Asiasana: Biomateriaalitiede

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Professori Pekka Vallittu sai Suomen Hammaslääkäriseuran Apollonia-palkinnon

11.11.2022

Biomateriaalitutkimuksen uranuurtajalle, professori Pekka Vallitulle myönnettiin 10 000 euron arvoinen Apollonia-palkinto, joka on Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian merkittävin palkinto. Palkinto on tunnustus pitkästä, laaja-alaisesta ja arvostetusta tutkijanurasta. Apollonia-palkinto luovutettiin Hammaslääkäripäivien avajaisissa 10.11.2022.

Lasikuitulujitteen käyttö vähentää hammasproteesien hajoamista (Väitös: MSc Mona Gibreel, 22.10.2021, biomateriaalitiede)

Hammasimplantit ovat yleistyneet proteettisen hoidon osana. Hammasimplanttien päällä oleviin ns. peittoproteeseihin kohdistuu suuret purentavoimat, jotka aiheuttavat harmillisia proteesien hajoamisia. Hammasproteesien vahvistaminen lasikuiduilla on kuitenkin vähentänyt merkittävästi proteesien hajoamista metallisten tukirakenteiden poistuttua käytöstä.

Muovipohjaisten hammasmateriaalien pinnan liuotinkestävyys – kaksiteräinen miekka (Väitös: MDS Santhosh Basavarajappa, 14.8.2020, biomateriaalitiede)

Väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin alkoholin vaikutusta hammasproteesien pinnan rakenteeseen ja liukenemiseen. Tutkimuksen mukaan jo muutaman minuutin alkoholidesifinointi vaurioittaa hammasproteesin pintaa pysyvästi. Toisaalta alkoholin vaurioittamaa pintaa voidaan käyttää hyväksi liimattaessa hammaspaikkoja tai nastahampaita.

Hammaspaikat ovat nyt hampaan tavoin monikerroksisia (Väitös: DDS Tarek Omran, 1.11.2019, biomateriaalitiede)

Reikiintyneiden hampaiden korjaamisessa käytetään yleisimmin yhdistelmämuoveja, jotka ovat käytännössä syrjäyttäneet amalgaamin. Vaikka yhdistelmämuoveja on kehitetty kymmeniä vuosia, niiden käyttö on perustunut yhden materiaalin tekniikkaan, eikä hammaspaikoissa ole jäljitelty hammasluusta ja kiilteestä muodostuvaa monikerroksista rakennetta. DDS Tarek Omran osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että monikerrosrakenteinen hammaspaikka on vahvempi kuin tavanomainen paikka.

Kuitulujitteiset muovit toimivat myös hampaiden oikomishoidossa (Väitös: MDS Durgesh Bangalore Huchaiah, 29.5.2019, biomateriaalitiede)

MDS Durgesh Bangalore Huchaiah tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan hampaiden oikomishoidossa käytettävien kiinnikkeiden liimasaumaa. Tutkimuksessa todettiin, että liimasauman kuormittuessa oikomishoidon aikana sen muovikomponentti joustaa. Lisäksi selvisi, että pitkäkestoisen kuormituksen sietoa voidaan parantaa ohuella lasikuitulaminaatilla kiinnikkeen ja hampaan välissä.

Väitöstutkimus antaa uutta tietoa kuitulujitteisten hammassiltojen ominaisuuksista (Väitös: MSc Milla Lahdenperä, 3.5.2019, biomateriaalitiede)

MSc Milla Lahdenperä tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessaan kuitulujitteisen hammassillan rakenteellisia ja kiinnitykseen liittyviä ominaisuuksia. Tulosten mukaan sillan valmistamisessa käytettävät yhdistelmämuovit saadaan kiinnittymään toisiinsa paremmin, kun materiaalien esikäsittely ja valinta ovat oikeanlaiset. Lisäksi Lahdenperä totesi, että hammassiltaan lisätty plakin tarttumista vähentävä aine voi vapautua jopa kolmen viikon ajan. 

Turussa kehitetty hammaspaikkamuovi esiteltiin kansainvälisesti

13.03.2019

Turun yliopiston tutkijoiden ja Stick Tech Oy:n yhteistyönä kehitetty uudenlainen hammaspaikkamuovi, everX FlowTM, esiteltiin kansainväliseen jakeluun maailman suurimmilla hammaslääketieteen tuotemessuilla Kölnissä. Muovin tuotannosta ja markkinoinnista vastaa japanilainen GC Corporation.

Biomateriaalitiede

Biomateriaalit ovat hammaslääketieteessä ja lääketieteessä käytettäviä synteettistä tai biologista alkuperää olevia materiaaleja, joita käyttämällä pyritään palauttamaan vaurioituneen kudoksen tai elimen toiminta. Biomateriaalitieteen oppiaineessa tehdään tutkimusta ja annetaan opetusta hammaslääketieteellisistä ja lääketieteellisistä biomateriaaleista. Oppiaine osallistuu myös hammasteknikko (AMK) -koulutuksen antamiseen.