Asiasana: Kieli- ja puheteknologia

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Pitkä vokaali opitaan havaitsemaan nopeasti – konsonanteille sama aika ei riitä (Väitös: FM Antti Saloranta, 5.11.2022, fonetiikka)

Kahden päivän kuuntele ja toista -laboratorioharjoittelulla voidaan saada aikaan selkeitä muutoksia aivojen kyvyssä erotella vieraan kielen lyhyitä ja pitkiä vokaaleja. Konsonanttien pituuden havaitsemiseen vastaavan mittainen harjoitus ei sen sijaan vaikuta. Vokaalien osalta tulos on yhteneväinen myös pidemmällä kielikurssilla saatavien oppimistulosten kanssa.

Puheen havaitseminen voi riippua kielitaustasta, iästä ja harjoittelusta (Väitös: FM Henna Tamminen, 13.8.2022, fonetiikka)

Muovautuvat aivomme mahdollistavat kielen oppimisen. FM Henna Tamminen tutki fonetiikan alan väitöstutkimuksessaan neuraalista muovautuvuutta vieraan kielen havaitsemisessa oppisen, iän ja kaksikielisyyden näkökulmista. Tutkimuksessa selvisi, että yksikieliset nuoret aikuiset voivat vieraan kielen äänteitä kuuntelemalla ja toistamalla oppia havaitsemaan vierasta kieltä samalla tavalla kuin edistyneet kielen opiskelijat. Ikä kuitenkin vaikuttaa muovautuvuuteen eikä samanlainen harjoittelu toimi iäkkäämmillä henkilöillä.

Lapset oppivat vieraan kielen äänteitä tehokkaasti, mutta altistusiällä on merkitystä (Väitös: FM Katja Haapanen, 29.10.2021, fonetiikka)

Lapset oppivat vieraan kielen äänteitä tehokkaasti taustatekijöistä riippumatta. Varhaisesta altistuksesta näyttää kuitenkin olevan erityistä hyötyä ääntämisen oppimisessa. Ikään liittyvät erot testattujen ryhmien välillä saattavat osittain selittyä lasten äidinkielen äännejärjestelmän kehityksellä ja äidinkielen äännekategorioiden tarkkuudella.