Tieteestä kaikkien pääomaa (FINSCI STN)

FINSCI oli vuosina 2020-2026 toteutunut Turun yliopiston psykologian oppiaineen johtama hanke, jossa oli mukana Itä-Suomen ja Helsingin yliopistot, Tiedekeskus Heureka ja Suomen tiedekeskukset ry sekä Skope ry. Tutkimusta rahoitti strategisen tutkimuksen neuvosto (STN), joka toimi Suomen Akatemian yhteydessä.

Tietoa hankkeesta

Suomalainen tiedepääoma ja sen kasvattaminen (FINSCI) -hankkeen tavoite oli tutkia ja kehittää suomalaista tiedepääomaa: yksilön valmiuksia olla vuorovaikutuksessa tieteen kanssa, kasvattaa tieteentekijöiden tuntemustaan sekä omaksua tiedon lukutaitoa ja kykyä suhtautua tietoon kriittisesti, keskustella erimielisten ihmisten kanssa ja perustella omia näkemyksiään.

Yhdistämällä psykologian, kognitiivisen neurotieteen, kasvatustieteen ja yhteiskuntatieteiden tutkimusta FINSCI loi uutta tietoa tiedepääoman kartuttamisen tavoista, sen yhteydestä tieteellisen tiedon ymmärtämiseen ja oppimiseen ja tietoon perustuvaan päätöksentekoon. Päämääränä oli kehittää osallistavia vuorovaikutuksen tapoja, yhteisöllistä tiedetoimintaa ja tieteeseen liittyvää vuorovaikutusta, mikä osaltaan voisi lisää tieteen saavutettavuutta.

Turun yliopistolla oli hankkeessa kaksi työpakettia. Johanna Kaakisen johtama psykologian oppiaineen työpaketti tutki tunteiden, kuten uteliaisuuden ja ällistyksen, vaikutusta ihmisten tiedonkäsittelyyn. Mirjamaija Mikkilä-Erdmannin johtama opettajankoulutuslaitoksen työpaketti tutki lasten, nuorten ja aikuisten tiedepääomaa, käsitteellistä tietoa, uskomuksia ja toimijuutta.

FINSCI-hanke oli osana STN:n Tiedon lukutaito ja tietoon perustuva päätöksenteko (LITERACY) -ohjelmaa, jonka tavoitteena on etsiä ratkaisuja siihen, miten tietoa voidaan käyttää kriittisesti ja rakentavasti niin yksilöiden kuin yhteiskunnallisen päätöksenteon ja toiminnan tukena.

Hankkeen työryhmät ja ihmiset

WP1. Tunteet ja tiedon ymmärtäminen

Turun yliopiston psykologian oppiaineen osahankkeen mielenkiinnon kohteena oli tunteiden, kuten uteliaisuuden ja ällistyksen, vaikutus ihmisten tiedonkäsittelyyn; salaliitto- ja pseudotieteelliset uskomukset ja niiden kognitiiviset tekijät; sekä kriittisen lukutaidon kehittäminen. Tutkimuksissa hyödynnettiin kyselytutkimuksia, silmänliikemenetelmää sekä useita erilaisia psykofysiologisia mittausmenetelmiä.

Professori Johanna Kaakinen, hankkeen johtaja, psykologian ja logopedian laitos, Turun yliopisto
Daria Pritup, hankekoordinaattori
Tutkijat: Tuomo Häikiö, Otto Mäki, Henri Olkonniemi, Eetu Marttila, Kaisa Elovaara, Anna Kautto, Oksana Kanerva, Oskari Virtanen, Sini Hyvönen
Tutkimusavustajat / graduntekijät: Maria Koli, Ella Lehtonen, Aarni Seppälä, Helmi Päällysaho, Kesia Harju, Hilla Haaranen, Anniina Karvanen, Milka Kauhanen, Arttu Minkkinen, Martin Ora, Saara Varjopuro, Johanna Hämäläinen, Miia Kuhakoski, Jarkko Lehtola, Jalmari Polari, Sofia Isaksson, Emilia Ranta, Siiri Päätalo

WP2. Neurokognitiiviset prosessit päätöksenteossa

Helsingin yliopiston neurotieteen tutkimuskeskuksen osahanke selvitti, miten tieteellinen tieto vaikuttaa arkielämän päätöksiin ja miten tunteet, tiedeuteliaisuus ja käsitteellinen muutos vaikuttavat päätöksentekoon. Tutkimuksissa hyödynnettiin aivosähkökäyrän (EEG) sekä silmänliikkeiden mittauksia päätöksentekotilanteissa sekä erinäisiä koeasetelmia tiedetapahtumien yhteydessä.

Dosentti Jaana Simola, osahankkeen johtaja, kasvatustieteiden osasto, Helsingin yliopisto
Tutkijat: Caitlin Dawson, Hanna Julkku, Milla Pihlajamäki, Kaisa Elovaara, Sebastian Österman
Tutkimusavustajat / graduntekijät: Basil Dogra, Haomin Wu, Asiyeh Younesi Asl

WP3. Tulevaisuuden kansalaisten ja asiantuntijoiden tieteellinen lukutaito ja päätöksenteko

Turun yliopiston OKL:n osahankkeessa selvitettiin lasten, nuorten ja aikuisten tiedepääomaa, käsitteellistä tietoa, uskomuksia ja toimijuutta. Tutkimusryhmä toteutti useita interventiotutkimuksesta lapsilla ja nuorilla sekä yliopisto-opiskelijoilla tieteellisen lukutaidon, tietoon perustuvan päätöksenteon, tiedepääoman ja toimijuuden tukemiseksi.

Professori Mirjamaija Mikkilä-Erdmann, hankkeen varajohtaja, kasvatustieteiden tiedekunta, opettajankoulutuslaitos sekä oppimisen ja opetuksen tutkimuskeskus (CERLI), Turun yliopisto
Tutkijat: Teija Koskela, Anni Vidbäck, Mirva Heikkilä, Heli Kallio, Marko Lähteenmäki, Norbert Erdmann, Erkki Anto, Tuike Iiskala, Topi Toivonen, Milla Malin, Chi Sing Lau, Soila Merijärvi, Jori Manner, Eero Laakkonen, Miira Häkkinen
Tutkimusavustajat / graduntekijät: Essi Mustalahti, Ossi Korkalainen, Saara Kallio, Kirsi Hakalax, Oskari Hurula, Topi Toivonen, Aino-Maria Koivuniemi, Sanni Janocko, Irina Yevstihnyeyev, Alisa Manninen, Soumik Roy Bishal, Farah Tahir

WP4. Vanhempien tiedepääoma ja lasten tiedelukutaito

Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteiden tutkimusryhmä keskittyi erityisesti lasten ja heidän vanhempiensa tiedepääoman selvittämiseen ja kehittämiseen kouluissa. Tutkimusryhmä kartoitti peruskouluikäisten lasten vanhempien käsityksiä tieteestä ja tieteen merkityksestä sekä heidän antamaansa tukea lastensa tiedekasvatukseen. Osahankkeessa toteutettiin luokkahuoneinterventioita alakoululaisille tiedepääoman kehittämiseksi sekä selvitti lasten päätöksentekoprosesseja ohjaavia fysiologisia ja kognitiivisia tekijöitä arkipäiväisten ongelmien ratkaisemisessa.

Professori Sari Havu-Nuutinen, soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Itä-Suomen yliopisto
Tutkijat: Katariina Waltzer, Sirpa Kärkkäinen, Sini Kontkanen, Ella Suortti, Iiris Kangasniemi, Andreas Fischer, Anne Karttunen
Tutkimusavustajat / graduntekijät: Elviira Lemmetyinen, Liisa Kammonen, Noora Korhonen, Karl Alu, Netta Vuoripelto

WP5. Tieteen demokratisointi uudenlaisen osallistamisen keinoin

Heureka on panostanut tieteen popularisointiin, tiedeviestintään, tiedekasvatukseen ja tieteellisen lukutaidon kasvattamiseen, jotta tieteestä kiinnostuneet voisivat ymmärtää ja arvioida tieteellistä tietoa. Osahanke selvitti suomalaisen tiedepääoman jakautumista ja tunnisti ne kohderyhmät, joita Heureka ei toistaiseksi ole tavoittanut. Näiden kohderyhmien kanssa konkreettisesti paneuduttiin siihen, mikä on heidän näkökulmastaan merkityksellistä tieteen saralla. Osahankkeessa toteutettiin haastattelu- ja kyselytutkimuksia sekä kehitettiin työkaluja tiedekeskusten ja museoiden yleisötyöhön.

Johanna Enqvist (2023–2026) / Tapio Koivu (2020–2023), osahankkeen johtaja, Tiedekeskus Heureka ja Suomen tiedekeskukset ry
Tutkijat: Mikko Myllykoski, Kaisa Torkkeli, Daria Pritup, Kirsi Pulkkinen, Milla Karvonen, Jatta Tomminen

WP6. Projektin ulkoinen viestintä ja suomalaisen tiedepääoman lisääminen

Osahanke vastasi tutkijayhteisön sisäisestä vuorovaikutuksesta ja tiedottamisesta Suomen kansalaisille, järjestöille, ammattilaisryhmille ja yhteistyökumppaneille. Osahanke järjesti erilaisia kampanjoita, tapahtumia ja tempauksia, joiden tavoite oli herättää ihmisten tiedeuteliaisuus ja kokemus siitä, että tieteellinen tieto kuuluu kaikille.

Katri Saarikivi, hankkeen vuorovaikutusvastaava, Skope ry
Tutkijat / viestijät: Valtteri Wikström, Daria Pritup, Ossi Pirkonen, Saara Rastio, Nanouk Bakkum, Milla Karvonen, Silja Martikainen, Mari Falcon, Jaana Okulov

Hankkeen esittely

Paljonko sinulla on tiedepääomaa?

Hankkeen julkaisut

Vertaisarvioidut julkaisut

Dawson, C., Julku, H., Pihlajamäki, M., Kaakinen, J. K., Schooler, J. W., & Simola, J. (2024). Evidence-based scientific thinking and decision-making in everyday life. Cognitive Research: Principles and Implications, 9(1), 50. https://doi.org/10.1186/s41235-024-00578-2

Elovaara, K., Dawson, C., Svedholm‐Häkkinen, A. M., Kaakinen, J. K., & Simola, J. (2026). The Role of Cognitive Sophistication in Science Capital. Scandinavian Journal of Psychology. https://doi.org/10.1111/sjop.70133

Erdmann, N., Mikkilä-Erdmann, M., Lähteenmäki, M. & Anto, E. (2022). Primary school students‘ learning of complex science phenomena with multiple online sources. Teoksessa T. Kärki ym. (toim.) Ainedidaktiikka ajassa: Laajenevat oppimisympäristöt ja eri-ikäiset oppijat (s. 55-71). Suomen ainedidaktinen tutkimusseura.

Fischer, A., Havu-Nuutinen, S., Kontkanen, S., & Suortti, E. (2024). Investigating sustainability education in the science capital teaching approach: Competence development and pillar considerations. Interdisciplinary Journal of Environmental and Science Education, 20(4), e2418. https://doi.org/10.29333/ijese/15038

Havu-Nuutinen, S., & Kontkanen, S. (2026). Digitalization and artificial intelligence for enhancing inclusive and equitable education in Finland. In Artificial Intelligence for Educational Inclusion and Equity (pp. 192-214). Edward Elgar Publishing. https://doi.org/10.4337/9781035346431.00018

Heikkilä, M., & Eriksen, A. (2024). Polyphonic agency as precondition for teachers’ research literacy. Educational Philosophy and Theory, 56(1), 63-73. https://doi.org/10.1080/00131857.2023.2224560

Heikkilä, M., Häkkinen, M., Vidbäck, A., Mikkilä-Erdmann, M., & Sääksjärvi, I. E. (2024). Student teachers’ conceptual understanding of biodiversity loss in a multiple-source learning environment. Environmental Education Research, 1-15. https://doi.org/10.1080/13504622.2024.2436110

Heikkilä, M., Lähteenmäki, M., Laakkonen, E., & Mikkilä-Erdmann, M. (2025). Millaista tiedepääomaa alkuvaiheen luokanopettajaopiskelijoilla on?. Kasvatus, 56(1), 87–102. https://doi.org/10.33348/kvt.141191

Heikkilä, M., Mankki, V., Iiskala, T., & Mikkilä-Erdmann, M. (2025). The Role of Educational Science in Professional Knowledge: Student Teachers’ Reflections. Professions and Professionalism, 15(2). https://doi.org/10.7577/pp.6200

Heikkilä, M., Mankki, V., Varis, S., Iiskala, T., Metsäpelto, R. L., & Mikkilä-Erdmann, M. (2025). Striving for a holistic view: student teachers’ views on teacher competencies. Cogent Education, 12(1). https://doi.org/10.1080/2331186X.2025.2592373

Heikkilä, M., Vidbäck, A., Mikkilä-Erdmann, M., Rautio, K., & Erdmann, N. (2026). Student teachers’ syntheses of knowledge on biodiversity loss from relevant, irrelevant and fake sources. International Journal of Science Education, 1-19. https://doi.org/10.1080/09500693.2026.2617917

Häikiö, T., Kanerva, O., Erdmann, N., Mikkilä‐Erdmann, M., & Kaakinen, J. K. (2026). The Effect of Relevance on Children's Multiple Text Reading: Evidence From Eye Movements. Scandinavian Journal of Psychology. https://doi.org/10.1111/sjop.70099

Julku, H., Pihlajamäki, M., Dawson, C., Kaakinen, J. K., & Simola, J. (2026). Science capital is related to probabilistic reasoning. Scientific Reports. https://doi.org/10.1038/s41598-026-59631-3

Kaakinen, J. K., Goodarzi, A. M., Häikiö, T., Kivioja, P., Mäki, K. O., & Pritup, D. (2025). Epistemically Suspect Beliefs about COVID-19: Results from a Population Survey in Finland. Applied Cognitive Psychology, 39(5), e70117. https://doi.org/10.1002/acp.70117

Kaakinen, J. K., Havu-Nuutinen, S., Häikiö, T., Julku, H., Koskela, T., Mikkilä-Erdmann, M., Pihlajamäki, M., Pritup, D., Pulkkinen, K., Saarikivi, K., Simola, J., & Wikström, V. (2023). Science capital: Results from a Finnish population survey. Public Understanding of Science. https://doi.org/10.1177/09636625241310756

Kallio, H., Vidbäck, A., & Mikkilä-Erdmann, M. (2025). Monilähteinen tiedelukutaito opettajaopintojen alussa. Ainedidaktiikka. https://doi.org/10.23988/ad.141938

Kanerva, O., Häikiö, T., Päällysaho, H., & Kaakinen, J. K. (2024). Impact of awe on topic interest and recognition memory for information in planetarium films. Cognition and Emotion, 1-11. https://doi.org/10.1080/02699931.2024.2428787

Koivu, T., Pulkkinen, K., Myllykoski, M., Kaakinen, J. K., & Tomminen, J. (2021). Haasteena suomalaisen tiedepääoman vahvistaminen. Tieteessä tapahtuu, 39(5), 3-11. https://journal.fi/tt/article/view/112046/65767

Kontkanen, S., Koskela, T., Kanerva, O., Kärkkäinen, S., Waltzer, K., Mikkilä-Erdmann, M., & Havu-Nuutinen, S. (2024). Science capital as a lens for studying science aspirations–a systematic review. Studies in Science Education. https://doi.org/10.1080/03057267.2024.2388931

Koskela, T., Kontkanen, S., Kärkkäinen, S., Waltzer, K., Havu-Nuutinen, S., & Mikkilä- Erdmann, M. (2021). Tiedepääoma ja koulutuksellinen tasa-arvo suomalaisessa luonnontieteiden osaamisessa. Tiedepolitiikka, 46(4), 42-50. https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/109906/67147

Kärkkäinen, S., Havu-Nuutinen, S., Kontkanen, S., & Waltzer, K. (2024). Finnish primary school students’ perceptions on water systems: Exploring sources and usage at home and in society. Eurasia Journal of Mathematics, Science and Technology Education, 20(5), em2434. https://doi.org/10.29333/ejmste/14446

Lau, C. S., Erdmann, N., & Mikkilä-Erdmann, M. (2026). Exploring Real-Time Feedback Seeking in an Online Learning Task: A Clustering Analysis. eleed-e-learning and education. https://doi.org/10.57813/eleed.v1ise2026.261.g460

Mäki, K. O., Karlsson, L. C., Kaakinen, J. K., Schmid, P., Lewandowsky, S., Antfolk, J., & Soveri, A. (2024). COVID-19 and influenza vaccine-hesitancy subgroups. PloS one, 19(7), e0308159. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0308159

Mäki, O., Marttila, E., Häikiö, T., Pritup, D., Elovaara, K., Kivioja, P., & Kaakinen, J. K. (2026). Conspiracy Theory Endorsement Profiles: A Cluster Validation Study. European Journal of Social Psychology. https://doi.org/10.1002/ejsp.70080

Simola, J., Julku, H., Dawson, C., Österman, S., Elovaara, K., & Häikiö, T. (2026). Curiosity and Evidence Quality Affect Information Seeking and Eye Movements During Reading. Cognition, 274, 106598. https://10.1016/j.cognition.2026.106598

Suortti, E., Havu-Nuutinen, S., & Kärkkäinen, S. (2023). Finnish parents’ science capital and its association with sociodemographic issues. International Journal of Science Education, Part B, 1-20. https://doi.org/10.1080/21548455.2023.2263607

Torkkeli, K., Karvonen, M., Pritup, D., & Enqvist, J. (2025). ‘It benefits every moment’: Understandings of and engagements in science-related practices in everyday life. Public Understanding of Science, 09636625241309055. https://doi.org/10.1177/09636625241309055

Vidbäck, A., Iiskala, T., & Mikkilä-Erdmann, M. (2023). Opettajien kokemuksia tiedelukutaidon opetuksen haasteista alakoulussa. Ainedidaktiikka, 7(2), 3-24. https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/download/130713/89867

Vidbäck, A., Mikkilä-Erdmann, M. & Iiskala, T. (2025). Opettajien positioituminen tiedelukutaitoprojektissa: Havaittujen tarjoumien ja toimijuuden merkitys. Kasvatus, 56(4), 504-519. https://doi.org/10.33348/kvt.145987

‍Virtanen, O. J., & Kaakinen, J. K. (2024). The WHO Said What? Interaction of Source Credibility and Readers’ Prior Beliefs in the Reading of Social-Media Posts. Psychological Science, 09567976261467299. https://doi.org/10.1177/09567976261467299

Opinnäytetyöt

Muut julkaisut

Bishal, S., Mäkilä, T., Erdmann, N., & Lau, C. S. (toimitettu arvioitavaksi). Predicting multiple-source comprehension outcomes from inquiry process: Indicators beyond total activity.
‍
Dawson, C., Pihlajamäki, M., Lähteenmäki, M., Julku, H., Heikkilä, M., Mikkilä-Erdmann, M., Saarikivi, K., Martikainen, S., Svedholm-Häkkinen, A. M., & Simola, J. (submitted). Not just knowledge: Beliefs, attitudes and thinking styles in adults’ science curiosity.
‍
Dogra, B., Julku, H., Dawson, C., Österman, S., Elovaara, K., & Simola, J. (valmisteilla). The right kind of zoning out: Epistemic affects and trait curiosity are related to mind wondering and other ongoing thoughts.

Enqvist, J. (2024). Kurotuksia – tiedekeskus tulee luoksesi (blogikirjoitus). Suomen tiedekeskukset ry. https://tiedekeskukset.fi/kurotuksia-tiedekeskus-tulee-luoksesi/

Häikiö, T., Kanerva, O., & Kaakinen. J. K. (tekeillä). Awe and the Giants of the Ice Age.
‍
Häikiö, T., Kanerva, O., Lehtonen, E., & Kaakinen. J. K. (tekeillä). The effect of bullshit receptivity on perceptions of conspiracy credibility.

Heikkilä, M., Vidbäck, A., Vilppu, H., & Mikkilä-Erdmann, M. (toimitettu arvioitavaksi). Primary student teachers’ scientific literacy on biodiversity loss: the use and evaluation of source texts.

Hyvönen, S. K., Vainio, S. & Kaakinen, J. K. (arvioitavana). Task influences reading of epistemically suspect claims: Evidence from eye movements. https://osf.io/ucrdf_v1

‍Julku, H., Österman, S., Dawson, C., Elovaara, K., & Simola, J. (arvioitavana) Alpha oscillations are associated with curiosity during information-seeking.

Kaakinen, J. K., Goodarzi, A. M., Häikiö, T., Kivioja, P., Mäki, K. O.,& Pritup, D. Epistemically Suspect Beliefs about COVID-19: Results from aPopulation Survey in Finland. PsyArXiv. https://doi.org/10.31234/osf.io/wce3f

Kaakinen, J. K., Havu-Nuutinen, S., Häikiö, T., Julku, H., Koskela, T.,Mikkilä-Erdmann, M., Pihlajamäki, M., Pritup, D., Pulkkinen, K., Saarikivi, K.,Simola, J. & Wikström, V. (2023). Science Capital: Results from a FinnishPopulation Survey. EdArXiv. https://doi.org/10.35542/osf.io/qgzfy

Kaakinen, J. K. (23.10.2023). Epäluottamus on salaliittoteorioiden polttoainetta. Yhteiskunnasta,rakkaudella. Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan blogi.

Kaakinen, J. K. (2025). Luottavatko suomalaiset tutkittuun tietoon ja tieteeseen?. Psykologi-lehti, 1(2025). https://psykologilehti.fi/luottavatko-suomalaiset-tutkittuun-tietoon-ja-tieteeseen/

Kanerva, O., Häikiö, T., Mikkilä-Erdmann, M., Erdmann, N., & Kaakinen, J.K. (2024). SCHOOL CHILDREN’S SEARCH ENGINE RESULTS PAGE READING. PsyArXiv. https://doi.org/10.31234/osf.io/6uy85

Kesler, M., Havu-Nuutinen, S., & Kärkkäinen, S. (2024). Ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen biologian opetuksessa. Teoksessa Uitto, A., Jeronen, E., & Yli-Panula, E. (toim.), Biologian opetus jatiedekasvatus kestävän tulevaisuuden edistäjinä (s. 172-201). Suomenainedidaktinen tutkimusseura.

Lau, C. S., Mikkilä-Erdmann, M., & Erdmann, N. (toimitettu arvioitavaksi). Design, Engagement, Mechanism and Outcome: A scoping review of GenAI-supported inquiry-based learning.
‍
Lau, C. S., Mikkilä-Erdmann, M., Kaakinen, J., & Erdmann, N. (toimitettu arvioitavaksi). How primary students request and respond to feedback: Patterns and performance in a digital learning environment.
‍
Mäki, O. , Karlsson, L. C., Häikiö, T., Pritup, D., Kivioja, P., Soveri, A., & Kaakinen, J. K. (tekeillä). Conspiracy theory endorsement and attitudes toward international alliances.
‍
Mäki, O., De Maeyer, S., & Kaakinen, J. K. (tekeillä). Investigation of the difference between Likert scale vs explicit choice for measuring conspiracy theory endorsement.

Mäki, O., Häikiö, T., Pritup, D., Elovaara., K., & Kaakinen, J. K. (tekeillä). Science capital and scientific beliefs.

Marttila, E. & Kaakinen J.K. (tekeillä). Affective polarization and responsiviness to party cues.
‍
Marttila, E., Koivula A., & Kaakinen J.K. (arvioitavana). Ostracism, Loneliness, and Trust in Science: The Moderating Role of Political Trust.

Myllykoski, M. (2021). Kuinka kartuttaisimme yhteiskunnan tiedepääomaa?. Tieteessätapahtuu, 39(2), 1-2. https://journal.fi/tt/article/view/107627/62942

Okulov, J. (2025). Kuva-analyysi tiedettä esittävistä piirroksista. https://osf.io/preprints/osf/hwby8_v1

Pritup, D., Torkkeli, K., Karvonen, M., & Kaakinen, J. (tekeillä). Emotions and Science Capital.

Simola, J., Julku, H., Dawson, C., Östermann, S., Elovaara, K., & Häikiö,T. (2025). Curiosity and Evidence Quality Affect Information Seeking and EyeMovements During Reading. SSRN.

Torkkeli, K. (2024). ”Jokaiselta voi oppia jotain” (blogikirjoitus). Suomen tiedekeskukset ry. https://tiedekeskukset.fi/jokaiselta-voi-oppia-jotain/
‍
Torkkeli, K. (2024). Uusia yleisöjä, uusia yhteisöjä (blogikirjoitus). Suomen tiedekeskukset ry. https://tiedekeskukset.fi/uusia-yleisoja-uusia-yhteisoja/
‍
Torkkeli, K. (2024). Yhdessä kävijöiden kanssa (blogikirjoitus). Suomen tiedekeskukset ry. https://tiedekeskukset.fi/yhdessa-kavijoiden-kanssa/
‍
Torkkeli, K. & Enqvist, J. (2025). Yhdenvertaisuuskompassi (blogikirjoitus). Suomen tiedekeskukset ry. https://tiedekeskukset.fi/2025/02/27/yhdenvertaisuuskompassi/
‍
Torkkeli, K., Kaakinen, L., & Enqvist, J. (2026). Tiedeosallisuudensävyt: Tietoa ja tukea tiedekeskusten ja -museoiden yleisötyöhön. Suomentiedekeskukset ry. https://tiedekeskukset.fi/wp-content/uploads/Tiedeosallisuuden-savyt-2026.pdf

Torkkeli, K. & Kaakinen, L. (2026). Tiedeosallisuus ja tiedeviestinnän dialoginen käänne (blogikirjoitus). Suomen tiedekeskukset ry. https://tiedekeskukset.fi/tiedeosallisuus-ja-tiedeviestinnan-dialoginen-kaanne/
‍
Torkkeli, K. & Kaakinen, L. (2026). Yleisötyön ulottuvuuksia (blogikirjoitus). Suomen tiedekeskukset ry. https://tiedekeskukset.fi/yleisotyon-ulottuvuuksia/
‍
Vidbäck, A. (julkaistaan numerossa 3/2026). Lektio: Tiedelukutaidon opetus ja oppiminen alakoulussa: kehittämistutkimus ekologisessa viitekehyksessä. Psykologia.
‍
Vidbäck, A., Iiskala, T., Laakkonen, E., Erdmann, N. & Mikkilä-Erdmann, M. (arvioitavana). Development of primary students’ conceptions of animal adaptation and intertextual integration skills in a science literacy project. Instructional Science.
‍
Vidbäck, A., Mikkilä-Erdmann, M. & Iiskala, T. (tekeillä). Ekologinen viitekehys tiedelukutaitoon: katsaus opettajaksi opiskelevien osaamiseen ja työssä olevien opettajien kokemuksiin.
‍
Virtanen, O. J. (11.2.2026). Ristiriitatilanteet herättävät uinuvan lähdekritiikin (blogikirjoitus). Turun yliopiston Puheenvuoro-blogi. https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/puheenvuoro/ristiriitatilanteet-herattavat-uinuvan-lahdekritiikin

Virtanen, O. J., Häikiö, T., & Kaakinen, J. K. (tekeillä). Source–Belief Discrepancies Influence Reading and Source-Content Memory on Social Media.

Politiikkasuositukset

Tiedepääoman kartuttaminen kansalliseksi tavoitteeksi. FINSCI-politiikkasuositus 1/2022 (30.9.2022).

Suomi tarvitsee kansalliset valetiedon torjunnan suositukset ja vahvempaa tiedelukutaidon opetusta. FINSCI-politiikkasuositus, 1/2026.

Oppimiserojen kasvu pitää pysäyttää. INVEST Policy Brief (2023).

FINSCIn tutkijat ja tulokset mediassa ja muissa julkaisuissa

Färding, Aada. (15.10.2024). Tavoitteena tehokkaammat aivot. HS Tiede.

Aamuset-kaupunkimedia. (29.11.2024). Ällistys lisää kiinnostusta, mutta heikentää hölynpölyn tunnistamista. Aamuset.

Heiskanen, E. & Kouvo, T. (10.10.2024). Tiede on toimintaa – tieteestä sivistykseksi. MustRead.

Kaakinen, J. K. (29.5.2023). Tiedepääomalla parempia päätöksiä – poliitikot koulun penkille? MustRead.

Kivioja, P. (2022). Salaliittoteorioiden ihmemaassa: Tositarinoita ihmisistä kaninkolossa. Docendo.
[Teoksessa on julkaistu FINSCI-hankkeen salaliittouskomuskyselyn päätulokset.]

Kivioja, P. (25.9.2024). Salaliittoteoriat ovat tuhoisimpia niihin uskoville itselleen. Haaste.

Nieminen, R. (17.3.2022). ”Vähän tuntuu siltä, että Iphone salaa kuuntelee” – Tutkijat laativat listan Suomen 10 suosituimmasta salaliittoteoriasta, mukana on muutama todellinen klassikko. Helsingin Sanomat.

Puttonen, M. (4.5.2023). Empatia on kova juttu. Tiede-lehti.

Rautio, J. (2024). Jokainen epäilys ennen tätä ja tämän jälkeen. Enostone.
[Teoksessa on käytetty FINSCI-hankkeen salaliittouskomuskyselyyn tulleita palautteita.]

Römpötti, H. (19.9.2023). Aivotutkija Katri Saarikivi varoittaa: Jos suomalaisten vuorovaikutus hapertuu, koko yhteiskunta voi hajota. Helsingin Sanomat.

Saarinen, T. (15.6.2022). Tutkimusmatka salaliittoyhteisöön tai ainakin lähelle sitä – Tietokirja huomioi sekä ihmiset että tutkimuksen. Tieteessä tapahtuu.

Sandell, M. (17.3.2022). Kriisiajat kiihdyttävät salaliittoteorioita, mutta liskoihmisiin uskoo kovin harva. Yle Uutiset.

Sinkko-Westerholm, P. (14.4.2024). Tutkijoiden vapputempaus hymyilyttää: kaljanjuontia ja tutkimusten googlausta. Helsingin Sanomat.

Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcast: Miksi tiedeasenteisiin pitäisi vaikuttaa? (10.2.2025) Vieraana Johanna Kaakinen.

Yrttiaho, T. (27.4.2022). Anoppini, rokotekriitikko. Helsingin Sanomat.

Hankkeen materiaalit

Tutkiva-Tursas ja operaatio loppuraportti (digitaalinen pakopeli)

Tutkiva-Tursas ja operaatio loppuraportti on digitaalinen pakopeli, joka on tuotettu Tiedon lukutaito ja tietoon perustuva päätöksenteko -tapahtumaan syyskuussa 2026. Pelin tavoitteena on tutustuttaa pelaaja FINSCI-hankkeen keskeisiin tuloksiin, tuotoksiin ja vaikutuksiin. Peli on toteutettu ThingLink-alustalla ja sen visuaalinen ilme on luotu Canvalla. Pelin tarinan suunnittelussa on hyödynnetty Microsoft Copilot -tekoälyä. Pelin toteutus: Iiris Kangasniemi, Projektitutkija, Itä-Suomen yliopisto. Tutustu peliin!

Tiedeosallisuuden sävyt -opas

Tiedeosallisuuden sävyt tukee tiedekeskuksissa ja -museoissa tehtävää yleisötyötä tarjoamalla tietoa tiedeosallisuudesta. Julkaisu sisältää tiedeviestintää ja -kasvatusta sekä osallisuustyötä koskevaa tutkimustietoa ja tarjoaa käytännön työvälineitä tukemaan yleisölähtöistä tiedekeskustyötä. Tästä voit tutustua julkaisuun ja sen tiivistelmään.

Vipuset – kuka haksahtaa ensin? (korttipeli)

Yhteiskunnalla on haksahduskuume! Kuume on koholla, sillä jokaisen sisällä asusteleva Vänkääjä on päässyt valloilleen, ja vaikuttaa eri tavoin ihmisten toimintaan, tunteisiin ja ajatuksiin. Vänkääjällä on käytössään vaikuttamisen työkalupakki eli Vänkääjän vipuset. Vipuset ovat taivuttelukeinoja, joiden avulla yritetään esimerkiksi myydä jotain, saada tukea ajatuksilleen, vaikuttaa mielipiteisiin, tai levittää valheellista tietoa. Pelaajat kisaavat tunnistamalla Vänkääjän vipusia erilaisista tekstinpätkistä. Jos pelaajat haksahtavat Vänkääjän vipusiin, kuume kohoaa nopeasti. Tunnistamalla vaikuttamisen keinoja pelaajat torjuvat vaikutusyritykset, kasvattavat omaa vastustuskykyään sekä laskevat yhteiskunnan haksahduskuumetta. Pelin tavoite on laskea haksahduskuume ennen kuin on liian myöhäistä!

Vipuset-korttipelin takana ovat strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamat FINSCI- ja CRITICAL-hankkeet. Peliä yhteiskehitettiin vuosina 2024–2026 yhteistyökumppaneiden Rovaniemen ja Oulun kaupunginkirjastojen, Lapin korkeakoulukirjaston sekä Muuramen kunnankirjaston kanssa. Visuaalisen suunnittelun ja kuvituksen on tehnyt Ossi Pirkonen. Pelin digitaaliset taittomateriaalit julkaistaan avoimesti saataville syyskuun 2026 loppuun mennessä. Korttipelipakkoja on lainattavana syksyn aikana kirjastoissa kautta maan!

Pelin kehityksessä käytetyt lähteet

Barzilai, S., Thomm, E., & Shlomi-Elooz, T. (2020). Dealing with disagreement: The roles of topic familiarity and disagreement explanation in evaluation of conflicting expert claims and sources. Learning and Instruction, 69, 101367. https://doi.org/10.1016/j.learninstruc.2020.101367
Boler, M., Gharib, H., Kweon, Y. J., Trigiani, A., & Perry, B. (2025). Promoting Mis/Disinformation Literacy Among Adults: A Scoping Review of Interventions and Recommendations. Communication Research, 00936502251318630.
Compton, J. (2025). Inoculation theory. Review of Communication, 25(1), 1-13. https://doi.org/10.1080/15358593.2024.2370373
Douglas, K. M., Uscinski, J. E., Sutton, R. M., Cichocka, A., Nefes, T., Ang, C. S., & Deravi, F. (2019). Understanding conspiracy theories. Political Psychology, 40, 3-35. https://doi.org/10.1111/pops.12568
Goodsett, M. (2023). Applying misinformation interventions to library instruction and outreach. Journal of New Librarianship, 8(2), 78-112.
O’Mahony, C., Brassil, M., Murphy, G., Linehan, C. (2023). The efficacy of interventions in reducing belief in conspiracy theories: A systematic review. PLoS ONE, 18(4), e0280902. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0280902
Swire-Thompson, B., Cook, J., Butler, L. H., Sanderson, J. A., Lewandowsky, S., & Ecker, U. K. (2021). Correction format has a limited role when debunking misinformation. Cognitive Research: Principles and Implications, 6(1), 83. https://doi.org/10.1186/s41235‑021‑00346‑6
Van der Linden, S. (2023). Foolproof: Why misinformation infects our minds and how to build immunity. WW Norton & Company.
Van Der Linden, S. (2022). Misinformation: susceptibility, spread, and interventions to immunize the public. Nature medicine, 28(3), 460-467. https://doi.org/10.1038/s41591-022-01713-6
Van der Linden, S., Mailbach, E., & Leiserowitz, A. (2023). Exposure to Scientific Consensus Does Not Cause Psychological Reactance. Environmental Communication, 17(1), 1–8. https://doi.org/10.1080/17524032.2019.1617763
Young, J. C., Boyd, B., Yefimova, K., Wedlake, S., Coward, C., & Hapel, R. (2021). The role of libraries in misinformation programming: A research agenda. Journal of Librarianship and Information Science, 53(4), 539-550. https://doi.org/10.1177/0961000620966650

Huuhaa-tehdas ja Puppuresepti

Tiedon lukutaito ja tietoon perustuva päätöksenteko (LITERACY) -ohjelman alla rahoitetut FINSCI- ja CRITICAL-hankkeet ovat yhdessä kehittäneet työpajakonseptin ja vapaasti saatavilla olevan materiaalin, jonka avulla mis- ja disinformaation keinoja voi kokeilla käytännössä.
‍
Peruskoulun yläluokille ja toiselle asteelle suunnatussa Huuhaatehdas-työpajassa oppilaat pääsevät tehtailemaan vakuuttavaa huuhaata ja harhaanjohtavia lähteitä. Tehtaassa opitaan tunnistamaan, mikä tekee todistusaineistosta, perustelusta tai lähteestä epäluotettavan ja millä tavoin ihmisiin yritetään vaikuttaa. Samalla kilpaillaan vakuuttavimman huuhaan tehtailijan tittelistä.

Työpajassa hyödynnetään oheista Puppureseptiä, joka kokoaa yhteen epäluotettavien sisältöjen pääpiirteitä. Kokeile sinäkin pupun suoltamista, niin opit herkemmin tunnistamaan vedätyksen!

Vinkit tiedepääoman ja tiedelukutaidon kehittämiseksi kotona ja koulussa

FINSCI-hankkeen kasvatustieteilijät Turun sekä Itä-Suomen yliopistoista ovat tuottaneet interventioita, menetelmiä sekä opetus- ja oppimateriaaleja tiedelukutaidon sekä tiedepääoman kehittämiseksi kotona ja koulussa. Tavoitteena on ollut kasvattaa suomalaisten tiedepääomaa, jotta jokaisella olisi yhä paremmat edellytykset ymmärtää ilmastonmuutoksen kaltaisia viheliäitä ongelmia ja ilmiöitä.

Mitä on tiedepääoma ja miten sitä voidaan kartuttaa? Tiedepääoma-lähtöistä opettamisen mallia hyödyntäen voidaan lisätä oppilaiden tai oman perheen nuorempien myönteistä suhtautumista tutkittuun tietoon.

Miten voi vahvistaa tiedelukutaitoa ja vaativien käsitteiden ymmärtämistä internetissä? Näillä suosituksilla voidaan vahvistaa lukijoiden tiedelukutaitoa, jotta sopivan tiedon löytäminen internetin moninaisesta ja monissa lähteissä sijaitsevasta tiedosta sujuisi paremmin.

Poimi tästä linkistä napakka vinkkilista tiedepääoman ja tiedelukutaidon kehittämiseen! Vinkkejä voi soveltaa oman luokkansa tai perheensä kanssa.

Opettajan opas ja Tutkijan käsikirja tiedepääoman tukemiseksi

Miten voitaisiin tukea lasten ja perheiden tiedepääomaa? FINSCI-hankkeen kasvatustieteilijät Itä-Suomen yliopistosta ovat kehittäneet tutkivan oppimisen opetus- ja oppimateriaaleja veden ja ravinnon teemoista. Opetusmateriaali kytkeytyy ympäristö- ja luonnontiedon OPS-tavoitteisiin ja sisältöihin 3. ja 4. luokille, mutta soveltuu osittain myös pienemmille tai isommille oppilaille. Materiaalin tavoitteena on edistää oppilaiden tutkivan oppimisen taitoja, joten oppilaan omalla tekemisellä ja pohdinnoilla on tärkeä rooli. Oppimateriaali eli Tutkijan päiväkirja sisältää kotitehtäviä, joita on suunniteltu tehtäväksi yhdessä vanhempien tai sisarusten kanssa, näin edistäen koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Materiaalikokonaisuus perustuu kansainväliseen tiedepääomatutkimukseen ja sitä on testattu Suomessa luokkainterventioiden yhteydessä.

Materiaalit ovat vapaasti saatavilla tästä linkistä.

Opettajan opas ja Tutkijan käsikirja – ohjevideo

Tiedeväittämäkirppu

Lataa ja tulosta nostalginen tiedeväittämäkirppu

Hankkeen tapahtumat

FINSCI Symposium on Conspiracy Theory Research 25.11.2022

FINSCI Symposium on Conspiracy Theory Research

25. marraskuuta 2022, Helsingin yliopisto & Epicenter Helsinki

Miten ihmiset jäävät salaliittoteorioiden pauloihin? Keynote-puhuja prof. Jan-Willem van Prooijen (Vrije Universiteit Amsterdam) sekä useat kotimaiset ja kansainväliset salaliittoteorioiden tutkijat (Johanna K. Kaakinen, Katja Valaskivi, Niko Pyrhönen, Angelo Fasce, Kinga Polynczuk-Alenius) käsittelivät kysymystä filosofian, käyttäytymistieteiden, uskonnon, psykologian ja viestinnän näkökulmista.

Kirjailija Juha Rautio liittyi FINSCIn joukkoon marraskuussa 2022 luodakseen teoksen, joka perustui salaliittouskomuskyselystä saatuun palautteeseen, projektin tutkimukseen sekä hänen omaan taustatutkimukseensa salaliittouskomuksista. Hänen runonsa ”Jokainen epäilys ennen tätä ja tämän jälkeen” kantaesitys oli osa symposiumin ohjelmaa. Raution teos julkaistiin vuonna 2024.

Symposiumin jälkeen professori van Prooijen antoi yleisölle avoimessa tilaisuudessa haastattelun salaliittoteorioista.

Symposiumin ja yleisötilaisuuden puheenjohtajana ja juontajana toimi vanhempi tutkija Pasi Kivioja (psykologian ja puheterapian laitos). Symposiumin luentojen ja yleisötilaisuuden kuvaukset löytyvät tästä linkistä. Juha Raution kantesityksen tallenne löytyy alla.

Tieteestä kaikkien pääomaa: avoin FINSCI-seminaari 2.6.2023

Tieteestä kaikkien pääomaa: avoin FINSCI-seminaari

2. kesäkuuta 2023 klo 10–12, Tiedekeskus Heureka

Mitä on tiedepääoma, ja miten se jakautuu suomalaisten kesken? Onko tieteestä kiinnostumisella väliä? Millä tavoin tiedepääoman kartuttamista voisi tukea koulussa?

FINSCI-hankkeen ensimmäisen kauden päätösjuhlassa esitettiin vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin. Ohjelmassa oli puheenvuoroja hankkeen uunituoreista tutkimustuloksista.

Paikalla pääsi testaamaan myös oman tiedepääomansa ja saada suosituksia tiedetoimintaan. Koulutuksesta ja opetuksesta kiinnostuneille oli myös tarjolla esimerkkejä pedagogisista työkaluista tiedepääoman kartuttamiseksi luokka- ja kotiympäristöissä.

Puheenvuorot suoratoistettiin FINSCIn YouTube-kanavalla – katso tallenne alla.

Puheenvuorot

Millä tolalla on suomalaisten tiedepääoma? (Johanna K. Kaakinen, Turun yliopisto)
Puheenvuorossa avataan tiedepääoman merkitystä ja tuoreita kansallisen kyselytutkimuksemme tuloksia siitä, miten ensi kertaa Suomessa mitattu tiedepääoma kansalaisten kesken jakautuu.
Mihin tiedepääoma vaikuttaa? (Jaana Simola, Helsingin yliopisto)
Yksilön tiedepääomalla on väliä. Tässä puheenvuorossa kerrotaan tiedepääoman yhteyksistä päättelykykyyn, elämänlaatuun ja arjessa huijatuksi tulemisen todennäköisyyteen.
Miten tiedepääomaa voi kartuttaa? (Mirjamaija Mikkilä-Erdmann, Turun yliopisto & Sari Havu-Nuutinen, Itä-Suomen yliopisto)
Perheissä, kouluissa ja muissa oppilaitoksissa on monia mahdollisuuksia vaikuttaa tiedepääoman eri osa-alueisiin. Puheenvuorossa kuulet perheiden tiedepääoman rakentumisesta, menetelmistä tutkivan lukemisen opettamiseen sekä pedagogisista keinoista tiedepääoman eri osa-alueiden kartuttamiseen alakouluikäisille.
Miten tieteestä saadaan kaikkien pääomaa? (Johanna Enqvist, Suomen tiedekeskukset ry)
On monia, joita tiede ei tavoita. Puheenvuoro valottaa haastattelututkimukseen perustuvia näkökulmia tieteeseen ja osallisuuden esteisiin. Lisäksi kuulet millä tavoin tiedekeskukset voivat edistää yhdenvertaisia oikeuksia ja osallisuutta tutkittuun tietoon, oppimisen iloon ja tiedollisiin elämyksiin.

Vappuaaton scholargooglaus 30.4.2024

Laskelmiemme mukaan keskimäärin joka 6. sekunti ilmestyy uusi tutkimusartikkeli. Tiedettä siis kertyy huimaa vauhtia, ja aiemmat tutkimukset huomioonottaen, mukaan mahtuu tutkimuksia mitä mielikuvituksellisimmista aiheista. Yleensä siis, kun tutkijalta kysytään “onko tätä tutkittu?”, on vastaus kyllä.

Onko tutkittu -kysymykseen vastaaminen on myös olennainen osa uuden tutkimuksen tekemistä. Suuri osa tutkimuksen valmistelusta kuluu siihen, että selvitetään mitä jo tiedetään, millä tavalla tieto on selvitetty, ja mitä aukkopaikkoja tietoon jää. Tässä selvitystyössä ehdottomasti eniten käytetty hakukone on Googlen “nörttiversio”, eli Scholar Google.

Vuoden 2024 vappuaaton kunniaksi tutkijat Johanna Kaakinen ja Katri Saarikivi päivystivät koneidensa äärellä Helsingin Tiedekulmassa ja vastasivat katsojien kysymyksiin siitä, “Onko tätä tutkittu?”

Esimerkiksi:

Onko vappusiman vaikutuksia aivotoimintaan tutkittu?
Onko tutkittu kevätauringon vaikutusta mielialaan?
Entä keväträntäsateen?
Onko tutkittu syyhyvoiteen tehoamista satiaisiin?

Katsojat saivat kysyä Youtube-suoratoiston chatin kautta tai paikan päällä. Tutkijat käyttivät Scholar Googlea selvittämään että, no, onko tutkittu. Lähetyksen aikana tutkijat joivat vapun kunniaksi olutta. Tapahtuman tallenne löytyy alta.

Viaporin kekri 2025: Tunnekurpitsat

Miltä sinusta tuntuu juuri nyt? Miten tunteet näkyvät kehon viesteissä? Voisiko kurpitsalla mitata tunteita? Tässä laboratoriossa osallistujat pääsivät koko perheen voimin kokeilemaan tunteiden mittaamista. Maksuttomassa ja kaikille avoimessa koko perheen tapahtumassa testattiin, miten tunnemittareiksi muunnetut tavalliset kurpitsat aistivat tunteita ja reagoivat niihin!