Oppimisen ja opetuksen tutkimuskeskus CeRLI

Oppimisen ja opetuksen  tutkimuskeskuksessa (CeRLI,  Centre for Research on Learning and Instruction) tehdään korkeatasoista ja kansainvälisesti suuntautunutta koko elämänkaaren kattavaa tutkimusta.  

CeRLI on laajasti verkostoitunut ja tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia oppimisen ja opetuksen tutkimuksen keskeisten toimijoiden kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti.

CeRLI toimii Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen yhteydessä.

Tutustu tutkimusteemoihimme ja tutkimusryhmiimme

Education integrating art, craft, design, and technology

Education integrating art, craft, design, and technology 

The research group investigates art, craft, design and technology as explorative, experiential and embodied design and engineering processes and creation of culture in technologically rich formal and informal learning and working environments. The discipline of Craft, Design and Technology Education has several SIG-groups:

  1. Pedagogical and didactical research in CDT education from early childhood, primary, secondary and adult education to higher education 
  2. Innovation pedagogy and eco-social design research
  3. Holistic craft and design in the context of culture creation, wellbeing and action competence 
  4. Enterprise education research
  5. Research on safety culture and safety education in learning and working environments
  6. Research on CDT education as a discipline and a context of pre- and in-service teacher training
  7. For more and detailed information please visit www.utu.fi/CDTE

Doctoral seminar on the first Tuesday of a month during terms in Rauma Campus. Operating language is Finnish, English also possible. An option to join on-line.  Chair of the seminar Dr. Eila Lindfors, Professor in Craft, Design and Technology education. For more information please contact doctoral candidate Sari Saarnilahti, sisand@utu.fi

Members of the research group:

Eila Lindfors
Mika Metsärinne
Marja-Leena Rönkkö
Jaana Lepistö
Brita Somerkoski
Matti Waitinen
Antti Pirhonen
Anne Tiikkala
Juha Jaatinen
Matti Pirttimaa
Sari Saarnilahti 
Mikko Puolitaival
Laura-Maija Hero
Jyri Lehtonen 
Sofia Krapi 
Juha Raitinpää
Riina Palkki 
Anna Lundberg


Katso myös:

https://www.kasityokasvatus.utu.fi/

Täydennyskoulutus Oikeasti oppimaan

Kestävyyskasvatus ja kestävän kehityksen pedagogiikka

Kestävyyskasvatus ja kestävän kehityksen pedagogiikka

Kestävällä pohjalla toimiva yhteiskunta voidaan saavuttaa kestävän kehityksen sen ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen sekä kulttuurisen kestävyyden kautta. Kestävän kehityksen käsite pohjaa ekologiseen kestävään kehitykseen ottaen huomioon sosioekonomisen kestävän kehityksen ja keskeinen tavoite on maapallon resurssien jakamisessa niin, että taataan perustarpeet jokaiselle ja sitä myöden hyvä elämän laatu tuleville sukupolville.

Kestävällä pohjalla oleva koulutus puolestaan tarjoaa oppimisen ja käytännön kokemusten mahdollistamista, opiskelijoiden osallistamista ja mahdollisuuksia vapaaehtoiseen toimintaan, joka tukee henkilökohtaista kehitystä, yhteisöön sitoutumista ja lopulta johtaa muutokseen sekä yhteiskunnassa että luonnossa. Kestävän kehityksen koulutus on työkalu, joilla ihmiset saadaan ymmärtämään ympäristön monimuotoisuus ja mukauttamaan toimintansa ja suuntaamaan kehityksensä niin että ne ovat harmoniassa ympäristön kanssa. Koulutuksella, sen kaikilla tasoilla (esim. koulut, yliopistot) on keskeinen rooli kestävän yhteiskunnan rakentamisessa.

Tutkimus sisältää useita osa-alueita. Kohderyhmänä ovat opettajaopiskelijat ja koulun oppilaat. Tutkimukset kohdistuvat muun muassa opiskelijoiden tietoisuuteen kestävästä kehityksestä ja heidän käsityksiinsä ja käsitteiden hallitsemiseen kestävästä kehityksestä sekä esimerkiksi sosiaaliseen pätevyyteen opettaa vaikkapa ilmastonmuutosta. Tutkimusryhmä tekee tiivistä yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti.

Yhteyshenkilö: Eija Yli-Panula

Tutkimusryhmän jäsenet:

Eija Yli-Panula 
Eila Matikainen 
Heini-Marja Pakula 
Pekka Tolonen
Sofia Vesterkvist

Kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus ja yhdenvertaisuus koulutuksessa

Kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus ja yhdenvertaisuus koulutuksessa

Ryhmä tutkii kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta, kielenoppimista ja yhdenvertaisuutta erilaisissa koulutuskonteksteissa. Tutkimukset keskittyvät kielellisesti ja kultturisesti vastuullisen opetuksen eri näkökulmiin sekä akateemisesti ja kulttuurisesti moninaisten luokkahuoneiden oppimistilanteisiin ja -prosesseihin. 

Tutkimusryhmän tavoite on ymmärtää opettajien ja oppilaiden kulttuurienvälistä kompetenssia sekä monikielisiin ja kulttuurisesti moninaisiin opetusyhteyksiin liittyviä käytänteitä ja prosesseja, jotka edistävät oppijoiden osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja koulutuksellista tasa-arvoa luokkahuonekohtaamisista yhteiskunnalliselle tasolle. Lisäksi tutkimuksissa kiinnitetään huomio kielipedagogiikkaan ja ratkaisuihin, jotka tukevat kulttuurisesti moninaisten oppijoiden kielen ja sisällön oppimista. Tutkimusasetelmat ylittävät tieteiden rajoja ja yhdistävät laadullisia ja määrällisiä menetelmiä.

Yhteyshenkilö: Elisa Repo

Tutkimusryhmän jäsenet:

Jenni Alisaari
Heli Vigren
Tarja-Riitta Hurme
Elisa Repo
Niina Kekki 
Sara Routarinne
Julia Zhelezovskaia

Kielen oppiminen ja opetus

Kielen oppiminen ja opetus

 

Tutkimusryhmän jäsenet:

Kaisa Korpinen 
Julia Zhelezovskaia
Heini-Marja Pakula 
Sara Routarinne 
 

Korkeakoulutus, ammatillinen kehittyminen ja työssä oppiminen

Korkeakoulutus, ammatillinen kehittyminen ja työssä oppiminen 

Tutkimusryhmän ensisijaisena tavoitteena on edistää korkea-asteen oppilaitoksissa ja työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja opettamista. Ensinnäkin, tutkimus kohdistuu opettamiseen ja oppimisprosesseihin, niiden säätelyyn sekä erilaisissa konteksteissa tapahtuvaan käsitteelliseen muutokseen ja em. elementtien keskinäiseen vuorovaikutukseen. Toiseksi, painopiste on erilaisten oppimisympäristöjen tarkastelussa sekä niiden vaikutuksessa osaamisen edistymiseen. Kolmanneksi, tavoitteena on tarkastella työpaikoilla ja ammatillisissa yhteisöissä tapahtuvaa kollegiaalisuutta ja yhteistoimintaa. Käytämme monipuolisia tutkimusmenetelmiä, joihin kuuluvat itseraportointimenetelmät (esimerkiksi haastattelut ja kyselyt) sekä toisaalta vastaajista riippumaton online mittaaminen (esimerkiksi fysiologiset tutkimukset ja silmänliiketutkimus). Lisäksi hyödynnämme tutkimusasetelmissa virtuaalisia ympäristöjä, lisättyä todellisuutta sekä sellaisia menetelmiä, jotka on kehitetty toimijoiden välisten suhteiden analysoimiseen, kuten sosiaalista verkostoanalyysia. Tutkimuskohteena ovat yleensä vaativaa asiantuntijaosaamista edellyttävät kontekstit ja akateemiset ammatit.

Yhteyshenkilö: Tuire Palonen

Tutkimusryhmän jäsenet:

Erkki Anto
Mirva Heikkilä 
Neea Heinonen
Tarja-Riitta Hurme
Samuli Laato
Matti Lappalainen
Emilia Lipponen
Mirjamaija Mikkilä-Erdmann
Mari Murtonen
Siru Myllykoski-Laine
Tuire Palonen
Maikki Pouta
Marjaana Puurtinen
Heidi Salmento
Ilona Södervik
Henna Vilppu
Tuike Iiskala

Opettaminen ja opettajankoulutus

Opettaminen ja opettajankoulutus

Tutkimusryhmässä tutkitaan opettamista ja opettajankoulutusta. Opettajankoulutus nähdään jatkumona, jossa olennaista on teorian ja käytännön välinen suhde kaikissa opettajan oppimisen vaiheissa.

Tavoitteenamme on rakentaa ymmärrystä opettajan oppimisesta tukeaksemme niin opettajaksi opiskelevia, työssä olevia opettajia kuin opettajankouluttajia. Tutkimme myös opetusharjoittelua yhteistyössä Turun ja Rauman normaalikoulujen kanssa. Lisäksi tutkimuskohteena on opettajien mahdollisuudet toimia muuttuvissa koulukonteksteissa.

Monet teoreettiset lähestymistavat sopivat opettamisen ja opettajankoulutuksen tutkimukseen, ja hyödynnämme monipuolisesti sekä määrällisiä että laadullisia tutkimusmenetelmiä.

Yhteyshenkilö: Mirva Heikkilä

Tutkimusryhmän jäsenet:

Päivi Granö
Sanna Hangelin
Mirva Heikkilä
Anni Holmström
Jukka Husu
Tuike Iiskala
Anna-Maija Katajisto
Teija Koskela
Juhani Lehtonen
Marko Lähteenmäki
Anitta Melasalmi
Mirjamaija Mikkilä-Erdmann
Iina Männikkö
Brita Somerkoski
Mikko Tiilikainen
Mirjam Virtanen
 

Oppiminen vuorovaikutuksessa

Oppiminen vuorovaikutuksessa

Tutkimusryhmämme tarkastelee oppimista sekä yhteisöllisten että yksilöllisten oppimisprosessien näkökulmista ja oppimisen tukemista vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutuksen nähdään koostuvan dynaamisista, yhteenkietoutuneista ja systeemisistä prosesseista. Perinteisten tutkimusmenetelmien lisäksi tutkimusryhmämme pyrkii hyödyntämään ja kehittämään myös uusia ja innovatiivisia analyyttisiä lähestymistapoja vuorovaikutusprosessien tutkimiseen. Tutkimusalueemme kattavat kognitiivisten, metakognitiivisten, motivationaalisten, emotionaalisten, sosiaalisten ja kulttuuristen näkökulmien tarkastelun sekä yhdessä että erikseen. Tavoitteenamme on ymmärtää oppimisen aikaista vuorovaikutusta eri tasoilla, kuten laajemmissa yhteisöissä, luokkahuoneissa, pienryhmissä sekä parien ja yksilöiden tasoilla. Tutkimuksemme kohdistuu erityisesti mikrotason ilmiöihin laajemman tason ilmiöiden tarkastelua unohtamatta. Tarkastelemme vuorovaikutusta eri oppimisympäristöissä, kuten eri kouluaineissa ja koulutustasoilla sekä työelämässä. Tutkittavamme ovat taitotasoltaan erilaisia ja eri ikäisiä oppijoita aina pienistä lapsista kouluikäisiin ja aikuisiin saakka. Ydinajatuksenamme on tehdä tutkimusta, joka edistää oppimisen taitojen ja laadun kehittymistä ja tukemista.

Yhteyshenkilö: Tuike Iiskala

Members of the research group:

Tiina Annevirta
Olli-Pekka Heinimäki
Tarja-Riitta Hurme
Tuike Iiskala
Anu Kajamies
Tarja Pietarinen
Sara Routarinne
Anne-Elina Salo
Maarit Silvén
Marja Vauras
Henna Virtanen
Simone Volet
 

Teknologiatuettu oppiminen ja luonnontieteiden oppiminen

Teknologiatuettu oppiminen ja luonnontieteiden oppiminen

Teknologiatuettuihin oppimisympäristöihin liittyvä tutkimus kattaa laajasti ikäluokat alakoululaisista aikuisopiskelijoihin. Tutkimus kohdistuu yleisesti digitaaliseen pedagogiikkaan sekä erityisesti motivaatioon ja kiinnostukseen sekä oppimiseen ja opettamiseen digitaalisissa oppimisympäristöissä.

Luonnontieteen oppimisen tutkimuksen pääpaino on ollut interaktiivisissa oppimisympäristöissä (esim. simulaatiot). Yksittäisissä tutkimuksissa ja hankkeissa on keskitytty pedagogiikan rooliin interaktiivisissa oppimisympäristöissä, esimerkiksi erityyppisten simulaatioiden (konkreetti tai abstrakti esitysmuoto) ja erilaisen pedagogisen tuen (tuen laatu ja määrä) yhteys oppimistuloksiin ja motivaatiotekijöihin sekä näiden muuttujien keskinäinen vuorovaikutus.

Yhteyshenkilö: Marjaana Veermans

Tutkimusryhmän jäsenet:

Marjaana Veermans
Tomi Jaakkola
Koen Veermans
Aleksi Lahti
Jussi-Pekka Järvinen
Erkka Laine
Miikka Korventausta
Jenni Airola
Jesper Lempiäinen
Thang Nguyen
 

Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatus

Ryhmässä tutkitaan uusia tutkimusperustaisia arviointi- ja toimintatapoja työuransa eri vaiheissa olevien varhaiskasvatuksen opettajien ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi. Päiväkodeissa on kasvava määrä erilaisista perhe-, kieli-, ja kulttuuritaustoista tulevia lapsia, jotka edellyttävät eriasteista tukea aikuis- ja vertaissuhteissa ja joiden vaihtelevat kehityspolut johtavat tarpeeseen uudistaa arviointiosaamista. Toistaiseksi löytyy vähän tutkittua tietoa siitä, tuetaanko lasten oppimista, kehitystä ja hyvinvointia optimaalisesti varhaiskasvatuksen moninaisissa lapsiryhmissä.

Tavoitteenamme on kehittää varhaiskasvatuksen opettajien pedagogista sensitiivisyyttä ja yhteistyötä vanhempien kanssa lasten suotuisan kehityskulun tukemiseksi arjen vuorovaikutustilanteissa ajattelun, tunteiden ja käyttäytymisen tasolla vuosia ennen koulun aloittamista. Tavoitteen saavuttamista vahvistaisi varhaiskasvatuksen opettajan valmius johtaa moniammatillisen tiiminsä jäsenten tehokasta yhteistyötä, niin tiedeperustaisen tietämyksen oppimista lasten kehityksen ydinalueista kuin opitun soveltamista työelämälähtöisissä tilanteissa.

Sovellamme monitieteistä ja -menetelmällistä tutkimusotetta, integroimme erilaisia teoreettisia paradigmoja ja käytämme tieteellisesti validoituja arviointimenetelmiä (esim. havainnointia, itsearviointilomakkeita ja haastattelua) varhaiskasvatuksen opettajan ammatillisen osaamisen ja lapsen kehityksen arvioinnissa.

Yhteyshenkilö: Maarit Silvén

Tutkimusryhmän jäsenet:

Maarit Silvén
Inkeri Ruokonen

Anne Sorariutta
Anitta Melasalmi
Liisa Postareff
Janne Lepola
Timo Ruusuvirta
Juli-Anna Aerila
Meri Pihanperä
Wenwen Yang
Alexandra Anton
 

Uusimmat julkaisut