FInscin tunnuskuva mustekala ja teksti Tieteestä kaikkien pääomaa.

FINSCIn politiikkasuositus: Tiedepääoman kartuttaminen kansalliseksi tavoitteeksi

06.10.2022

Kiinnostus ja arvostus tiedettä kohtaan on saatava nousuun, jotta Suomen tulevien vuosien osaamispula saadaan ratkaistua. Näin arvioi Suomalainen tiedepääoma ja sen kasvattaminen (FINSCI) -tutkimushanke. Se kannustaakin lisäämään ymmärrystä suomalaisten tiedepääomasta sekä tieteen roolista yhteiskunnassa, tiedeuteliaisuutta ja -innostusta herättäviä opetuksen lähestymistapoja sekä kaikenikäisten mahdollisuuksia kartuttaa tiedepääomaa.

Suomalaisen osaamisen uhkana ovat eriarvoisuus ja tiedeasenteet. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman FINSCI-hankkeen tuoreen politiikkasuosituksen mukaan tasa-arvon toteutumisessa on tärkeää se, että kaikilla on iästä, asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta mahdollisuus osallistua tieteeseen. Tieteeseen innostuminen ei myöskään synny tyhjästä, vaan tiede on kytkettävä itselle tärkeisiin asioihin. Tietoa suomalaisten asenteista, ymmärryksestä ja tutkitun tiedon karttumisesta saadaan arvioimalla tiedepääomaa.
 
Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuspoliittisessa selonteossa ja koulutuksen kestävän kasvun ohjelmassa on jo tunnistettu matemaattis-luonnontieteellisen eli LUMA-osaamisen ja taitojen tärkeys. Ministeriö julkaisi syksyllä 2021 kansallisen LUMA-strategian 2030, jonka tavoitteena on suomalaisten osaamisen vahvistaminen luonnontieteiden, matematiikan, tekniikan ja teknologioiden aineissa ja aloilla. Strategian asettamien päätavoitteiden avulla pyritään nostamaan varhaiskasvatuksen ja opetuksen laatua, lisäämään LUMA-alojen houkuttelevuutta, kasvattamaan työvoimatarjontaa sekä ylläpitämään hyvinvointiyhteiskuntaa. Lisäksi strategian tavoitteena on varmistaa yhdenvertaisuus oppimisessa, jotta kaikilla taustasta riippumatta olisi mahdollisuus hankkia LUMA-osaamista.
 
Hankkeen tutkijoiden mukaan LUMA-strategian lähestymistapa jää kuitenkin suppeaksi, jos yhteiskuntamme kohtaamia haasteita katsotaan laajemmin. Suomalaisten osaaminen eriytyy alueellisesti sekä sosioekonomisten taustatekijöiden mukaan. – Tieteen arvostuksen heikkeneminen ja kiinnostuksen puute LUMA-aineita kohtaan uhkaa yhteiskuntamme kollektiivista kyvykkyyttä ratkaista ilmastokriisin kaltaisia viheliäitä ongelmia, FINSCI-hankkeen tutkijat toteavat. Haasteiden ratkomiseen vaaditaan siis myös yleiseen asennemuutokseen tähtääviä toimia. Tulevien vuosien osaamispulaa ei ratkaista, mikäli kiinnostusta ja arvostusta tiedettä kohtaan ei saada nousuun.
 
FINSCI-hanke tarjoaa ratkaisuksi tiedepääoma-lähtöisen ajattelun lisäämistä kansallisella tasolla. Tiedepääoma on yksilön elämän aikana karttuva tiedettä koskeva kokoelma tietoa, asenteita, kokemuksia ja resursseja. Hankkeen Suomessa toteutettu tutkimus osoittaa, että tiedepääoma koostuu neljästä osa-alueesta: tiedeidentiteetti, asenteet tiedettä kohtaan, tieteeseen liittyvä toiminta ja koulussa kerätyt kokemukset.
 
Tiedepääoman karttumisen osalta on siis merkityksellistä, ajatteleeko ihminen olevansa tarpeeksi ”fiksu” ymmärtääkseen tiedettä, onko hän kiinnostunut tieteen löydöksistä tai onko häntä kannustettu tieteen pariin lapsena. Sekä koulutusjärjestelmällä, vapaavalintaisen ja jatkuvan oppimisen toimijoilla että perheillä on siis tärkeä rooli tiedepääoman kartuttamisessa.
 
FINSCI-hankkeen laatima kolmen suosituksen lista kohdistuu erityisesti kansallisen LUMA-strategian toimenpidesuunnitelman kehittämiseen, mutta tähtää samalla tiedepääoman kartuttamiseen kansallisella tasolla. Tiedepääoma myös kattaa kaikki tieteenalat, aina luonnontieteistä ja tekniikasta yhteiskuntatieteellisiin aloihin ja taiteisiin.
 
Suositukset tiedepääoma-ajattelun vahvistamiseksi:

  1. Lisätään ymmärrystä suomalaisten tiedepääomasta ja sen jakautumisesta sekä tieteen roolista yhteiskunnassa.
  2. Lisätään tiedeuteliaisuutta ja -innostusta herättäviä opetuksen lähestymistapoja.
  3. Lisätään kaikenikäisten mahdollisuuksia kartuttaa tiedepääomaa vapaavalintaisen ja jatkuvan oppimisen sekä harrastustoiminnan parissa ympäri Suomea.

 Politiikkasuosituksen mukaan tiedon lukutaito sekä laaja-alainen LUMA-sivistys eivät ole pelkästään asiantuntijoiden osaamisen peruspalikoita. Jokaisen ihmisen kyky arvioida tietoa ja tehdä tietoon perustuvia päätöksiä on elintärkeää erityisesti valtavan tietomäärän ja kriisien aikakaudella. Tiedepääoman kartuttaminen vahvistaa näitä kriittisiä arjen taitoja.
 
>> Lue tai lataa politiikkasuositus
>> Hankkeen kotisivut

Suomalainen tiedepääoma ja sen kasvattaminen (FINSCI) -hanke on osa strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa LITERACY-ohjelmaa, joka tutkii tiedon lukutaitoa ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Hanketta johtaa Turun yliopisto ja mukana ovat Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot, tiedekeskus Heureka, Suomen tiedekeskukset ry ja Skope ry.

Luotu 06.10.2022 | Muokattu 06.10.2022