Yhdysvaltojen kanssa solmitut sotilasliitot määrittelevät sen liittolaisten turvallisuuspolitiikan eri osa-alueita laajasti niin pitkällä kuin lyhyemmälläkin aikavälillä. Valtiotieteiden maisteri Sampo Kemppainen analysoi väitöstutkimuksessaan Japanin ja Australian 1950-luvulla Yhdysvaltojen kanssa solmimien sotilasliittojen kehitystä kylmän sodan jälkeisinä vuosikymmeninä kansainvälisen järjestelmän ja erityisesti Yhdysvaltojen asemassa tapahtuneiden muutosten kautta.
Kemppaisen kansainvälisen politiikan tutkimuksen alaan kuuluva väitöstyö tarkastelee Aasian ja Tyynenmeren alueen sotilasliittojen kehittymistä kylmän sodan päättymisen jälkeisenä aikana. Tutkimus keskittyy Yhdysvaltojen sotilasliittoihin Japanin ja Australian kanssa ja seuraa niiden keskeisiä kehityslinjoja kylmän sodan viimeisistä vuosista aina 2010-luvun loppupuolelle.
Tutkimustuloksissa Yhdysvaltojen hallinnon enemmän tai vähemmän suoraan asettamien intressien rooli painottuu voimakkaasti sen liittolaisten turvallisuuspolitiikoissa, ja ohjaavat usein valintoihin, joiden arvo selittyy pääasiallisesti sotilasliiton, ei niinkään sotilaallisten uhkien kautta
Kemppaisen laaja tutkimus sotilasliittojen historiallisista lähtökohdista kumpuavien tekijöiden vaikutuksista aina nykypäivän politiikkaan asti tarjoaa kokonaisvaltaisen analyysin siitä, miten Yhdysvaltojen vaikutusvalta sen eri liittosuhteissa on rakentunut ja kuinka se tänä päivänä vaikuttaa sen liittolaisten turvallisuuspoliittisiin valintoihin.
Tutkimuksen kohteena olevia sotilasliittoja – niiden institutionaalisia rakenteita, kansainvälisiä sotilasoperaatiota ja puolustusteknologian piirissä tehtävää yhteistyötä – analysoidaan uhkia, liittodilemmaa, sisäpolitiikkaa ja liittojen asymmetrista luonnetta painottavien teoreettisten viitekehysten kautta.
Liitojen ja liittoutuneiden maiden turvallisuuspolitiikan kehittymisen eri vaiheet – Lähi-itä ja rauhanturvaaminen 90-luvulla, sota terroria vastaan 9/11 hyökkäysten jälkeen ja nouseva Kiina 2010-luvulla – ovat määrittyneet liittosuhteiden piirissä vallitsevien voimasuhteiden ja erityisesti Yhdysvaltojen hallinnon prioriteettien kautta.
– Liittosuhteilla on ollut myös huomattavia, joskin erilaisia vaikutuksia Japanin ja Australian sisäiseen politiikkaan. Erityisesti Japanissa yhdysvaltalaisjoukkojen läsnäolo on herättänyt ristiriitoja kautta vuosikymmenten. Liittosuhteet on kuitenkin toistuvasti onnistuttu suojaamaan sisäpoliittisten ristiriitojen aiheuttamilta ongelmilta, Kemppainen sanoo.
***
VTM Sampo Kemppainen esittää väitöskirjansa Change and continuity in Asymmetric Alliances in the Asia-Pacific: Japanese and Australian security alliances with the Unites States of America julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 22.10.2021 klo 12.00. Väitöstä voi seura etäyhteyden kautta osoitteessa https://utu.zoom.us/j/61651226532.
Vastaväittäjänä toimii professori Anders Wivel (University of Copenhagen, Tanska) ja kustoksena professori Henri Vogt (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on valtio-oppi.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
