Oppimisen ja opetuksen tutkimuskeskus CERLI

Oppimisen ja opetuksen tutkimuskeskuksessa (CERLI, Centre for Research on Learning and Instruction) tehdään korkeatasoista ja kansainvälisesti suuntautunutta koko elämänkaaren kattavaa tutkimusta.  

 

Teksti jossa yliopiston logo ja lisäteksti Oppimisen ja opetuksen tutkimuskeskus.

CERLI on opettajankoulutuslaitoksen tutkimusyhteisö, johon kuuluu koko OKL:n henkilöstö (mukaan lukien apurahatutkijat ja vierailevat tutkijat) sekä harjoittelukoulujen opetushenkilöstö.

CERLI on laajasti verkostoitunut ja tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia oppimisen ja opetuksen tutkimuksen keskeisten toimijoiden kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti. Toimintatapojamme ovat muun muassa seminaarit, lukupiirit ja kirjoitustyöpajat.  

CERLI toimii Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen yhteydessä.

Tutustu tutkimusteemoihimme ja tutkimusryhmiimme

Hyvinvointi ja osallisuus kasvu- ja oppimisyhteisöissä

Tutkimusryhmä tarkastelee osallisuuden, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden rakentumista erilaisissa kasvu-, kehitys- ja oppimisyhteisöissä. Kiinnostuksen kohteina ovat esimerkiksi 1) yksinäisyyteen ja ostrakismiin liittyvät fysiologiset, psykologiset ja sosiaaliset mekanismit sekä niiden kehitykselliset jatkumot, 2) eri palvelujärjestelmien monialainen yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen lapsen, nuoren ja perheiden hyvinvointia vahvistavana jatkumona, 3) haavoittuvassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden äänten kuuleminen sekä 4) eriarvoisuuskehitykseen vaikuttaminen ja erilaisuuden arvon korostaminen erilaisten interventio- ja preventiomenetelmien keinoin. Tutkimusryhmä on vahvan monitieteinen ja se viitekehyksenä toimivat mm. Lapsen oikeuksien sopimuksessa ja Kansallisessa lapsistrategiassa linjatut, erityisesti lasten osallisuutta, toimijuutta sekä lapsuuden ja nuoruuden ainutlaatuisuutta ja hiljaisten äänien merkityksellisyyttä korostavat asiat.

Ryhmän yhteyshenkilöt: Niina Junttila ja Tiina Annevirta

Tutkimusryhmän jäsenet:

Jaanet Salminen
Kirsi Heikinheimo
Miia Tuominen
Niina Junttila
Nina Mellenius
Pamela-Zoe Topalli
Saija Westerlund-Cook
Tiina Annevirta
Venla Panula

Yhteistyössä:

Linnea Karlsson (TY)
Marja-Kristiina Lerkkanen (JY)
Matti Sarvimäki (Aalto)
Noona Kiuru (JY)
Petri Virtanen (ITLA, UV)
Eija Pakarinen (JY)
Katariina Salmela-Aro (HY)
 

Kestävyyskasvatus ja kestävän kehityksen pedagogiikka

Kestävyyskasvatus ja kestävän kehityksen pedagogiikka

Kestävällä pohjalla toimiva yhteiskunta voidaan saavuttaa kestävän kehityksen sen ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen sekä kulttuurisen kestävyyden kautta. Kestävän kehityksen käsite pohjaa ekologiseen kestävään kehitykseen ottaen huomioon sosioekonomisen kestävän kehityksen ja keskeinen tavoite on maapallon resurssien jakamisessa niin, että taataan perustarpeet jokaiselle ja sitä myöden hyvä elämän laatu tuleville sukupolville.

Kestävällä pohjalla oleva koulutus puolestaan tarjoaa oppimisen ja käytännön kokemusten mahdollistamista, opiskelijoiden osallistamista ja mahdollisuuksia vapaaehtoiseen toimintaan, joka tukee henkilökohtaista kehitystä, yhteisöön sitoutumista ja lopulta johtaa muutokseen sekä yhteiskunnassa että luonnossa. Kestävän kehityksen koulutus on työkalu, joilla ihmiset saadaan ymmärtämään ympäristön monimuotoisuus ja mukauttamaan toimintansa ja suuntaamaan kehityksensä niin että ne ovat harmoniassa ympäristön kanssa. Koulutuksella, sen kaikilla tasoilla (esim. koulut, yliopistot) on keskeinen rooli kestävän yhteiskunnan rakentamisessa.

Tutkimus sisältää useita osa-alueita. Kohderyhmänä ovat opettajaopiskelijat ja koulun oppilaat. Tutkimukset kohdistuvat muun muassa opiskelijoiden tietoisuuteen kestävästä kehityksestä ja heidän käsityksiinsä ja käsitteiden hallitsemiseen kestävästä kehityksestä sekä esimerkiksi sosiaaliseen pätevyyteen opettaa vaikkapa ilmastonmuutosta. Tutkimusryhmä tekee tiivistä yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti.

Yhteyshenkilö: Eija Yli-Panula

Tutkimusryhmän jäsenet:

Eija Yli-Panula 
Eila Matikainen 
Heini-Marja Pakula 
Pekka Tolonen
Sofia Vesterkvist

>> Luokanopettajat ja kestävän kehityksen tutkimuksen tietosuojaseloste 2021

Kielenoppiminen, kielenopetus ja kielellinen moninaisuus koulutuksessa ja kasvatuksessa

Kielenoppiminen, kielenopetus ja kielellinen moninaisuus koulutuksessa ja kasvatuksessa

Ryhmä tutkii kielenoppimista ja -opetusta, luku- ja kirjoitustaitoa sekä kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta erilaisissa koulutuskonteksteissa. Tutkimukset keskittyvät muun muassa vieraan kielen oppimiseen, varhennettuun kielenopetukseen, kaksikieliseen opetukseen, monikielisyyteen, kielen ja kirjallisuuden opetukseen, kielellisesti ja kulttuurisesti vastuulliseen opetukseen sekä akateemisesti ja kulttuurisesti moninaisten ryhmien oppimistilanteisiin ja -prosesseihin.

Tutkimusryhmän tavoite on ymmärtää ensimmäisen, toisen ja vieraan kielen oppimiseen, luku- ja kirjoitustaidon kehittämiseen sekä monikielisiin ja kulttuurisesti moninaisiin luokkahuoneisiin liittyviä käytänteitä ja prosesseja opettajien ja oppijoiden näkökulmasta. Tutkimukset tuottavat tietoa oppijoiden (kielen)oppimisen, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä opettajankoulutuksen ja pedagogisten käytänteiden kehittämiseen. 

Tutkimusryhmän työskentelylle on soveltavan kielentutkimuksen tavoin tyypillistä monimenetelmällisyys ja -tieteisyys. Tutkimuksissa yhdistyvät laadulliset ja määrälliset menetelmät sekä eri tieteenalat. Painopiste on laadullisissa menetelmissä, ja tyypillisiä tiedonkeruu- ja analyysimenetelmiä ovat keskustelunanalyysi, teema-analyysi, visuaaliset narratiivit, havainnointi (observointi), haastattelut ja kyselyt. Ryhmässä on soveltavan kielentutkimuksen tutkijoita ja tohtorikoulutettavia.

Yhteyshenkilö: Elisa Repo

Tutkimusryhmän jäsenet:

Juli-Anna Aerila
Pilvi Heinonen
Riia Kivimäki
Kaisa Korpinen
Elisa Repo
Anssi Roiha
Sara Routarinne
Maria Tyrer
Julia Zhelezovskaia

 

Korkeakoulutus, ammatillinen kehittyminen ja työssä oppiminen

Korkeakoulutus, ammatillinen kehittyminen ja työssä oppiminen 

Tutkimusryhmän ensisijaisena tavoitteena on edistää korkea-asteen oppilaitoksissa ja työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja opettamista. Ensinnäkin, tutkimus kohdistuu opettamiseen ja oppimisprosesseihin, niiden säätelyyn sekä erilaisissa konteksteissa tapahtuvaan käsitteelliseen muutokseen ja em. elementtien keskinäiseen vuorovaikutukseen. Toiseksi, painopiste on erilaisten oppimisympäristöjen tarkastelussa sekä niiden vaikutuksessa osaamisen edistymiseen. Kolmanneksi, tavoitteena on tarkastella työpaikoilla ja ammatillisissa yhteisöissä tapahtuvaa kollegiaalisuutta ja yhteistoimintaa. Käytämme monipuolisia tutkimusmenetelmiä, joihin kuuluvat itseraportointimenetelmät (esimerkiksi haastattelut ja kyselyt) sekä toisaalta vastaajista riippumaton online mittaaminen (esimerkiksi fysiologiset tutkimukset ja silmänliiketutkimus). Lisäksi hyödynnämme tutkimusasetelmissa virtuaalisia ympäristöjä, lisättyä todellisuutta sekä sellaisia menetelmiä, jotka on kehitetty toimijoiden välisten suhteiden analysoimiseen, kuten sosiaalista verkostoanalyysia. Tutkimuskohteena ovat yleensä vaativaa asiantuntijaosaamista edellyttävät kontekstit ja akateemiset ammatit.

Yhteyshenkilö: Tuire Palonen

Tutkimusryhmän jäsenet:

Erkki Anto
Mirva Heikkilä 
Neea Heinonen
Laura Helle
Tarja-Riitta Hurme
Samuli Laato
Matti Lappalainen
Emilia Lipponen
Mirjamaija Mikkilä-Erdmann
Mari Murtonen
Siru Myllykoski-Laine
Tuire Palonen
Maikki Pouta
Marjaana Puurtinen
Heidi Salmento
Ilona Södervik
Henna Vilppu
Tuike Iiskala
Erika Österholm

 

 

Käsityökasvatus

Käsityökasvatus

Käsityökasvatuksen tutkimusalueet:

  • Käsityön pedagoginen ja didaktinen tutkimus
  • Innovaatiopedagogiikan ja ekososiaalisen design-ajattelun tutkimus
  • Käsityö kulttuurin, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittäjänä
  • Yrittäjyyskasvatustutkimus
  • Turvallisen oppimis- ja työympäristön tutkimus
  • Käsityökasvatuksen tieteenalan ja opettajankoulutuksen tutkimus

Tohtoriseminaari joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina Rauman kampuksella, mahdollisuus etäyhteyteen. Seminaaria pitää käsityökasvatuksen professori Eila Lindfors. Lisätietoja: tohtorikoulutettava Sari Saarnilahti, sisand@utu.fi

Tutkimusryhmän jäsenet:

Eila Lindfors
Mika Metsärinne
Marja-Leena Rönkkö
Jaana Lepistö
Brita Somerkoski
Matti Waitinen
Anne Tiikkala
Juha Jaatinen
Matti Pirttimaa
Sari Saarnilahti 
Mikko Puolitaival
Laura-Maija Hero
Jyri Lehtonen 
Sofia Krapi 
Juha Raitinpää
Riina Palkki 
Anna Lundberg


Katso myös:

https://www.kasityokasvatus.utu.fi/

Täydennyskoulutus Oikeasti oppimaan

Matemaattisten taitojen oppiminen ja opetus

Matemaattisten taitojen oppiminen ja opetus 

Matematiikan oppimisen ja opetuksen tutkimusryhmän tutkimus- ja kehitystyö keskittyy matematiikan oppimiseen ja opetukseen varhaislapsuudesta aikuisuuteen.

Tutkimusryhmä pyrkii kehittämään parempaa ymmärrystä matemaattiseen kehitykseen vaikuttavista oppimis-, motivaatio-  ja opetusprosesseista ja etsimään empiirisesti validoituja keinoja parantaa oppimista kaikilla matematiikan oppijoilla. Tutkimusryhmässä hyödynnetään kasvatustieteellistä, psykologista ja neurokognitiivista tutkimusotetta.

Tutkimusyhmän motto "Cultivating Future Mathematical Minds" ilmentää lähestymistapaa matematiikan oppimiseen ja koulutukseen. Tavoitteena on tunnistaa ja kehittää toimivia malleja matemaattisten taitojen opetukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Vahva painopiste on matemaattisessa havainnoinnissa sekä matematiikan opetuksen laajentamisessa muodollisten oppimisympäristöjen ulkopuolelle ja joustavien matemaattisten tietojen ja taitojen tukemisessa.

>> Lue lisää Research Group for Mathematics Learning and Instruction -ryhmän nettisivuilta

Yhteyshenkilö

Minna Hannula-Sormunen

Tutkimusryhmän jäsenet: 

Minna Hannula-Sormunen
Anne Sorariutta
Anu Tuominen
Ciğdem Haser
Cristina Nanu
Edith Syrjälä
Erno Lehtinen
Heidi Harju
Hilma Halme
Jake McMullen
Janne Lepola
Jo Van Hoof
Katri Luomaniemi
Phuong Bui
Saku Määttä
Sanni Kankaanpää
Tomi Kärki
 

Opettaminen ja opettajankoulutus

Opettaminen ja opettajankoulutus

Tutkimusryhmässä tutkitaan opettamista ja opettajankoulutusta. Opettajankoulutus nähdään jatkumona, jossa olennaista on teorian ja käytännön välinen suhde kaikissa opettajan oppimisen vaiheissa.

Tavoitteenamme on rakentaa ymmärrystä opettajan oppimisesta tukeaksemme niin opettajaksi opiskelevia, työssä olevia opettajia kuin opettajankouluttajia. Tutkimme myös opetusharjoittelua yhteistyössä Turun ja Rauman normaalikoulujen kanssa. Lisäksi tutkimuskohteena on opettajien mahdollisuudet toimia muuttuvissa koulukonteksteissa.

Monet teoreettiset lähestymistavat sopivat opettamisen ja opettajankoulutuksen tutkimukseen, ja hyödynnämme monipuolisesti sekä määrällisiä että laadullisia tutkimusmenetelmiä.

Yhteyshenkilö: Mirva Heikkilä

Tutkimusryhmän jäsenet:

Päivi Granö
Mirva Heikkilä
Anni Holmström
Jukka Husu
Tuike Iiskala
Anna-Maija Katajisto
Teija Koskela
Juhani Lehtonen
Marko Lähteenmäki
Ville Mankki
Anitta Melasalmi
Mirjamaija Mikkilä-Erdmann
Iina Männikkö
Mirjam Rasmus
Jaanet Salminen
Brita Somerkoski
Mikko Tiilikainen
Topi Toivonen
Serja Turunen
Henna Vilppu
 

Oppiminen vuorovaikutuksessa

Oppiminen vuorovaikutuksessa

Tutkimusryhmämme tarkastelee oppimista sekä yhteisöllisten että yksilöllisten oppimisprosessien näkökulmista ja oppimisen tukemista vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutuksen nähdään koostuvan dynaamisista, yhteenkietoutuneista ja systeemisistä prosesseista. Perinteisten tutkimusmenetelmien lisäksi tutkimusryhmämme pyrkii hyödyntämään ja kehittämään myös uusia ja innovatiivisia analyyttisiä lähestymistapoja vuorovaikutusprosessien tutkimiseen. Tutkimusalueemme kattavat kognitiivisten, metakognitiivisten, motivationaalisten, emotionaalisten, sosiaalisten ja kulttuuristen näkökulmien tarkastelun sekä yhdessä että erikseen. Tavoitteenamme on ymmärtää oppimisen aikaista vuorovaikutusta eri tasoilla, kuten laajemmissa yhteisöissä, luokkahuoneissa, pienryhmissä sekä parien ja yksilöiden tasoilla. Tutkimuksemme kohdistuu erityisesti mikrotason ilmiöihin laajemman tason ilmiöiden tarkastelua unohtamatta. Tarkastelemme vuorovaikutusta eri oppimisympäristöissä, kuten eri kouluaineissa ja koulutustasoilla sekä työelämässä. Tutkittavamme ovat taitotasoltaan erilaisia ja eri ikäisiä oppijoita aina pienistä lapsista kouluikäisiin ja aikuisiin saakka. Ydinajatuksenamme on tehdä tutkimusta, joka edistää oppimisen taitojen ja laadun kehittymistä ja tukemista.

Yhteyshenkilö: Tuike Iiskala

Tutkimusryhmän jäsenet:

Tiina Annevirta
Anna Eskola
Olli-Pekka Heinimäki
Pilvi Heinonen
Tarja-Riitta Hurme
Tuike Iiskala
Anu Kajamies
Satu Laitinen
Janne Lepola
Jenny Marttila
Iina Männikkö
Tuire Palonen
Tarja Pietarinen
Sara Routarinne
Anne-Elina Salo
Maarit Silvén
Marja Vauras
Henna Virtanen
Simone Volet
Erika Österholm
 

Teknologiatuettu oppiminen ja luonnontieteiden oppiminen

Teknologiatuettu oppiminen ja luonnontieteiden oppiminen

Teknologiatuettuihin oppimisympäristöihin liittyvä tutkimus kattaa laajasti ikäluokat alakoululaisista aikuisopiskelijoihin. Tutkimus kohdistuu yleisesti digitaaliseen pedagogiikkaan sekä erityisesti motivaatioon ja kiinnostukseen sekä oppimiseen ja opettamiseen digitaalisissa oppimisympäristöissä.

Luonnontieteen oppimisen tutkimuksen pääpaino on ollut interaktiivisissa oppimisympäristöissä (esim. simulaatiot). Yksittäisissä tutkimuksissa ja hankkeissa on keskitytty pedagogiikan rooliin interaktiivisissa oppimisympäristöissä, esimerkiksi erityyppisten simulaatioiden (konkreetti tai abstrakti esitysmuoto) ja erilaisen pedagogisen tuen (tuen laatu ja määrä) yhteys oppimistuloksiin ja motivaatiotekijöihin sekä näiden muuttujien keskinäinen vuorovaikutus.

Yhteyshenkilö: Marjaana Veermans

Tutkimusryhmän jäsenet:

Marjaana Veermans
Tomi Jaakkola
Koen Veermans
Aleksi Lahti
Jussi-Pekka Järvinen
Erkka Laine
Miikka Korventausta
Jenni Airola
Jesper Lempiäinen
Thang Nguyen
 

Tulevaisuuden kansalaisten ja asiantuntijoiden tieteellinen lukutaito ja päätöksenteko

Tutkimus muodostaa työpaketin Suomalainen tiedepääoma ja sen kasvattaminen (FINSCI) -hankkeessa. Hanketta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. FINSCI-hanke on osana STN:n Tiedon lukutaito ja tietoon perustuva päätöksenteko (LITERACY) -ohjelmaa, jonka tavoitteena on etsiä ratkaisuja siihen, miten tietoa voidaan käyttää kriittisesti ja rakentavasti niin yksilöiden kuin yhteiskunnallisenkin päätöksenteon ja toiminnan tukena. 

Hankkeen varajohtaja ja kasvatustieteen professori Mirjamaija Mikkilä-Erdmann sekä hänen tutkimusryhmänsä tutkivat lasten, nuorten ja aikuisten tiedepääomaa, käsitteellistä tietoa, uskomuksia ja toimijuutta. Tutkimusryhmä tekee interventiotutkimusta lapsilla ja nuorilla sekä yliopisto-opiskelijoilla. Opetuskokeilujen avulla tuetaan eri-ikäisiä oppijoita alakoulusta lukioon tiedelukutaidon kehittämisessä. Yliopisto-opiskelijat osallistetaan tutkimukseen, jossa seurataan tiedepääoman, tiedelukutaidon ja toimijuuden muuttumista opiskeluaikana. Kaikissa ikäryhmissä tarkastellaan tiedepääoman yhteyksiä tiedelukutaitoon ja päätöksentekoon. Työpaketissa hyödynnetään monimenetelmällistä lähestymistapaa.

Työpaketti tuo FINSCI-hankkeeseen tärkeän teoreettisen ja metodisen lisän käsitteellisesti monimutkaisten ilmiöiden oppimisen sekä oppimiseen liittyvän toimijuuden tutkimuksesta.

Osahankkeen tietosuojaselosteet

KidNet – alakoululaisten tieteellisen lukutaidon vahvistaminen, 22.10.2021

KidNet – katseenseuranta, 15.11.2021

>> Lue lisää FINSCI-hankkeesta

>> Lue lisää Mirjamaija Mikkilä-Erdmannista

Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatus

Ryhmässä tutkitaan uusia tutkimusperustaisia arviointi- ja toimintatapoja työuransa eri vaiheissa olevien varhaiskasvatuksen opettajien ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi. Päiväkodeissa on kasvava määrä erilaisista perhe-, kieli-, ja kulttuuritaustoista tulevia lapsia, jotka edellyttävät eriasteista tukea aikuis- ja vertaissuhteissa ja joiden vaihtelevat kehityspolut johtavat tarpeeseen uudistaa arviointiosaamista. Toistaiseksi löytyy vähän tutkittua tietoa siitä, tuetaanko lasten oppimista, kehitystä ja hyvinvointia optimaalisesti varhaiskasvatuksen moninaisissa lapsiryhmissä.

Tavoitteenamme on kehittää varhaiskasvatuksen opettajien pedagogista sensitiivisyyttä ja yhteistyötä vanhempien kanssa lasten suotuisan kehityskulun tukemiseksi arjen vuorovaikutustilanteissa ajattelun, tunteiden ja käyttäytymisen tasolla vuosia ennen koulun aloittamista. Tavoitteen saavuttamista vahvistaisi varhaiskasvatuksen opettajan valmius johtaa moniammatillisen tiiminsä jäsenten tehokasta yhteistyötä, niin tiedeperustaisen tietämyksen oppimista lasten kehityksen ydinalueista kuin opitun soveltamista työelämälähtöisissä tilanteissa.

Sovellamme monitieteistä ja -menetelmällistä tutkimusotetta, integroimme erilaisia teoreettisia paradigmoja ja käytämme tieteellisesti validoituja arviointimenetelmiä (esim. havainnointia, itsearviointilomakkeita ja haastattelua) varhaiskasvatuksen opettajan ammatillisen osaamisen ja lapsen kehityksen arvioinnissa.

Yhteyshenkilö: Maarit Silvén

Tutkimusryhmän jäsenet:

Maarit Silvén
Inkeri Ruokonen

Anne Sorariutta
Anitta Melasalmi
Liisa Postareff
Janne Lepola
Satu Laitinen
Timo Ruusuvirta
Juli-Anna Aerila
Meri Pihanperä
Wenwen Yang
Alexandra Anton
 

Uusimmat julkaisut