Asiasana: Biomateriaalitiede

Hammasimplantit ovat yleistyneet proteettisen hoidon osana. Hammasimplanttien päällä oleviin ns. peittoproteeseihin kohdistuu suuret purentavoimat, jotka aiheuttavat harmillisia proteesien hajoamisia. Hammasproteesien vahvistaminen lasikuiduilla on kuitenkin vähentänyt merkittävästi proteesien hajoamista metallisten tukirakenteiden poistuttua käytöstä.

Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen johtaja, biomateriaalitieteen professori Pekka Vallittu on saanut European Society for Biomaterials -seuran George Winter -palkinnon. Kyseessä on yksi Euroopan merkittävimmistä tiedepalkinnoista biomateriaalitieteen alalla.

DDS, PhD, MBA, dosentti Leila Perea-Lowery palkittiin kotimaassaan Kolumbiassa akateemisista saavutuksistaan. Palkinto myönnetään afro-kolumbialaisille, jotka ovat panoksellaan edistäneet Kolumbian kehitystä.

Väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin alkoholin vaikutusta hammasproteesien pinnan rakenteeseen ja liukenemiseen. Tutkimuksen mukaan jo muutaman minuutin alkoholidesifinointi vaurioittaa hammasproteesin pintaa pysyvästi. Toisaalta alkoholin vaurioittamaa pintaa voidaan käyttää hyväksi liimattaessa hammaspaikkoja tai nastahampaita.

Reikiintyneiden hampaiden korjaamisessa käytetään yleisimmin yhdistelmämuoveja, jotka ovat käytännössä syrjäyttäneet amalgaamin. Vaikka yhdistelmämuoveja on kehitetty kymmeniä vuosia, niiden käyttö on perustunut yhden materiaalin tekniikkaan, eikä hammaspaikoissa ole jäljitelty hammasluusta ja kiilteestä muodostuvaa monikerroksista rakennetta. DDS Tarek Omran osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että monikerrosrakenteinen hammaspaikka on vahvempi kuin tavanomainen paikka.

MDS Durgesh Bangalore Huchaiah tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan hampaiden oikomishoidossa käytettävien kiinnikkeiden liimasaumaa. Tutkimuksessa todettiin, että liimasauman kuormittuessa oikomishoidon aikana sen muovikomponentti joustaa. Lisäksi selvisi, että pitkäkestoisen kuormituksen sietoa voidaan parantaa ohuella lasikuitulaminaatilla kiinnikkeen ja hampaan välissä.

MSc Milla Lahdenperä tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessaan kuitulujitteisen hammassillan rakenteellisia ja kiinnitykseen liittyviä ominaisuuksia. Tulosten mukaan sillan valmistamisessa käytettävät yhdistelmämuovit saadaan kiinnittymään toisiinsa paremmin, kun materiaalien esikäsittely ja valinta ovat oikeanlaiset. Lisäksi Lahdenperä totesi, että hammassiltaan lisätty plakin tarttumista vähentävä aine voi vapautua jopa kolmen viikon ajan. 

Turun yliopiston tutkijoiden ja Stick Tech Oy:n yhteistyönä kehitetty uudenlainen hammaspaikkamuovi, everX FlowTM, esiteltiin kansainväliseen jakeluun maailman suurimmilla hammaslääketieteen tuotemessuilla Kölnissä. Muovin tuotannosta ja markkinoinnista vastaa japanilainen GC Corporation.