Tohtorikoulutus kasvatustieteiden tiedekunnassa
Kasvatustieteiden tiedekunnan tohtorikoulutuksen tarkoituksena on antaa valmiudet toimia niin tutkimus- ja opetustehtävissä kuin muissa vaativissa asiantuntijatehtävissä.
Kasvatustieteiden tiedekunnassa suoritettava tieteellinen jatkotutkinto on yleensä kasvatustieteen tohtorin tutkinto. Kasvatustieteiden tiedekunnalla on mahdollisuus myöntää myös filosofian tohtorin tutkintoja. Kasvatustieteen tohtorin ja lisensiaatin tutkinnon sekä filosofian tohtorin tutkinnon pääaineena voi olla kasvatustiede, aikuiskasvatustiede, erityispedagogiikka tai käsityökasvatus.
Kasvatustieteiden tiedekunnassa tohtorintutkinnon voi suorittaa kahdessa tohtoriohjelmassa, joiden kautta hakeminen tapahtuu. Molempiin ohjelmiin hakeuduttaessa noudatetaan kasvatustieteiden tiedekunnan valintaperusteita jatko-opintoihin.
Kasvatustieteiden tiedekunnan tohtorikoulutuksessa painotetaan monitieteisyyttä, laaja-alaisuutta ja kansainvälisyyttä. Valmistuville tohtoreille taataan valmiudet paitsi akateemiselle tutkijauralle myös muihin vaativiin asiantuntija- ja kehittämistehtäviin. Tutkinnon sisältämät opinnot tukevat väitöskirjatutkimusta ja kasvatusalan tieteellisen asiantuntijuuden kehittymistä.
Nyt voimassa olevan opetussuunnitelman (2022-2024) mukaan tohtorin tutkintoon sisältyy väitöskirjan (200 op) lisäksi 40 opintopistettä tieteenalan opintoja ja muita asiantuntijuuden kehittymistä tukevia opintoja.
Tieteenalan opinnot ja muut asiantuntijuuden kehittymistä tukevat opinnot (40 op) kokonaisuus sisältää seuraavat opinnot:
- Tieteenalan opinnot (väh.13 op)
- Metodologiset ja menetelmäopinnot (väh. 8 op)
- Tutkimusetiikan ja tieteellisen kirjoittamisen opinnot (väh. 7 op)
- Esitys kansallisessa tai kansainvälisessä tieteellisessä konferenssissa (2-12 op)
- Vapaavalintaiset tieteellisen asiantuntijuuden kehittymistä tukevat opinnot (0-20 op)
Opetussuunnitelma Peppi-järjestelmässä
Huom! Tiedekunnassa on keväällä 2024 käynnissä opetussuunnitelmien sekä tohtorikoulutusta koskevien ohjeiden ja määräysten päivittäminen, jonka johdosta mm. jatko-opintoja ja väitöskirjaa koskevat määräykset voivat muuttua. Väitöskirjaa ei mitoiteta opintopisteissä 1.8.2024 alkaen. Täysipäiväisesti opiskellen tutkinto on mahdollista tehdä valmiiksi 3-4 vuodessa.
Alla linkitetyt opinto-oppaat sisältävät tiedekunnan jatko-opintojen ohjeet ja säännöt, valintaperusteet sekä opetussuunnitelman.
Hyödyllisiä linkkejä
- Turun yliopiston tutkijakoulu UTUGS
- Lukuvuosi-ilmoittautuminen
- Peppi-opintotietojärjestelmä
- UGIS
- Passiivirekisteriohjeita
- FinEd – kasvatusalan monitieteinen valtakunnallinen tohtorikoulutusverkosto
FinEd-verkosto järjestää vuosittain seminaarin väitöskirjatutkijoille ja ylläpitää mentoripoolia.
Rahoitus
Rahoituksesta löytyy lisätietoa tutkijakoulun (UTUGS) sivuilta. Lisäksi intrasta löytyy Tutkimusrahoitusyksikön rahoituksen vuosikello (englanniksi) ja tietoa Research Professional tietokannasta.
Kasvatustieteiden tiedekunta myöntää tiedekunnan jatko-opiskelijoiden haettavaksi määrä- ja apurahoja muun muassa kielentarkastuskuluihin ja väitöskirjan painatuskuluihin. Tohtoriohjelma myöntää avustusta mm. konferenssimatkoihin. Lisätietoa tiedekunnan ja tohtoriohjelman apurahoista on intranetissä.
Palaute
Kasvatustieteiden tiedekunnan tohtoriopintojen opetustarjonnassa olevista kursseista kerätään palaute kurssin jälkeen. Palaute kerätään Webropol-lomakkeella, jota voi käyttää myös muun tohtorikoulutukseen liittyvän palautteen antamiseen milloin tahansa. Vastaukset tulevat koulutuspäällikölle sekä tohtoriohjelmakoordinaattorille.
Apu ongelmatilanteissa
Jos tohtoriopinnoissasi tulee vastaan ongelma- tai ristiriitatilanteita, ota yhteyttä tohtorikoulutusasioista vastaavaan koulutuspäällikköön tai tohtoriohjelmakoordinaattoriin. Tarvittaessa ongelmatilanteita käsitellään tohtoriohjelman johtoryhmässä tai tutkimuksen ja jatkokoulutuksen johtoryhmässä. Tutustu myös tutkijakoulun nettisivuilla ohjeisiin ohjauskäytänteistä ja tutkijakoulun menettelytapaohjeeseen ristiriidoista väitöskirjatutkijoiden ohjauksessa.
HOPS eli henkilökohtainen opintosuunnitelma
Opintojen alkuvaiheessa tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS. Opintosuunnitelma tehdään Peppi-opintotietojärjestelmässä.
Tohtorikoulutuksen opetussuunnitelman löydät Peppi-järjestelmän opinto-opaspuolelta.
Opetusaikataulut
Lukuvuonna 2023-2024 kasvatustieteiden tiedekunnan jatko-opintojen ilmoittautumisaika syksyn 2023 kursseille ilmoittaudutaan 15.6.–15.8., ellei yksittäisen kurssin kohdalla muuta mainita. Kevään kurssien ilmoittautumisaika on 15.11.-15.12.2023.
Opintojaksoille ilmoittaudutaan sähköisen Peppi-opintotietojärjestelmän ’Opiskelijan työpöydän’ HOPS-osiossa.
Jotta kurssi toteutuu, ilmoittautuneita on pääsääntöisesti oltava vähintään kahdeksan (poikkeuksista ilmoitetaan kurssikohtaisesti). Osallistujat kursseille ilmoittautumisjärjestyksessä, joten ilmoittautuminen heti ilmoittautumisajan alkaessa on suositeltavaa. Muistathan peruuttaa osallistumisesi esteen sattuessa ajoissa, jotta voimme tarjota paikkaa varasijalla oleville.
HUOM! Tiedekunnan linjauksen mukaisesti kursseille osallistumiselle vaaditaan ohjaajan suostumus ja kurssien tulee tukea oman väitöskirjatutkimuksen edistymistä.
Opetusaikataulut keväällä 2024 (pdf, päivitetty 15.1.2024)
Opetusaikataulut syksyllä 2023 (pdf, päivitetty 15.6.2023)
Opetusaikataulut PEPPI-järjestelmässä
Katso myös UTUGS:n kurssitarjonta. Myös muista tiedekunnista voi etsiä soveltuvia jatko-opintokursseja, ota tällöin ota yhteyttä kyseisen tiedekunnan tai tohtoriohjelman jatko-opintojen koordinaattoriin.
Luento- ja seminaaripassi
Opintojaksoon "Tieteenalan opinnot" (pakollinen, vähintään 13 op) voi koota opintopisteitä käymällä kuuntelemassa esimerkiksi tieteellisiä vierailuluentoja tai väitöstilaisuuksia ja osallistumalla konferensseihin ilman omaa esitystä. Näihin tilaisuuksiin osallistumiset kerätään tulostettavaan luento- ja seminaaripassiin. 30 tuntia osallistumisia on 3 op (yksi tunti on täydet 60 minuuttia, ei akateeminen 45 minuuttia). Passin täytyttyä voit hakea opintopisteitä allä mainitun sähköisen lomakkeen kautta.
Opintosuoritusten rekisteröinti ja opintosuoritusote
Väitöskirjatutkija anoo opintosuoritustensa kirjausta opintorekisteriin käyttäen sähköistä lomaketta. Useimmat Turun yliopistossa suoritetut kurssit kirjataan opintorekisteriin automaattisesti, joten niitä ei tarvitse hyväksyttää lomakkeella. Lomaketta käytetään konferenssiesitysten, tutkimusvierailun yms. tohtoriohjelman opetussuunnitelmassaan mainitseman jatko-opintosuorituksen hyväksyttämiseen.
Peppi-opintotietojärjestelmän HOPSin Tarkastelu-välilehden oikeassa reunassa on Lataa opintosuoritusote (PDF) -painike, josta voi ladata kaikkien opiskeluoikeuksien opintosuoritusotteen PDF-muodossa. Opintosuoritukset tulostuvat otteelle opiskeluoikeuskohtaisesti. Ote noudattaa HOPSin rakennetta, mikäli HOPS on tehty. Mikäli hopsia ei ole (= vanhat opiskeluoikeudet), tulostuvat suoritukset sen rakenteen mukaan, miten ne on aiemmin Nettiopsussa järjestetty. Muista, että itse tulostettu opintosuoritusote on epävirallinen dokumentti.
Virallinen opintosuoritusote samoin kuin todistus yliopistoon ilmoittautumisesta eli kirjoillaolotodistus tilataan opintosihteeri Riitta Pajulalta.
Opiskeluoikeuden myöntämisen yhteydessä dekaani nimeää tohtoriohjelman johtoryhmän esityksestä tutkimukselle vähintään kaksi ohjaajaa. Tarvittaessa, esimerkiksi tutkimusaiheen erityisluonteen vuoksi, voidaan tutkimukselle nimetä kolmas ohjaaja. Ohjaajien tulee olla tohtorintutkinnon suorittaneita. Ensimmäisen ohjaajan tulee olla professori, apulaisprofessori tai dosentti. Ohjaajanimityksissä kiinnitetään huomiota paitsi ohjaajien asiantuntemukseen myös ohjausosaamiseen sekä mahdollisuuteen sitoutua ohjaajana toimimiseen.
Ensimmäisen ohjaajan tulee olla työsuhteessa tiedekunnan laitokseen tai emeritus-/emeritaprofessori, joka on tehnyt emeritussopimuksen tiedekunnan kanssa. Poikkeustapauksessa, hyvin perustellusta syystä, ensimmäinen ohjaaja voi olla myös dosentti, joka ei ole työsuhteessa tiedekunnan laitokseen. Tällöin väitöskirjatutkimukselle nimettävän toisen ohjaajan tulee olla tiedekunnan laitokseen työsuhteessa oleva professori, apulaisprofessori, dosentti.
Ensimmäisellä ohjaajalla tulee olla riittävästi asiantuntemusta ohjattavan aiheesta ja mahdollisuus sitoutua ohjaajan tehtävään. Hänellä on suurin vastuu väitöskirjatutkimuksen sisällöllisestä ohjaamisesta. Lisäksi ensimmäinen ohjaaja toimii yleensä jatko-opintojen hallinnollisena vastuuhenkilönä (eli UGIS-ohjaajana). Jos ensimmäinen ohjaaja ei ole työsuhteessa tiedekunnan laitokseen, nimetään toinen ohjaaja UGIS-ohjaajaksi. UGIS-ohjaaja tuntee hyvin Turun yliopiston ja kasvatustieteiden tiedekunnan tohtorikoulutusta koskevat säännöt ja käytännöt. Hänellä on myös pääsy yliopiston sähköisiin järjestelmiin. UGIS-ohjaaja mm. hyväksyy väitöskirjatutkijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) ja opintosuoritukset sekä ilmaisee vuosittain kantansa väitöskirjatutkijan aktiivisuuteen keskusteltuaan asiasta muiden ohjaajien kanssa.
Ohjaajien rooleista ja työnjaosta sovitaan etukäteen, ja ne kirjataan väitöskirjaprosessin alussa laadittavaan ohjaussopimukseen. Tiedekunnan ulkopuolisille ohjaajille ei makseta palkkioita, ellei tiedossa ole erityistä rahoitusta, josta sitä voidaan maksaa. Väitöskirjatutkijan tulee olla aktiivisesti ja säännöllisesti yhteydessä kaikkiin ohjaajiinsa koko opintojensa ajan, jotta ohjaajat pysyvät ajan tasalla väitöskirjatutkijan edistymisestä ja ohjauspalavereissa sovittujen välitavoitteiden saavuttamisesta. Ohjaajaa tulee informoida merkittävistä viivästymisistä ja muutoksista aikataulussa.
Ohjaussuunnitelma
Ohjauksen sisällöstä, aikatauluista ja käytännöistä sovitaan ohjaussuunnitelmassa, jonka väitöskirjatutkija ja ensimmäinen ohjaaja täyttävät yhdessä esim. ensimmäisessä ohjauspalaverissa. Väitöskirjatutkija on vastuussa ohjaussuunnitelman laatimisesta. Ohjaussuunnitelma laaditaan sähköisellä lomakkeella. Suunnitelma määrittelee mm. kaikkien osapuolten oikeudet ja velvollisuudet, ohjaajien vastuualueet sekä ohjaustapaamisten tiheyden. Suunnitelma menee sähköisesti kaikille ohjaajille hyväksyttäväksi. Ohjaussuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan olosuhteiden muuttuessa.
Seurantaryhmä
Ohjaajien lisäksi väitöskirjatutkijaa ja hänen opintojensa edistymistä sekä asiantuntijuuden kehittymistä tukemaan voidaan tarvittaessa nimetä seurantaryhmä. Seurantaryhmän tehtävänä on esimerkiksi seurata ja antaa rakentavaa palautetta väitöskirjatyön ja opintojen edistymisestä, tukea tutkinnon valmistumista tavoiteajassa sekä antaa tukea väitöskirjatutkijan urasuunnitteluun ja verkostoitumiseen. 1.8.2022 jälkeen nimettäviin seurantaryhmiin kuuluu yksi tai useampi väitöskirjatyön ohjaaja sekä 1–2 tohtorintutkinnon suorittanutta henkilöä, jotka eivät ole väitöskirjatutkijan ohjaajia. Seurantaryhmään voi kuulua jäseniä myös yliopiston ulkopuolelta. Seurantaryhmä kootaan väitöskirjatutkijan tai tämän ohjaajan aloitteesta. Tarkemmat ohjeet seurantaryhmän kokoamiseen ja toimintaan ovat jatko-opinto-oppaassa.
Ohjaajan vaihto tai lisäys
Väitöskirjatutkija voi anoa ohjaajavaihdosta tai uuden ohjaajan nimittämistä perustellusta syystä. Ennen anomuksen jättämistä väitöskirjatutkijan tulee olla yhteydessä kaikkiin osapuoliin eli sekä uusiin että vanhoihin ohjaajiin. Ohjaajamuutosta haetaan sähköisellä ohjaussuunnitelmalomakkeella. Jatkokoulutuksesta vastaava varadekaani hyväksyy muutokset ohjaussuhteisiin. Ohjaussuhde voi päättyä myös ohjaajan siirtyessä eläkkeelle tai pois Turun yliopiston palveluksesta tai tohtorikoulutettavan opiskeluoikeuden siirtyessä passiivirekisteriin.
Jatkokoulutusseminaarit ovat tärkeä osa tutkijaksi kasvamista. Seminaareissa väitöskirjatutkija harjaantuu tieteelliseen keskusteluun ja oman tutkimusaiheensa argumentointiin. Kasvatustieteiden tiedekunnassa tohtorintutkinnon opetussuunnitelmaan kuuluu pakollisena opintojaksona 8 opintopisteen laajuinen osallistuminen oman tohtoriohjelman jatkokoulutusseminaareihin. Väitöskirjatutkija myös esittelee omaa väitöskirjatutkimustaan niissä säännöllisesti.
Myös tohtorikoulutukseen hakemista suunnittelevalle suositellaan osallistumista jatkokoulutusseminaareihin jo noin puoli vuotta ennen jatko-opintoihin hakemista.
KEVEKO-tohtoriohjelmassa kaikille ohjelman väitöskirjatutkijoille yhteisiä jatkokoulutusseminaareja järjestetään kerran lukukaudessa. Kaikki KEVEKOn 1-väitöskirjaohjaajat osallistuvat seminaariin ja kommentoivat väitöskirjatutkijoiden esityksiä. Myös kasvatustieteiden laitoksen vierailevat professorit osallistuvat yleensä jatkokoulutusseminaareihin. Seminaarien ajankohtaa voi tiedustella KEVEKOn koordinaattorilta.
OPPI-tohtoriohjelman jatkokoulutusseminaarit on listattu Oppimisen ja opetuksen tutkimuskeskus CERLIn seminaarisivulla.
Suurin työ on jo takana! Nyt edessä on vielä muutama vaihe ennen tohtoriksi pätevöitymistä.
Väitöskirjasi käsikirjoituksen valmistuessa tutustu huolellisesti sekä kasvatustieteiden tiedekunnan että Turun yliopiston väitösohjeisiin. Ohjeet löytyvät myös UGIS-järjestelmästä. Varaa riittävästi aikaa kaikkiin valmisteluihin.
Väitöksen aikataulua määrittelevät:
- esitarkastukseen kuluva aika, n. 2 kk
- johtokunnan kokousten aikataulu (väittelyluvan saaminen)
- käsikirjoituksen viimeistelyyn, taittoon, julkaisusopimuksen tekemiseen ja painatukseen kuluva aika, hyvä varata 1 kk
- sähköisenä julkaistu väitöskirja tulee toimittaa julkaisuvalmiina tallenteena 15 päivää ennen väitöstilaisuutta, paperikopio tai painettu väitöskirja tulee toimittaa 10 päivää ennen väitöstilaisuutta
- väittelijän, vastaväittäjän ja kustoksen aikataulujen yhteensovittaminen.
Koulutuspäällikkö Anne Niemimäki
Koordinaattori Sanna Niukko / KEVEKO- ja OPPI-tohtoriohjelmat