Teksti Startup ja tekstiä osoittava käsi.

Nokian jälkeisessä Suomessa tavoitteeksi nousi startup-yrittäjyys (Väitös: VTM Henri Koskinen, 14.5.2022, sosiologia)

Uutena ja vallankumouksellisena nähdyn startup-yrittäjyyden juuret ulottuvat 1990-luvulle, paljastuu valtiotieteiden maisteri Henri Koskisen tuoreessa väitöstutkimuksessa. Samalla startup-yrittäjyys on muuttanut käsitystä siitä, mitä yrittäjyys on.  – Yrittäjyyttä ei nähdä vain itsenäisenä, kurinalaisena puurtamisena vaan rentona ja kivana yhdessäolona ja pöhinänä, Koskinen toteaa.

Startup-yrittäjyys on viime vuosina tullut suomalaisille tutuksi muun muassa Slush-kasvuyritystapahtuman ja menestyneiden suomalaisyhtiöiden, kuten Rovion, Supercellin ja Woltin myötä. Startup-yrittäjyys näyttäytyy monille intohimoisena, luovana teknologiayrittäjyytenä, joka uudistaa suomalaista taloutta ja yrittäjyyttä.

Henri Koskisen sosiologian alan väitöstutkimuksesta käy kuitenkin ilmi, että startup-yrittäjyys on luontaista jatkumoa suomalaisessa taloudessa ja yhteiskunnassa jo pidempään käynnissä olleelle muutokselle.

Koskinen analysoi tutkimuksessaan yrittäjyydelle annettuja merkityksiä Suomen hallituksien ohjelmissa vuosilta 1979–2015, suomalaisten korkeakoulujen yrittäjyystoiminnassa sekä suomalaisissa 2010-luvun startup-opas- ja tietokirjoissa. Aineistoista perattiin sitä, millainen ”ihanneyrittäjä” niistä hahmottuu.

– Startup-yrittäjyys kiteyttää jo 2000-luvun taitteessa alkaneen muutoksen siinä, mitä yrittäjyys tarkoittaa, Koskinen sanoo.

Yrittäjyys on 2000-luvun kuluessa alettu nähdä yhä enemmän innovatiivisena, korkean osaamisen toimintana, joka luo talouskasvua.

– Poliittisessa puheessa yrittäjyys ei enää 2000-luvulle tultaessa tarkoitakaan tiettyä tapaa olla työmarkkinoilla, vaan siitä tulee osa talouskasvua synnyttävää osaamis- ja innovaatiopuhetta. Kasvuyrittäjyydelle annetaan merkittävä rooli. Ihanneyrittäjä alkaakin muistuttaa innovatiivista startup-yrittäjää, Koskinen kertoo.

Taustalla tässä on Suomen 1900-luvun loppupuolelta alkanut muutos niin sanotuksi tietotaloudeksi, jossa pyritään kilpailemaan korkealla osaamisella, innovaatioilla ja uudella teknologialla. Tietotaloudessa korkeakoulut on liitetty tiiviimmin osaksi kansallista kilpailukykyä, ja viime vuosina korkeakoulut ovatkin pyrkineet edistämään yrittäjyyttä monin tavoin.

Korkeakoulujen yhteyteen on esimerkiksi perustettu erilaisia yrityskiihdyttämöjä, -hautomoita ja -yhteisöjä.

– Tällaisissa ympäristöissä yrittäjyys nähdään nimenomaan startup-yrittäjyytenä. Yrittäjyys on intohimoista itsensä toteuttamista ja samalla innostavaa tiimityötä, Koskinen toteaa.

Myös suomalaisissa startup-oppaissa ja -tietokirjoissa startup-yrittäjyys asetetaan paitsi perinteisen yrittäjyyden, myös perinteisen suomalaisen mentaliteetin vastakohdaksi. Koskisen mukaan tämä vastakkainasettelu on keskeinen osa startup-yrittäjyyden itseymmärrystä.

– Yrittäjyys ei ole vain itsenäistä, kurinalaista puurtamista vaan rentoa ja kivaa yhdessäoloa ja pöhinää, Koskinen toteaa.

Samalla startup-yrittäjyys esitetään välttämättömänä suuntana uudessa, Nokian romahduksen jälkeisessä todellisuudessa.

– Yrittäjyys on kuitenkin Suomessa sisäisesti valtavan hajanaista. Yrittäjiksi luetaan niin maanviljelijät, itsenäiset ammatinharjoittajat kuin työnantajayrittäjätkin. Valtaosa suomalaisista yrityksistä on edelleen yhden ihmisen firmoja perinteisillä toimialoilla, Koskinen kertoo.

Startup-yrittäjiä on vähän, ja startup-yritysten merkitys työmarkkinoiden ja talouden kokonaisuudessa on julkista näkyvyyttään paljon pienempi. Siksi on tärkeää tarkastella kriittisesti sitä, mitä yrittäjyydellä missäkin yhteydessä tarkoitetaan ja millaisten tavoitteiden ajamiseen sitä käytetään.

– Kärjistäen voidaan sanoa, että kun juhlapuheissa halutaan edistää yrittäjyyttä, sillä ei tarkoiteta, että halutaan lisää taksikuskeja tai parturi-kampaajia, Koskinen toteaa.

***

VTM Henri Koskinen esittää väitöskirjansa ”Towards startup-Finland? The Shifting Meanings of Entrepreneurship in Post-industrial Finland” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 14.5.2022 klo 12 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 1 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku). Väitöstä voi seurata myös etänä osoitteessa https://echo360.org.uk/section/c1bae491-c3d2-4b7c-9bd0-7061d1f8ecb4/public .

Vastaväittäjänä toimii professori Eeva Jokinen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Suvi Salmenniemi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sosiologia.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

>> Väittelijän kuva

>> Väitöskirja on julkaistu sähköisenä

Luotu 03.05.2022 | Muokattu 03.05.2022