Turun yliopisto aloittaa ensi viikolla säännöllisen siitepölytiedottamisen. Lepän ja pähkinäpensaan siitepölyn kaukokulkeumia on kantautunut Suomeen Keski-Euroopasta jo usean viikon ajan, ja paikallisen kukinnan odotetaan alkavan maan lounaisosissa ja Uudellamaalla kahden viikon sisällä.
Tämän vuoden siitepölykausi alkoi helmikuussa ja jatkui aina lokakuun puolelle saakka. Tuoksukin siitepölyä kulkeutui Suomeen poikkeuksellisen usein loppukesällä ja alkusyksystä.
Siitepölykauden odotetaan alkavan Suomen eteläosissa helmikuussa.
Uusi kansainvälinen tutkimus osoittaa, että ulkoilman siitepölypitoisuuden nousun ja COVID-19-tartuntatiheyden välillä on yhteys, eli positiivinen korrelaatio. Siitepölylle altistuminen heikentää immuunijärjestelmän puolustusreaktiota tiettyjä kausiluonteisia viruksia vastaan. Ilmiö ei ole yhteydessä siitepölyallergiaan, vaan siitepölyaltistus itsessään voi heikentää kehon kykyä torjua viruksia.
Pähkinäpensaan ja lepän kukinta on alkanut etelämpänä Euroopassa. Viikonloppuna Lounais-Suomeen kulkeutui pähkinän siitepölyä. Sopivien eteläisten ilmavirtausten mukana sekä pähkinän että lepän kaukokulkeumat ovat jatkossakin mahdollisia. Pähkinän ja lepän siitepölylle allergiset voivat saada niistä oireita.
Turun yliopiston Siitepölytiedotus kerää yleisön havaintoja vieraskasvilaji marunatuoksukista. Havaintojen keruu aloitettiin viime kesänä ja sitä jatketaan edelleen, jotta tuoksukin esiintymisestä Suomessa saadaan kattavampaa tietoa.
Koivun kukinta on alkanut Lounais-Suomessa lämpimillä kasvupaikoilla.
Tänä vuonna siitepölykaudesta tulee tavanomaista pidempi, sillä se on alkanut poikkeuksellisesti jo tammikuun alussa. Normaalisti siitepölykausi alkaa Suomessa helmi-maaliskuun vaihteessa, kun ensimmäiset siitepölyt kulkeutuvat Keski-Euroopasta Suomeen. Siitepölystä aiheutuva hengenahdistus ja yskä saattavat muistuttaa COVID-19-koronaviruksen oireita. Allergiaoireet on kuitenkin mahdollista erottaa virusoireista.
Suomeen on viime päivien aikana tullut pieniä määriä tuoksukin siitepölyä kaukokulkeumana Keski-Euroopasta. Voimakkaan allergeeninen tuoksukki on sukua pujolle, ja pujoallergikot voivat saada sen siitepölystä oireita. Turun yliopiston siitepölytiedotus kerää havaintoja tuoksukista, jota tavataan satunnaisesti myös Suomessa.
Turun yliopiston siitepölytiedotus kerää kesällä 2019 yleisön havaintoja vieraskasvilaji marunatuoksukista Etelä-Suomessa. Marunatuoksukki viihtyy erityisesti lintujen ruokintapaikoilla, puutarhoissa ja joutomailla. Kasvia ei tule hävittää, sillä tutkimuksella halutaan selvittää, ehtiikö laji tuottaa Suomessa kypsiä siemeniä.