Tohtorikoulutus kasvatustieteiden tiedekunnassa
Kasvatustieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutuksen tarkoituksena on antaa valmiudet toimia niin tutkimus- ja opetustehtävissä kuin muissa vaativissa asiantuntijatehtävissä.
Kasvatustieteiden tiedekunnassa suoritettava tieteellinen jatkotutkinto on yleensä kasvatustieteen tohtorin tutkinto. Kasvatustieteiden tiedekunnalla on mahdollisuus myöntää myös filosofian tohtorin tutkintoja. Kasvatustieteen tohtorin ja lisensiaatin tutkinnon sekä filosofian tohtorin tutkinnon pääaineena voi olla kasvatustiede, aikuiskasvatustiede, erityispedagogiikka tai käsityökasvatus.
Kasvatustieteiden tiedekunnassa tohtorintutkinnon voi suorittaa kahdessa tohtoriohjelmassa, joiden kautta hakeminen tapahtuu. Molempiin ohjelmiin hakeuduttaessa noudatetaan kasvatustieteiden tiedekunnan valintaperusteita jatko-opintoihin.
-Kasvatustieteiden tiedekunnan tohtorikoulutuksessa painotetaan monitieteisyyttä, laaja-alaisuutta ja kansainvälisyyttä. Valmistuville tohtoreille taataan valmiudet paitsi akateemiselle tutkijauralle myös muihin vaativiin asiantuntija- ja kehittämistehtäviin. Tutkinnon sisältämät opinnot tukevat väitöskirjatutkimusta ja kasvatusalan tieteellisen asiantuntijuuden kehittymistä.
Nyt voimassa olevan opetussuunnitelman (2020-2022) mukaan tohtorin tutkintoon sisältyy väitöskirjan (200 op) lisäksi 40 opintopistettä tieteenalan opintoja ja muita asiantuntijuuden kehittymistä tukevia opintoja.
Tieteenalan opinnot ja muut asiantuntijuuden kehittymistä tukevat opinnot (40 op) kokonaisuus sisältää seuraavat opinnot:
- Tieteenalan opinnot (väh.13 op)
- Metodologiset opinnot (väh. 8 op)
- Tutkimusetiikan ja tieteellisen kirjoittamisen opinnot (väh. 7 op)
- Esitys kansallisessa tai kansainvälisessä tieteellisessä konferenssissa (2-12 op)
- Vapaavalintaiset tieteellisen asiantuntijuuden kehittymistä tukevat opinnot (0-20 op)
Tohtorikoulutettavan on suoritettava pakollisia opintojaksoja vähintään 30 op. Suoritettujen opintojen yhteenlaskettu opintopistemäärä vapaavalintaisten opintojaksojen kanssa tulee olla vähintään 40 op. Tohtorintutkintoon voidaan sisällyttää väitöskirjan lisäksi enintään 50 op opintoja.
Jo suoritetut osasuoritukset eivät vanhene, mutta jatko-opintoja suoritetaan aina voimassa olevan opetussuunnitelman mukaan. Uudet opetussuunnitelmat astuvat voimaan elokuun alusta. Ennen 1.8.2020 tohtoriopintoihin hyväksytyt voivat suorittaa opintoja vuoden 2018–2020 opetussuunnitelman mukaisesti 31.7.2022 asti.
Opinto-opas 2020-2022 Peppi-järjestelmässä
Opinto-opas 2020-2022 (pdf)
(sis. tiedekunnan jatko-opintojen ohjeet ja säännöt, valintaperusteet ja opetussuunnitelman).
Vanha opinto-opas 2016-20218 (pdf)
Hyödyllisiä linkkejä
Rahoitus
Rahoituksesta löytyy lisätietoa tutkijakoulun (UTUGS) sivuilta. Lisäksi intrasta löytyy Tutkimusrahoitusyksikön rahoituksen vuosikello (englanniksi) ja tietoa Research Professional tietokannasta.
Lukuvuonna 2021-2022 kasvatustieteiden tiedekunnan jatko-opintojen ilmoittautumisaika syksyn kursseille on 15.6.–15.8.2021. Kevään kurssien ilmoittautumisaika on 1.-15.12.2021.
Opintojaksoille ilmoittaudutaan valitsemalla oikea kurssi webropol-lomakkeesta.
Jotta kurssi toteutuu, ilmoittautuneita on pääsääntöisesti oltava vähintään kahdeksan. Kursseille, joilla on rajoitettu osallistujamäärä, osallistujat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä, joten ilmoittautuminen heti ilmoittautumisajan alkaessa on suositeltavaa. Muistathan peruuttaa osallistumisesi esteen sattuessa ajoissa, jotta voimme tarjota paikkaa varasijalla oleville.
HUOM! Tiedekunnan linjauksen mukaisesti kursseille osallistumiselle vaaditaan ohjaajan suostumus ja kurssien tulee tukea oman väitöskirjatutkimuksen edistymistä.
Opetusaikataulut syksyllä 2021 (pdf, päivitetty 15.6.2021)
Opetusaikataulut PEPPI-järjestelmässä
Katso myös UTUGS:n kurssitarjonta. Myös muista tiedekunnista voi etsiä soveltuvia jatko-opintokursseja, ota tällöin ota yhteyttä kyseisen tiedekunnan tai tohtoriohjelman jatko-opintojen koordinaattoriin.
Jatko-opintoihin hyväksymisen yhteydessä opiskelijalle nimetään vähintään kaksi ohjaajaa, joista vähintään pääohjaajan tulee olla kasvatustieteiden tiedekunnasta. Pääohjaajan tulee olla tiedekunnan laitokseen (kasvatustieteiden laitos tai opettajankoulutuslaitos) työsuhteessa oleva professori tai dosentti. Emeritus-/emeritaprofessori voi toimia pääohjaajana yhden vuoden eläköitymisensä jälkeen, mikäli hän on tehnyt emeritus-/emeritasopimuksen tiedekunnan kanssa.
Toisen ohjaajan tulee olla vähintään tohtori. Tarvittaessa, esimerkiksi tutkimusaiheen erityisluonteen vuoksi, voidaan tutkimukselle määrätä kolmas ohjaaja, jonka tulee olla vähintään tohtori. Tiedekunnan ulkopuolisille ohjaajille ei makseta palkkioita, ellei tiedossa ole erityistä rahoitusta, josta sitä voidaan maksaa.
Jokaiselle väitöskirjaansa kokoaikaisesti valmistelevalle tohtorikoulutettavalle muodostetaan ohjausryhmä, johon kuuluu 1. ohjaajan lisäksi 1-2 tohtorintutkinnon suorittanutta henkilöä. Tohtorikoulutettava neuvottelee ohjaajan kanssa ja he yhdessä kokoavat ehdotuksen ohjausryhmäksi. Ohjausryhmän nimittää tohtoriohjelman johtoryhmä. Ohjausryhmä kokoontuu vuosittain ja sen kokoonkutsujana toimii tohtorikoulutettava. Tohtorikoulutuksen aikana ohjausryhmä kokoontuu yhteensä neljä kertaa. Tohtorikoulutettava kirjoittaa tapaamisesta tiiviin muistion sovituista asioista, ja raportoi ohjausryhmän kokoontumisesta vuosiraportin yhteydessä. Ohjausryhmän kokous suositellaan yhdistettäväksi tohtorikoulutettavan kehitys- ja työurakeskusteluun.
Ohjeet ohjaajavaihdoksen tekemiseen tai ohjaajan lisäämiseen ovat tiedekunnan intranet-sivuilla.
KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN PROFESSORIT JA DOSENTIT
Löydät kasvatustieteiden tiedekunnan professorien ja dosenttien yhteystiedot laitosten sivuilta:
Kasvatustieteiden laitos (pääosin KEVEKO-tohtoriohjelman ohjaajia)
Opettajankoulutuslaitos Turussa ja Raumalla (pääosin OPPI-tohtoriohjelman ohjaajia)
Jatkokoulutusseminaarit ovat tärkeä osa tutkijaksi kasvamista. Seminaareissa tohtorikoulutettava harjaantuu tieteelliseen keskusteluun ja oman tutkimusaiheensa argumentointiin. Kasvatustieteiden tiedekunnassa tohtorintutkinnon opetussuunnitelmaan kuuluu pakollisena opintojaksona 8 opintopisteen laajuinen osallistuminen oman tohtoriohjelman jatkokoulutusseminaareihin. Tohtorikoulutettava myös esittelee omaa väitöskirjatutkimustaan niissä säännöllisesti.
Myös tohtorikoulutukseen hakemista suunnittelevalle suositellaan osallistumista jatkokoulutusseminaareihin jo noin puoli vuotta ennen jatko-opintoihin hakemista.
KEVEKO-tohtoriohjelmassa kaikille ohjelman tohtorikoulutettaville yhteisiä jatkokoulutusseminaareja järjestetään kerran lukukaudessa. Kaikki KEVEKOn 1-väitöskirjaohjaajat osallistuvat seminaariin ja kommentoivat tohtorikoulutettavien esityksiä. Myös kasvatustieteiden laitoksen vierailevat professorit osallistuvat yleensä jatkokoulutusseminaareihin. Seminaarien ajankohtaa voi tiedustella KEVEKOn koordinaattorilta.
OPPI-tohtoriohjelman jatkokoulutusseminaarit on listattu Oppimisen ja opetuksen tutkimuskeskus CERLIn seminaarisivulla.
Suurin työ on jo takana! Nyt edessä on vielä muutama vaihe ennen tohtoriksi pätevöitymistä.
Väitöskirjasi käsikirjoituksen valmistuessa tutustu huolellisesti sekä kasvatustieteiden tiedekunnan että Turun yliopiston väitösohjeisiin. Ohjeet löytyvät myös UGIS-järjestelmästä. Varaa riittävästi aikaa kaikkiin valmisteluihin.
Väitöksen aikataulua määrittelevät:
- esitarkastukseen kuluva aika, n. 2 kk
- johtokunnan kokousten aikataulu (väittelyluvan saaminen)
- käsikirjoituksen viimeistelyyn, taittoon, julkaisusopimuksen tekemiseen ja painatukseen kuluva aika, hyvä varata 1 kk
- sähköisenä julkaistu väitöskirja tulee toimittaa julkaisuvalmiina tallenteena 15 päivää ennen väitöstilaisuutta, paperikopio tai painettu väitöskirja tulee toimittaa 10 päivää ennen väitöstilaisuutta
- väittelijän, vastaväittäjän ja kustoksen aikataulujen yhteensovittaminen.
Koulutuspäällikkö Anne Niemimäki
Koordinaattori Sanna Niukko / KEVEKO-tohtoriohjelma
Koordinaattori Jenni Kankaanpää / OPPI-tohtoriohjelma
edupostgraduate@utu.fi