FINSCI on Turun yliopiston psykologian oppiaineen johtama hanke, jossa on mukana Itä-Suomen ja Helsingin yliopistot, Heureka ja Suomen tiedekeskukset ry sekä Skope ry. Tutkimusta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.
Suomalainen tiedepääoma ja sen kasvattaminen (FINSCI) -hankkeen tavoite on tutkia ja kehittää suomalaista tiedepääomaa: yksilön valmiuksia olla vuorovaikutuksessa tieteen kanssa, kasvattaa tieteentekijöiden tuntemustaan sekä omaksua tiedon lukutaitoa ja kykyä suhtautua tietoon kriittisesti, keskustella erimielisten ihmisten kanssa ja perustella omia näkemyksiään.
Yhdistämällä psykologian, kognitiivisen neurotieteen, kasvatustieteen ja yhteiskuntatieteiden tutkimusta FINSCI luo uutta tietoa tiedepääoman kartuttamisen tavoista, sen yhteydestä tieteellisen tiedon ymmärtämiseen ja oppimiseen ja tietoon perustuvaan päätöksentekoon. Päämääränä on kehittää osallistavia vuorovaikutuksen tapoja, yhteisöllistä tiedetoimintaa ja tieteeseen liittyvää vuorovaikutusta, mikä osaltaan lisää tieteen saavutettavuutta.
Turun yliopistolla on hankkeessa kaksi työpakettia. Johanna Kaakisen johtama psykologian oppiaineen työpaketti tutkii tunteiden, kuten uteliaisuuden ja ällistyksen, vaikutusta ihmisten tiedonkäsittelyyn. Mirjamaija Mikkilä-Erdmannin johtama opettajankoulutuslaitoksen työpaketti tutkii lasten, nuorten ja aikuisten tiedepääomaa, käsitteellistä tietoa, uskomuksia ja toimijuutta.
FINSCI-hanke on osana STN:n Tiedon lukutaito ja tietoon perustuva päätöksenteko (LITERACY) -ohjelmaa, jonka tavoitteena on etsiä ratkaisuja siihen, miten tietoa voidaan käyttää kriittisesti ja rakentavasti niin yksilöiden kuin yhteiskunnallisen päätöksenteon ja toiminnan tukena.
Hankkeen julkaisut
Dawson, C., Julku, H., Pihlajamäki, M., Kaakinen, J. K., Schooler, J. W., & Simola, J. (2024). Evidence-based scientific thinking and decision-making in everyday life. Cognitive Research: Principles and Implications, 9(1), 50. https://doi.org/10.1186/s41235-024-00578-2
Elovaara, K., Dawson, C., Svedholm‐Häkkinen, A. M., Kaakinen, J. K., & Simola, J. (2026). The Role of Cognitive Sophistication in Science Capital. Scandinavian Journal of Psychology. https://doi.org/10.1111/sjop.70133
Erdmann, N., Mikkilä-Erdmann, M., Lähteenmäki, M. & Anto, E. (2022). Primary school students‘ learning of complex science phenomena with multiple online sources. Teoksessa T. Kärki ym. (toim.) Ainedidaktiikka ajassa: Laajenevat oppimisympäristöt ja eri-ikäiset oppijat (s. 55-71). Suomen ainedidaktinen tutkimusseura.
Fischer, A., Havu-Nuutinen, S., Kontkanen, S., & Suortti, E. (2024). Investigating sustainability education in the science capital teaching approach: Competence development and pillar considerations. Interdisciplinary Journal of Environmental and Science Education, 20(4), e2418. https://doi.org/10.29333/ijese/15038
Heikkilä, M., & Eriksen, A. (2024). Polyphonic agency as precondition for teachers’ research literacy. Educational Philosophy and Theory, 56(1), 63-73. https://doi.org/10.1080/00131857.2023.2224560
Heikkilä, M., Häkkinen, M., Vidbäck, A., Mikkilä-Erdmann, M., & Sääksjärvi, I. E. (2024). Student teachers’ conceptual understanding of biodiversity loss in a multiple-source learning environment. Environmental Education Research, 1-15. https://doi.org/10.1080/13504622.2024.2436110
Heikkilä, M., Lähteenmäki, M., Laakkonen, E., & Mikkilä-Erdmann, M. (2025). Millaista tiedepääomaa alkuvaiheen luokanopettajaopiskelijoilla on?. Kasvatus, 56(1), 87–102. https://doi.org/10.33348/kvt.141191
Heikkilä, M., Mankki, V., Iiskala, T., & Mikkilä-Erdmann, M. (2025). The Role of Educational Science in Professional Knowledge: Student Teachers’ Reflections. Professions and Professionalism, 15(2). https://doi.org/10.7577/pp.6200
Heikkilä, M., Mankki, V., Varis, S., Iiskala, T., Metsäpelto, R. L., & Mikkilä-Erdmann, M. (2025). Striving for a holistic view: student teachers’ views on teacher competencies. Cogent Education, 12(1). https://doi.org/10.1080/2331186X.2025.2592373
Heikkilä, M., Vidbäck, A., Mikkilä-Erdmann, M., Rautio, K., & Erdmann, N. (2026). Student teachers’ syntheses of knowledge on biodiversity loss from relevant, irrelevant and fake sources. International Journal of Science Education, 1-19. https://doi.org/10.1080/09500693.2026.2617917
Häikiö, T., Kanerva, O., Erdmann, N., Mikkilä‐Erdmann, M., & Kaakinen, J. K. (2026). The Effect of Relevance on Children's Multiple Text Reading: Evidence From Eye Movements. Scandinavian Journal of Psychology. https://doi.org/10.1111/sjop.70099
Kaakinen, J. K., Goodarzi, A. M., Häikiö, T., Kivioja, P., Mäki, K. O., & Pritup, D. (2025). Epistemically Suspect Beliefs about COVID-19: Results from a Population Survey in Finland. Applied Cognitive Psychology, 39(5), e70117. https://doi.org/10.1002/acp.70117
Kaakinen, J. K., Havu-Nuutinen, S., Häikiö, T., Julku, H., Koskela, T., Mikkilä-Erdmann, M., Pihlajamäki, M., Pritup, D., Pulkkinen, K., Saarikivi, K., Simola, J., & Wikström, V. (2023). Science capital: Results from a Finnish population survey. Public Understanding of Science. https://doi.org/10.1177/09636625241310756
Kallio, H., Vidbäck, A., & Mikkilä-Erdmann, M. (2025). Monilähteinen tiedelukutaito opettajaopintojen alussa. Ainedidaktiikka. https://doi.org/10.23988/ad.141938
Kanerva, O., Häikiö, T., Päällysaho, H., & Kaakinen, J. K. (2024). Impact of awe on topic interest and recognition memory for information in planetarium films. Cognition and Emotion, 1-11. https://doi.org/10.1080/02699931.2024.2428787
Koivu, T., Pulkkinen, K., Myllykoski, M., Kaakinen, J. K., & Tomminen, J. (2021). Haasteena suomalaisen tiedepääoman vahvistaminen. Tieteessä tapahtuu, 39(5), 3-11. https://journal.fi/tt/article/view/112046/65767
Kontkanen, S., Koskela, T., Kanerva, O., Kärkkäinen, S., Waltzer, K., Mikkilä-Erdmann, M., & Havu-Nuutinen, S. (2024). Science capital as a lens for studying science aspirations–a systematic review. Studies in Science Education. https://doi.org/10.1080/03057267.2024.2388931
Koskela, T., Kontkanen, S., Kärkkäinen, S., Waltzer, K., Havu-Nuutinen, S., & Mikkilä- Erdmann, M. (2021). Tiedepääoma ja koulutuksellinen tasa-arvo suomalaisessa luonnontieteiden osaamisessa. Tiedepolitiikka, 46(4), 42-50. https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/109906/67147
Kärkkäinen, S., Havu-Nuutinen, S., Kontkanen, S., & Waltzer, K. (2024). Finnish primary school students’ perceptions on water systems: Exploring sources and usage at home and in society. Eurasia Journal of Mathematics, Science and Technology Education, 20(5), em2434. https://doi.org/10.29333/ejmste/14446
Mäki, K. O., Karlsson, L. C., Kaakinen, J. K., Schmid, P., Lewandowsky, S., Antfolk, J., & Soveri, A. (2024). COVID-19 and influenza vaccine-hesitancy subgroups. PloS one, 19(7), e0308159. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0308159
Mäki, O., Marttila, E., Häikiö, T., Pritup, D., Elovaara, K., Kivioja, P., & Kaakinen, J. K. (2026). Conspiracy Theory Endorsement Profiles: A Cluster Validation Study. European Journal of Social Psychology. https://doi.org/10.1002/ejsp.70080
Simola, J., Julku, H., Dawson, C., Österman, S., Elovaara, K., & Häikiö, T. (2026). Curiosity and Evidence Quality Affect Information Seeking and Eye Movements During Reading. Cognition, 274, 106598. https://10.1016/j.cognition.2026.106598
Suortti, E., Havu-Nuutinen, S., & Kärkkäinen, S. (2023). Finnish parents’ science capital and its association with sociodemographic issues. International Journal of Science Education, Part B, 1-20. https://doi.org/10.1080/21548455.2023.2263607
Torkkeli, K., Karvonen, M., Pritup, D., & Enqvist, J. (2025). ‘It benefits every moment’: Understandings of and engagements in science-related practices in everyday life. Public Understanding of Science, 09636625241309055. https://doi.org/10.1177/09636625241309055
Vidbäck, A., Iiskala, T., & Mikkilä-Erdmann, M. (2023). Opettajien kokemuksia tiedelukutaidon opetuksen haasteista alakoulussa. Ainedidaktiikka, 7(2), 3-24. https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/download/130713/89867
Vidbäck,A., Mikkilä-Erdmann, M. & Iiskala, T. (2025). Opettajien positioituminen tiedelukutaitoprojektissa: Havaittujen tarjoumien ja toimijuuden merkitys. Kasvatus, 56(4), 504-519. https://doi.org/10.33348/kvt.145987
Asikainen, DC. (2026). Fysiikan opiskelijoiden tiedepääoma. (Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto).
Bishal, S.R. (2026). Developing a Data-Driven Feedback System to Support Students’ Multiple-Source Learning Processes in LearnNet. (Diplomityö, Turun yliopisto).
Brummer, J., & Niittysalo, S. (2025). Oppilaiden minäpystyvyyskokemuksien yhteys nettilukemisen taitojen oppimiseen. (Kandidaatin tutkielma, Turun yliopisto).
Fischer, A. (2024). Investigating Sustainability Education in the Science Capital Teaching Approach: Competence Development and Pillar Considerations. (Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto).
Haaranen, H. (2025). Yhteiskunnallisen aktiivisuuden yhteys koronavirusta koskeviin uskomuksiin väestökyselyllä mitattuna. (Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto).
Heikkilä, M. (2022). Agency as polyphony. Student and primary teachers’ narration embedded in theory and practice. (Väitöskirja, Turun yliopisto).
Hurula, O. & Yläkallio, T. (2026). Ilmastonmuutostiedon yhteys 5.–6.-luokkalaisten ilmastotunteisiin. (Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto).
Hyvönen, S. (2025). Lukijan suhtautumisen ja aiheiden tuttuuden vaikutus väitteiden lukemiseen: Silmänliiketutkimus. (Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto).
Juntunen, K. (2025). Väärää valuuttaa: laadullinen sisällönanalyysi yli 60-vuotiaiden naisten tiedepääomasta. (Pro gradu -tutkielma, Oulun yliopisto).
Kammonen, L. (2025). 12-vuotiaiden esittämiä perusteluja terveydestä, eettisistä valinnoista ja kestävästä kehityksestä. (Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto).
Karvanen, A. (2026). Tiedepääoman ja sen osa-alueiden yhteys elämänlaatuun. (Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto).
Kauhanen, M. (2026). Yhteiskunnallisen luottamuksen ja mediankäytön yhteys salaliittouskomuksiin. (Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto).
Korhonen, N., & Myllynen, J. (2025). "En mä osaa piirtää" Luonnontiedeosaaminen 3-4. luokkalaisten piirroksissa. (Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto).
Lehtonen, E. (2026). Hevonpaska-alttiuden yhteys salaliittoteorioihin uskomiseen. (Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto).
Minkkinen, A. (2025). Toivon eri muotojen ja maailmankuvan ekologisuuden yhteydet ympäristötoimintaan. (Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto).
Mustalahti, E. (2026). Koulun ulkopuolisen tiedeharrastuneisuuden yhteys alakoululaisen akateemiseen menestykseen. (Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto).
Mäki, O. (2025). Vaccine Communication: An Empirical Investigation of Three Approaches for Addressing Vaccine Hesitancy. (Väitöskirja, Turun yliopisto).
Vidbäck, A. (2026). Tiedelukutaidon opetus ja oppiminen alakoulussa. Kehittämistutkimus ekologisessa viitekehyksessä. (Väitöskirja, Turun yliopisto).
Younesi Asl, A. (2024). “I trust [the source] but not always”: A qualitative study on evaluation of credibility of online socio-scientific information in Finland. (Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto).
Kaakinen, J. K., Goodarzi, A. M., Häikiö, T., Kivioja, P., Mäki, K. O., & Pritup, D. Epistemically Suspect Beliefs about COVID-19: Results from a Population Survey in Finland. PsyArXiv. https://doi.org/10.31234/osf.io/wce3f
Kaakinen, J. K., Havu-Nuutinen, S., Häikiö, T., Julku, H., Koskela, T., Mikkilä-Erdmann, M., Pihlajamäki, M., Pritup, D., Pulkkinen, K., Saarikivi, K., Simola, J. & Wikström, V. (2023). Science Capital: Results from a Finnish Population Survey. EdArXiv. https://doi.org/10.35542/osf.io/qgzfy
Kaakinen, J. K. (23.10.2023). Epäluottamus on salaliittoteorioiden polttoainetta. Yhteiskunnasta, rakkaudella. Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan blogi.
Kaakinen, J. K. (2025). Luottavatko suomalaiset tutkittuun tietoon ja tieteeseen?. Psykologi-lehti, 1(2025).
Kanerva, O., Häikiö, T., Mikkilä-Erdmann, M., Erdmann, N., & Kaakinen, J. K. (2024). SCHOOL CHILDREN’S SEARCH ENGINE RESULTS PAGE READING. PsyArXiv. https://doi.org/10.31234/osf.io/6uy85
Kesler, M., Havu-Nuutinen, S., & Kärkkäinen, S. (2024). Ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen biologian opetuksessa. Teoksessa Uitto, A., Jeronen, E., & Yli-Panula, E. (toim.), Biologian opetus ja tiedekasvatus kestävän tulevaisuuden edistäjinä (s. 172-201). Suomen ainedidaktinen tutkimusseura.
Marttila, E.,Koivula, A., & Kaakinen, J. (Valmisteilla). Social deprivation and trust inscience: Exploring the moderating role of political distrust.
Myllykoski, M. (2021). Kuinka kartuttaisimme yhteiskunnan tiedepääomaa?. Tieteessä tapahtuu, 39(2), 1-2. https://journal.fi/tt/article/view/107627/62942
Okulov, J. (2025). Kuva-analyysi tiedettä esittävistä piirroksista. https://osf.io/preprints/osf/hwby8_v1
Simola, J., Julku, H., Dawson, C., Östermann, S., Elovaara, K., & Häikiö, T. (2025). Curiosity and Evidence Quality Affect Information Seeking and Eye Movements During Reading. SSRN. http://dx.doi.org/10.2139/ssrn.5360180
Vidbäck, A., Iiskala, T., Laakkonen, E., Erdmann, N. & Mikkilä-Erdmann, M. (Arvioitavana). Development of primary students’ conceptions of animal adaptation and intertextual integration skills in a science literacy project.
Tiedepääoman kartuttaminen kansalliseksi tavoitteeksi. FINSCI-politiikkasuositus 1/2022 (30.9.2022).
Suomi tarvitsee kansalliset valetiedon torjunnan suositukset ja vahvempaa tiedelukutaidon opetusta. FINSCI-politiikkasuositus, 1/2026.
Oppimiserojen kasvu pitää pysäyttää. INVEST Policy Brief (2023).
Färding, Aada. (15.10.2024). Tavoitteena tehokkaammat aivot. HS Tiede.
Aamuset-kaupunkimedia. (29.11.2024). Ällistys lisää kiinnostusta, mutta heikentää hölynpölyn tunnistamista. Aamuset.
Heiskanen, E. & Kouvo, T. (10.10.2024). Tiede on toimintaa – tieteestä sivistykseksi. MustRead.
Kaakinen, J. K. (29.5.2023). Tiedepääomalla parempia päätöksiä – poliitikot koulun penkille? MustRead.
Kivioja, P. (25.9.2024). Salaliittoteoriat ovat tuhoisimpia niihin uskoville itselleen. Haaste.
Nieminen, R. (17.3.2022). ”Vähän tuntuu siltä, että Iphone salaa kuuntelee” – Tutkijat laativat listan Suomen 10 suosituimmasta salaliittoteoriasta, mukana on muutama todellinen klassikko. Helsingin Sanomat.
Puttonen, M. (4.5.2023). Empatia on kova juttu. Tiede-lehti.
Römpötti, H. (19.9.2023). Aivotutkija Katri Saarikivi varoittaa: Jos suomalaisten vuorovaikutus hapertuu, koko yhteiskunta voi hajota. Helsingin Sanomat.
Saarinen, T. (15.6.2022). Tutkimusmatka salaliittoyhteisöön tai ainakin lähelle sitä – Tietokirja huomioi sekä ihmiset että tutkimuksen. Tieteessä tapahtuu.
Sandell, M. (17.3.2022). Kriisiajat kiihdyttävät salaliittoteorioita, mutta liskoihmisiin uskoo kovin harva. Yle Uutiset.
Sinkko-Westerholm, P. (14.4.2024). Tutkijoiden vapputempaus hymyilyttää: kaljanjuontia ja tutkimusten googlausta. Helsingin Sanomat.
Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcast: Miksi tiedeasenteisiin pitäisi vaikuttaa? (10.2.2025) Vieraana Johanna Kaakinen.
Yrttiaho, T. (27.4.2022). Anoppini, rokotekriitikko. Helsingin Sanomat.
Hankkeen materiaalit
Syyskuun 2026 lopussa ilmestyy julkaisu Tiedeosallisuuden sävyt, joka tukee tiedekeskuksissa ja -museoissa tehtävää yleisötyötä tarjoamalla tietoa tiedeosallisuudesta. Julkaisu sisältää tiedeviestintää ja -kasvatusta sekä osallisuustyötä koskevaa tutkimustietoa ja tarjoaa käytännön työvälineitä tukemaan yleisölähtöistä tiedekeskustyötä. Jo nyt voit kuitenkin tutustua julkaisusta tehtyyn tiivistelmään.
Yhteiskunnalla on haksahduskuume! Kuume on koholla, sillä jokaisen sisällä asusteleva Vänkääjä on päässyt valloilleen, ja vaikuttaa eri tavoin ihmisten toimintaan, tunteisiin ja ajatuksiin. Vänkääjällä on käytössään vaikuttamisen työkalupakki eli Vänkääjän vipuset. Vipuset ovat taivuttelukeinoja, joiden avulla yritetään esimerkiksi myydä jotain, saada tukea ajatuksilleen, vaikuttaa mielipiteisiin, tai levittää valheellista tietoa. Pelaajat kisaavat tunnistamalla Vänkääjän vipusia erilaisista tekstinpätkistä. Jos pelaajat haksahtavat Vänkääjän vipusiin, kuume kohoaa nopeasti. Tunnistamalla vaikuttamisen keinoja pelaajat torjuvat vaikutusyritykset, kasvattavat omaa vastustuskykyään sekä laskevat yhteiskunnan haksahduskuumetta. Pelin tavoite on laskea haksahduskuume ennen kuin on liian myöhäistä!
Vipuset-korttipelin takana ovat strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamat FINSCI- ja CRITICAL-hankkeet. Peliä yhteiskehitettiin vuosina 2024–2026 yhteistyökumppaneiden Rovaniemen ja Oulun kaupunginkirjastojen, Lapin korkeakoulukirjaston sekä Muuramen kunnankirjaston kanssa. Peli julkaistaan syyskuussa 2026.
Tiedon lukutaito ja tietoon perustuva päätöksenteko (LITERACY) -ohjelman alla rahoitetut FINSCI- ja CRITICAL-hankkeet ovat yhdessä kehittäneet työpajakonseptin ja vapaasti saatavilla olevan materiaalin, jonka avulla mis- ja disinformaation keinoja voi kokeilla käytännössä.
Peruskoulun yläluokille ja toiselle asteelle suunnatussa Huuhaatehdas-työpajassa oppilaat pääsevät tehtailemaan vakuuttavaa huuhaata ja harhaanjohtavia lähteitä. Tehtaassa opitaan tunnistamaan, mikä tekee todistusaineistosta, perustelusta tai lähteestä epäluotettavan ja millä tavoin ihmisiin yritetään vaikuttaa. Samalla kilpaillaan vakuuttavimman huuhaan tehtailijan tittelistä.
Työpajassa hyödynnetään oheista Puppureseptiä, joka kokoaa yhteen epäluotettavien sisältöjen pääpiirteitä. Kokeile sinäkin pupun suoltamista, niin opit herkemmin tunnistamaan vedätyksen!
Miten vahvistaa tiedelukutaitoa ja vaativien käsitteiden ymmärtämistä internetissä? Nykypäivän haastaviin ilmiöihin, kuten ilmastonmuutokseen, liittyvää tietoa etsitään usein internetistä. Sopivan tiedon löytäminen internetin moninaisesta ja monissa lähteissä sijaitsevasta tiedosta on lukijalle vaativaa. FINSCI-hankkeen kasvatustieteilijät Turun yliopistosta ovat kehittäneet suosituksia, joilla tiedelukutaitoa voidaan vahvistaa.
Poimi tästä linkistä napakka vinkkilista! Vinkkejä voi soveltaa oman luokkansa tai vaikka perheensä kanssa.
Miten voitaisiin tukea lasten ja perheiden tiedepääomaa? FINSCI-hankkeen kasvatustieteilijät Itä-Suomen yliopistosta ovat kehittäneet tutkivan oppimisen opetus- ja oppimateriaaleja veden ja ravinnon teemoista. Opetusmateriaali kytkeytyy ympäristö- ja luonnontiedon OPS-tavoitteisiin ja sisältöihin 3. ja 4. luokille, mutta soveltuu osittain myös pienemmille tai isommille oppilaille. Materiaalin tavoitteena on edistää oppilaiden tutkivan oppimisen taitoja, joten oppilaan omalla tekemisellä ja pohdinnoilla on tärkeä rooli. Oppimateriaali eli Tutkijan päiväkirja sisältää kotitehtäviä, joita on suunniteltu tehtäväksi yhdessä vanhempien tai sisarusten kanssa, näin edistäen koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Materiaalikokonaisuus perustuu kansainväliseen tiedepääomatutkimukseen ja sitä on testattu Suomessa luokkainterventioiden yhteydessä.
Materiaalit ovat vapaasti saatavilla tästä linkistä.
Tiedeväittämäkirppu
Hankkeen tietosuojaselosteet
