Tutkimus ranskan oppiaineessa

Kertova teksti, kääntäjä ja kone: käyttäjäystävällistä kaunokirjallisuuden käännösteknologiaa etsimässä on Suomen Akatemian rahoittama, käännöstiedettä, kirjallisuustiedettä sekä kieli- ja käännösteknologiaa yhdistävä monitieteinen tutkimushanke. Hankkeen tavoitteena on kasvattaa tietämystä ilmiöistä, jotka kaikki liittyvät olennaisesti kaunokirjallisuuteen ja sen kääntämiseen.

Tutkimuksen kohteena ovat kerronnallisuus ja sen mallintaminen, kaunokirjalliset piirteet ja niiden käännösongelmat, kaunokirjallisuuden kääntäjien työskentelytavat ja teknologiatarpeet sekä eettiset haasteet, jotka liittyvät käännösteknologian hyödyntämiseen kaunokirjallisuuden kääntämisessä.

Projektin aikana kehitetään prototyyppi käännösteknologian sovellukselle, jonka tarkoitus on avustaa ihmiskääntäjää kaunokirjallisuuden ammattimaisessa kääntämisessä kieliparissa englanti–suomi. Hankkeen lopulla prototyyppiä kehitetään käytettävyystutkimuksen avulla.

Hankeen johtaja: Kristiina Taivalkoski-Shilov.

Rahoitus: Suomen Akatemia 1.9.2022–.

Hankkeen sivut: https://sites.utu.fi/littra/

GenoGraphiX-Log (www.ggxlog.net) on kirjoittamis- ja käännösprosessin visualisointiin kehitetty avoin tietokoneohjelma, joka toimii tietokoneen näppäinpainallusten tallentamisen kautta.

Keskeistä GGXLog:issa on kirjoittamisprosessista saatavan datan visualisointi. Ohjelma on vapaasti saatavilla, ja se on suunnattu opettajille, opiskelijoille, tutkijoille ja työssään kirjoittaville. Tällä hetkellä ohjelma on saatavilla englanniksi, suomeksi, ranskaksi ja ruotsiksi (tulossa saksa, espanja ja italia). GGXLog mahdollistaa kirjoittamisistunnon perusteellisen rekisteröimisen, istunnossa tuotetun datan tallentamisen, analysoinnin ja visualisoinnin. Lisäksi ohjelma tallentaa metadatan, muiden ohjelmistojen käytön ja valmiin tekstin.

Christophe Leblay on kieli- ja käännöstieteiden laitoksen ranskan kielen yliopistonlehtori. Gilles Caporossi on päätöksentekotieteiden laitoksen professori (HEC Montréal, Canada), Hakim Usoof on tilastotieteen ja tietojenkäsittelytieteiden laitoksen yliopistonlehtori (Peradeniyan yliopisto – Sri Lanka).

KISUVI-hanke on Koneen Säätiön (2022–2026) rahoittama nelivuotinen tutkimushanke, joka käynnistyi Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksella maaliskuussa 2022. Hankkeen keskiössä on kirjoittamisen sujuvuuden tutkimus ensi- ja vieraalla kielellä, erityisesti sanastokeskittymien tuottamisen ja käytön tutkimus.

Monimetodinen hanke käyttää apunaan graafiteoriaan pohjautuvaa GGXLog-näppäilyntallennusohjelmaa, jonka visualisointitoiminto tekee uudella tavalla näkyväksi kirjoitusprosessit ja mahdollistaa sanastokeskittymien tarkemman määrittelyn typologisesti eri kieliperheisiin kuuluvissa kielissä. Hankkeen tulokset lisäävät tietoa monikielisen kirjoittajan kirjoitustaidon kehittymisestä ja sujuvuudesta. Ne myös auttavat koulutuksen sekä nykyaikaisten digitaalisten oppimateriaalien laatimisessa ja kehittämisessä.

KISUVI-työryhmä: Maarit Mutta (hankkeen vastuuhenkilö), Anni Hintikka (2022–2023), Sinikka Lahtinen (2022–2024), Päivi Laine, Sanni Linnasaari (2024–), Mari Mäkilä, Katja Mäntylä, Antti Suomela (2023–), Outi Toropainen, Anne-Maj Åberg

Lisätietoja: https://sites.utu.fi/kisuvi/

Léa Huotarin postdoc-tutkimushanke Kääntäminen journalistisena työkaluna: kahden ranskankielisen maan (Ranska ja Mali) uutisointi suomalaisessa mediassa kuuluu käännöstieteen alaan ja tarkemmin journalistiseen kääntämiseen.

Hanke keskittyy kääntämisen rooliin suomenkielisessä uutistuotannossa. Aiemmassa tutkimuksessa on tuotu esiin journalistisen kääntämisen erikoisluonne ja etenkin lähdetekstin statuksen kompleksisuus ja sen tutkimisen haasteellisuus. Miten tutkia kääntämistä, kun monikielisiä lähteitä voi samassa tekstissä olla monta? Myös todettua lähdetekstiä voi olla hankala löytää, kun kääntäminen on niin kiinteä osa uutisartikkelin prosessia, että kääntämisen jäljet on poistettu julkaistuista artikkeleista. Tutkimus pyrkii valottamaan tätä lähdetekstien moninaisuutta, niiden statusta ja vaikutusta uutisprosessiin. Tarkemmin se keskittyy selvittämään, mitä lähteitä suomalainen media käyttää Ranskan vaaleja ja Malin sotaa käsittelevissä uutisissaan ja miten lähteiden käyttö vaikuttaa käsiteltyjen aiheiden uutisointiin. Tutkimuksella pyritään havainnollistamaan ulkomaalaisten lähdetekstien käyttöä, niiden asemaa ja niiden vaikutusta uutisprosessiin kahdessa suuressa suomalaisessa mediassa. Laajemmin hankkeen tavoitteena on tarkastella, miten toimittajan osallistuminen asemapaikansa ja kielitaitonsa kautta vaikuttaa käytettyihin lähteisiin ja niiden kautta käsiteltyihin aiheisiin sekä siihen, johtaako lähteiden yksipuolistuminen uutisten kautta tarjottavien näkökulmien vähenemiseen ja syrjäytymiseen kansainvälisestä keskustelusta.

Rahoitus:
ASLA-Fulbright Research Grants for Junior Scholars for post-doctoral research University of California Berkeleyn yliopistossa tehtävään postdoc-tutkimukseen, syyslukukausi 2023.
Suomen Kulttuurirahaston Säätiöiden postdoc-pooliapuraha väitöksen jälkeiseen tutkimukseen Tarton yliopistossa Virossa, lukuvuosi 2024.

Ce programme de recherche vise à développer une analyse interdisciplinaire des processus d’écriture littéraire en génétique des textes, linguistique et ergonomie et psychologie de la créativité et d’envisager l’utilisation de ces données pour accompagner l’apprentissage et la pratique de l’écriture, notamment assisté par IA.

Il s’agit de (re)transcrire des manuscrits d’écrivains patrimonialisés de façon dynamique afin de rendre lisible, analysable et visible le processus d’écriture conservé dans les manuscrits rédigés tant sur papier que sur écran. Ces transcriptions pourront être utilisées en médiation culturelle et littéraire (maisons d’écrivains, exposition, musées, valorisation de fonds manuscrits et salles de cours).

Tässä projektissa tutkitaan miten lapset ovat vuorovaikutuksessa ja oppivat vierasta kieltä sosiaalisen robotin kanssa.

Hankkeen sivusto: https://sites.utu.fi/robolang/

L’objectif de ce projet est de comparer la conceptualisation et la réalisation linguistique des actes de langage REMERCIER et REPROCHER dans 13 langues : français de France, anglais américain, espagnol d’Espagne et espagnol du Mexique, allemand, roumain, finnois, ukrainien, chinois, vietnamien, japonais, arabe, tswana. L’étude est réalisée dans le cadre de la Sémantique des possibles argumentatifs développée par Olga Galatanu.

Responsable du projet : Olga Galatanu, Université de Nantes, France. Participants : Adelhadi Bellachhab, Université de Nantes ; Ana-Maria Cozma, Université de Turku ; Sophie Anquetil, Université de Limoges ; et al.

Hankkeen tausta on tekstigenetiikassa, joka käsittelee kirjoituksen kronologista ulottuvuutta ja sen representaatioita. Tutkimusryhmä on muotoutunut vuosien aikana kolmen eri tutkimuslaitoksen (ITEM, Pariisi, GERAD, Montreal & Peradeniyan yliopisto) välisessä yhteistyössä ja sen työ keskittyy kirjoittamisen tutkimiseen ja opettamiseen liittyvään metodologiaan (soveltuvuusselvitys).

http://www.item.ens.fr/genographix-log/

Christophe Leblay on kieli- ja käännöstieteiden laitoksen ranskan kielen yliopistonlehtori. Gilles Caporossi on päätöksentekotieteiden laitoksen professori (HEC Montréal, Canada), Hakim Usoof on tilastotieteen ja tietojenkäsittelytieteiden laitoksen yliopistonlehtori (Peradeniyan yliopisto – Sri Lanka), Florence Tanoi Namio (Phd Student).

Yhteistyökumppanit: Eva Lindgren (Uumajan yliopisto) ja Cerstin Mahlow (Zhaw-Zurichin yliopisto)

• Digilang-hanke/LOG-korpus 

  Digilang-hankkeen LOG-korpus-osahankkeessa tutkittiin prosessilähtöisesti sekä kirjoittamista että kääntämistä lokitiedostoista koostuvan aineiston avulla. Tavoitteena oli tarkastella, miten ja millaisessa prosessissa kirjoitettu tai käännetty teksti syntyy, esimerkiksi missä järjestyksessä tekstin osat tuotetaan tai miten konekäännettyä tekstiä muokataan. Aineiston keräämisessä käytettiin kahdenlaisia ohjelmia, joista toiset sijoittuvat kognitiivisen (esim. ScriptLog, Translog, InputLog) ja toiset geneettisen kielitieteen (GenoGraphiX) alalle. Tutkimusryhmä: Christophe Leblay, Maarit Mutta, Leena Salmi ja Maarit Koponen.

• CORDIALIS (Syrjäseutujen yhdistäminen digitaitojen ja kulttuuriperinnön avulla)

CORDIALIS-hanke on monikansallinen ERASMUS+-hanke, jonka tavoitteena on tuottaa pedagogisia materiaaleja ja työkaluja hybridiopetukseen ja -vuorovaikutukseen. Lisäksi hanke pyrkii yhdistämään eri alojen toimijoita paikallisten kielten ja kulttuurien ympärille. Kohderyhmänä ovat nykyiset ja tulevat kieltenopettajat, aikuiskouluttajat, käsityöläiset sekä kulttuurikentän ammattilaiset (kuten mediakirjastolaiset, museoalan henkilöstö).

Hankkeen aikana tutkitaan maailmanlaajuisen COVID-19 kriisin vaikutuksia kansalaisten tarpeisiin käyttää digitaalisia välineitä koulutuksessa sekä monilla ammatti- ja kulttuurialoilla ja pyritään tuomaan pedagogisia ratkaisuja ja hyviä käytänteitä etäviestintään liittyviin ongelmiin. Tutkimuksen perusteella tuotetaan vapaasti saatavilla olevia opetusmateriaaleja, kuten oppaita, tehtäviä ja videoita viidellä eri kielellä (englanti, italia, liettua, ranska ja suomi). Lisätietoja projektista voi lukea hankkeen nettisivulta.

Hankkeen vastuuhenkilö (KKL): Maarit Mutta

Lisätietoja. https://www.cordialiserasmus.eu/

• Vieraan kielen sujuvuuden tutkimus

Sujuvuus on monimuotoinen ilmiö, jota voidaan tutkia eri kielellisissä konteksteissa. Ranskan oppiaine on mukana FlowLang -tutkimusryhmässä, joka tutkii kielenkäytön sujuvuutta eri näkökulmista. Näitä näkökulmia ovat muun muassa vieraan kielen sujuvuuden tarkastelu suhteessa ensikielen sujuvuuteen sekä sujuvuuden kognitiivisten taustatekijöiden tutkiminen katseenseurantamenetelmillä. Sujuvuutta tarkastellaan tässä tutkimusryhmässä myös vastaanottamisen näkökulmasta kartoittamalla sitä, miten sujuvuuden käsite voidaan yhdistää vieraskielisen kielen puheen kuuntelemiseen ja ymmärtämiseen. FlowLang-ryhmän tutkijat ovat mukana myös Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa Fluency and Disfluency Features in L2 Speech (FDF2), jota johtaa professori Pekka Lintunen Turun yliopiston englannin oppiaineesta.

Tutkimusryhmä: Outi Veivo, Maarit Mutta, Pekka Lintunen (hankkeen johtaja), Pauliina Peltonen, Sanna Olkkonen ja Magdalena Szyszka

EmpowerAI-konsortio perustettiin tukemaan korkeakouluopettajia tekoälyn vastuulliseen, eettiseen ja pedagogisesti kestävään käyttöönottoon. Nordplus-rahoitusta saaneessa hankkeessa mukana olivat Turun ja Tampereen yliopistot sekä Virosta Tarton yliopisto ja Liettuasta Kaunasin teknillinen yliopisto. Sen keskeisiä tavoitteita olivat korkeakouluopettajien digitaalisen ja tekoälyosaamisen vahvistaminen, tekoälyn vastuullisen käytön edistäminen korkeakoulutuksessa, opetushenkilökunnan kokemuksiin perustuvia koulutussisältöjen laatiminen sekä hankkeessa tuotettujen materiaalien pilotointi ja arviointi.

Hankkeessa hyödynnettiin yhteissuunnitteluun perustuvaa menetelmää, jossa koulutusmateriaalien kehittämisen kaikkiin vaiheisiin osallistui korkeakouluopettajia ja pedagogiikan suunnittelijoita. Hankkeessa julkaistu opas saatavilla vapaasti täältä: https://sisu.ut.ee/empowerai/guide/

Rahoitus: Nordplus-rahoitus 2024 – 2025, project ID – NPHE-2024/10453

Hankkeen vastuuhenkilö (KKL): Outi Veivo

Muut jäsenet (UTU): Leena Salmi ja Jere Riekkinen

Lisätietoja hankkeesta:

Uusi tekoälyopas humanististen ja yhteiskunnallisten alojen opettajille | Soihtu

SARAVE-hanke vahvistaa saksan, ranskan ja venäjän kielen yliopistollisen tutkintokoulutuksen laatua ja saavutettavuutta kehittämällä 
1) yliopistojen välistä opetus- ja opetussuunnitelmayhteistyötä ja 
2) pilotoimalla ratkaisun kielten tutkinto-opintoihin ilman aiemmin hankittua lähtötasotaitoa.

Valtakunnallisesti kattava yhteistyö vahvistaa yliopistojen kieltenyksiköiden profiileja, kielikoulutuksen kestävyyttä, kieliasiantuntijuuden jatkuvuutta ja yhteiskunnan kielellistä huoltovarmuutta. Yhteistyössä mukana ovat kaikki saksan, ranskan ja venäjän kielen koulutusta tutkinto-ohjelmien pääaineena tai vapaasti valittavana aineena tarjoavat yksiköt (ISY, JY, HY, OY, TUNI, TY, ÅA).

Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriön harkinnanvarainen valtionavustus 1.1.2025-31.7.2028 (500.000 €).
Vastuuhenkilöt Marjut Johansson (Turun yliopisto),Leena Kolehmainen (Helsingin yliopisto), Mika Lähteenmäki (Jyväskylän yliopisto).

ÄlyTeKO oli Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen järjestämä ja Opetushallituksen rahoittama täydennyskoulutus lukuvuonna 2023-2024.

Koulutus tarjosi kielten opettajille mahdollisuuden perehtyä erilaisiin oppimista tukeviin teknologisiin ratkaisuihin sekä kehittää omia teknologiapedagogisia taitoja. Sen teemoja olivat digipedagogiikka, oppimisanalytiikka, virtuaaliset oppimisympäristöt, verkkovälitteisyys, sosiaaliset robotit, tekoälyn ja konekääntämisen hyödyntäminen sekä teknologiaan liittyvät eettiset kysymykset.

Hankkeessa julkaistu opaskirja saatavilla vapaasti täällä: Teknologiapedagogiikkaa kielten opetukseen - UTUPub

Rahoitus: Opetushallitus, opetustoimen henkilöstökoulutus 2023 – 2024

Hankkeen vastuuhenkilö: Outi Veivo

Lisätietoa hankkeesta:

https://sites.utu.fi/alyteko/

Tekoälyä ja teknologiaa – täydennyskoulutusta kielten opettajille  | Soihtu