Huhtikuun Majakan pääkuvassa on Tapio Karvosen ottama kuva Marhällanin majakasta.
Majakan aiheina ovat muun muassa ensimmäisen koronavuoden vaikutukset Suomen meriklusterille, meriteollisuuden liiketoiminnan kehittäminen, meriklusterin ja terveysteknologian toimijoiden verkostoituminen sekä tulevat tapahtumat.
Hyviä lukuhetkiä!
Korona on kohdellut meriklusterin yrityksiä eri tavoin. Se on näkynyt myynnin laskuna ja kasvun hidastumisena, mutta toisaalta myös myynnin kasvuna ja uudenlaisina avauksina. Osassa yrityksiä pandemialla ei ole ollut vaikutuksia liiketoimintaan. Pandemian vaikutuksia Varsinais-Suomen meriklusteriyrityksissä selvitettiin kesän aikana osana Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen ja Turku Science Park Oy:n Terveysturvallinen meriklusteri -hanketta.
Vuosi 2020 toi esille terveysuhat entistä laajempana myös laivansuunnitteluun ja -rakentamiseen sekä varsinkin matkustajaliikenteeseen. Uusia keinoja ja teknologioita tarvitaan, jotta merenkulku pysyisi turvallisena myös tulevaisuudessa niin matkustajille kuin miehistölle.
Merenkulun ja satamatoimintojen perusteet 31.8.-1.9.2021 & Rahtauksen ja kuljetusvastuun perusteet 23.-24.11.2021
Koulutus tarjoaa perehdyttävän tietopaketin merenkulku- ja satama-alasta niihin liittyvissä tehtävissä jo toimiville tai alalle siirtyville henkilöille.
ECOPRODIGI-hankkeen (Eco-efficiency to maritime industry processes in the Baltic Sea Region through digitalisation) toimenpideohjelma ekotehokkaamman merenkulun, satamatoimintojen ja meriteollisuuden saavuttamiseksi on julkaistu.
ECOPRODIGI-hankkeen loppuseminaari esittelee hankkeen tulokset keskittyen siihen, mitä hyötyjä digitaaliset ratkaisut ja sovellukset voivat tarjota meriklusterin yrityksille ja organisaatioille.
Uusi yhteys ohjaisi raskasta liikennettä pois suurkaupungeista ja ruuhkista, nopeuttaisi liikennettä, pienentäisi päästöjä ja avaisi uusia mahdollisuuksia tarvematkustukseen.
Suomen meriklusterin osaamisen tasoa ja sen kehittämistarpeita ja -toimenpiteitä selvitettiin hiljattain valmistuneessa MEROS-hankkeessa. Tutkimus korostaa korkeatasoisen osaamisen merkitystä Suomen meriklusterin vahvuutena. Oppilaitosyhteistyö ja oppisopimusjärjestelmän kehittäminen sekä koko meriklusterin yhteistyö ovat tärkeitä osaamisen vahvistamisessa.