joita ihmisen sopeutumiskyky ja tieteen uusimmat edistysaskeleet voivat tarjota ratkaisujen löytämiseksi.

Tyypin 1 diabetes syntyy perinnöllisen alttiuden ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksena. MSc Zsofia Gombos tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan HLA-geenialueella sijaitsevien geneettisten riskitekijöiden yhteyttä tyypin 1 diabetekseen.

Turun yliopiston SELMA-tutkimuskeskuksen järjestämässä iltapäiväsymposiumissa pohditaan elämän ja fiktion suhdetta niin eri kirjoittamisen muodoissa kuin taiteen tekemisen prosesseissa. Puhujina on eri alojen tutkijoita ja taiteilijoita.

Nykyään arkitodellisuutemme on täynnä verkkoja. Niitä muodostavat esimerkiksi lentoyhteydet, ihmisten kaveruussuhteet sosiaalisessa mediassa ja nettipalvelimet. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tutkijat ovat keskittyneet enenevässä määrin myös kvanttimekaanisista systeemeistä koostuviin verkkoihin. Johannes Nokkala tarkasteli Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa vuorovaikuttavien kvanttisysteemien muodostamia verkkoja.

Robotit ja tekoäly muuttavat maailmaa hengästyttävää tahtia. Samalla kun teknologia edistyy vauhdilla ja uusia sovelluksia tulee päivittäin, eettinen keskustelu laahaa pahasti jäljessä. Turun yliopistossa järjestettävä keskustelutilaisuus esittelee tekoälyn ja robotiikan kehityksen uusimpia trendejä Itä-Aasiassa ja Suomessa sekä avaa tekoälyn ja robottien käyttöön liittyviä ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä.

Mikä oli Betlehemin tähti, miksi Jeesus-lapselle vietiin juuri mirhamia, miksi syömme joulutähtiä ja piparkakkuja, mikä on joulukalenterin tarina ja miksi vietämme joulua juuri 25.12.? Näihin ja moniin muihin joulun rakennuspalikoihin liittyviin kysymyksiin saa vastauksen Turun yliopiston Lasten yliopiston joululuennolla lauantaina 1.12.

Turun yliopisto vastaa ilmastonmuutosaiheisen kutsutapahtuman järjestämisestä Euroopan parlamentissa Brysselissä tulevana maanantaina 19. marraskuuta. Tilaisuudessa kuullaan suomalaisten yliopistojen eri tutkimusaloja edustavia huippututkijoita.

Turun yliopistossa väittelevä FM Asta Kihlman tarkastelee taidehistorian alaan kuuluvassa tutkimuksessaan kolmen suomenruotsalaisen kuvataiteilijan identiteettipolitiikkaa ja käytäntöjä, joilla taiteilija konstruoi minäkuvaansa. Beda Stjernschantzin, Sigrid af Forsellesin sekä Ellen Thesleffin teosten analyysi pyrkii nostamaan esille taidepuheen taustalle jääviä piilotettuja ja lausumattomia käsityksiä, avauksia ja oletuksia muun muassa seksuaalisuudesta.

Tiedonkäsittely ja tunteiden säätely ovat yhteydessä toisiinsa. Stressi, masentuneisuus tai ahdistus voivat kuitenkin häiritä tiedonkäsittelyä. PsM Eeva-Leena Kataja selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, miten äidin masennus- ja ahdistusoireet ovat yhteydessä hänen tiedonkäsittelytoimintoihinsa raskausaikana sekä kahdeksan kuukauden ikäisen vauvan kasvojenilmeiden prosessointiin. Kataja tutki myös, ovatko yhteydet erilaisia tyttö- ja poikavauvoilla, ja mikä merkitys on sillä, ajoittuvatko oireet raskausaikaan vai synnytyksen jälkeen.