Oppimisen ja opetuksen tutkimuskeskus CERLI
Oppimisen ja opetuksen tutkimuskeskuksessa (CERLI, Centre for Research on Learning and Instruction) tehdään korkeatasoista ja kansainvälisesti suuntautunutta koko elämänkaaren kattavaa tutkimusta.
CERLI on Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkimusyhteisö, johon kuuluu koko OKL:n henkilöstö (mukaan lukien apurahatutkijat ja vierailevat tutkijat) sekä harjoittelukoulujen opetushenkilöstö.
CERLI on laajasti verkostoitunut ja tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia oppimisen ja opetuksen tutkimuksen keskeisten toimijoiden kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti. Toimintatapojamme ovat muun muassa seminaarit, lukupiirit ja kirjoitustyöpajat.
Tutustu tutkimusteemoihimme ja tutkimusryhmiimme
Tutkimusryhmä tarkastelee osallisuuden, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden rakentumista erilaisissa kasvu-, kehitys- ja oppimisyhteisöissä. Kiinnostuksen kohteina ovat esimerkiksi 1) yksinäisyyteen ja ostrakismiin liittyvät fysiologiset, psykologiset ja sosiaaliset mekanismit sekä niiden kehitykselliset jatkumot, 2) eri palvelujärjestelmien monialainen yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen lapsen, nuoren ja perheiden hyvinvointia vahvistavana jatkumona, 3) haavoittuvassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden äänten kuuleminen sekä 4) eriarvoisuuskehitykseen vaikuttaminen ja erilaisuuden arvon korostaminen erilaisten interventio- ja preventiomenetelmien keinoin. Tutkimusryhmä on vahvan monitieteinen ja se viitekehyksenä toimivat mm. Lapsen oikeuksien sopimuksessa ja Kansallisessa lapsistrategiassa linjatut, erityisesti lasten osallisuutta, toimijuutta sekä lapsuuden ja nuoruuden ainutlaatuisuutta ja hiljaisten äänien merkityksellisyyttä korostavat asiat.
Ryhmän yhteyshenkilöt: Niina Junttila ja Tiina Annevirta
Tutkimusryhmän jäsenet:
Tiina Annevirta
Kirsi Heikinheimo
Anni Holmström
Niina Junttila
Miia Laasanen
Nina Mellenius
Venla Panula
Jaanet Salminen
Pamela-Zoe Topalli
Saija Westerlund-Cook
Yhteistyössä:
Linnea Karlsson (TY)
Noona Kiuru (JY)
Marja-Kristiina Lerkkanen (JY)
Eija Pakarinen (JY)
Tiina Ristikari (ITLA)
Katariina Salmela-Aro (HY)
Matti Sarvimäki (Aalto)
Tutkimusryhmän jäsenten kiinnostuksen kohteina ovat historiallis-yhteiskunnallisen ja kulttuurisen kasvatuksen teemat, kuten demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus, kulttuurisesti ja katsomuksellisesti vastuullinen kasvatus, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä tulevaisuus, eettinen kasvatus ja uskonnon, historian ja yhteiskunnallisten aineiden didaktiikka. Niihin liittyviä opetuksen, oppimisen ja kasvatuksen kysymyksiä tutkitaan ryhmässä eri-ikäisten oppijoiden opetuksen ja oppimisen kannalta. Kiinnostuksen kohteena ovat formaalin, non-formaalin ja informaalin oppimisen kontekstit. Ryhmä on avoin eri tutkimusotteille, teoreettisesta ja historiallisesta koulutuspoliittiseen, empiiriseen ja kehittävään lähestymistapaan. Tutkimusten avainsanoja ovat yhteiskunta, kulttuuri, historia, kansalaisuus, demokratia, ihmisoikeudet, identiteetti ja etiikka. Ryhmässä tehtävä tutkimus linkittyy kasvatustieteeseen mutta on läheisesti yhteydessä myös yhteiskuntatieteisiin, historiantutkimukseen, uskontotieteeseen ja filosofiaan. Ryhmä toimii julkaisujen, konferenssiesitysten ja hankesuunnitelmien valmistelun ja työstämisen alustana, lukupiirinä ja muilla tavoin ryhmän omien ideoiden pohjalta. Se tukee edellä kuvatun alueen teemoista ja jatko-opinnoista kiinnostuneita perustutkinto-opiskelijoita tutkimusideansa kehittelyssä.
Ryhmän yhteyshenkilö: Anuleena Kimanen
Tutkimusryhmän jäsenet:
Julia Jaakkola
Annukka Jauhiainen
Suvi Jokila
Mikko Kainulainen
Lauri Kemppinen
Anuleena Kimanen
Jarmo Kinos
Miikka Korventausta
Teija Koskela
Susanna Leppähaara
Jan Löfström
Marjaana Puurtinen
Leif Rosqvist
Tiina Rytkölä
Johanna Tigert
Juha Vänttinen
Kestävyyskasvatus, kestävän kehityksen pedagogiikka, ympäristöaineet ja (luonnon)tiedekasvatus
Tutkimusryhmän jäsenten kiinnostuksen kohteina ovat luonnontiedekasvatuksen ja kestävän kehityksen kasvatuksen yhdistyminen kolmen vision ((Sjöström & Eilks 2018, 2022) jatkumona: Visio 1) ympäristöaineiden käsitteellinen osaaminen, tiedot, taidot arvot ja asenteet sekä osaaminen tieteenalan näkökulmasta Visio 2) ympäristöaineiden kontekstuaalinen osaaminen, tietojen ja taitojen soveltamisen näkökulmasta ja Visio 3) ympäristöaineiden osaamisen soveltaminen transformatiivisessa oppimisessa kestävän tulevaisuuden edistämiseksi, johon liittyvät vahvasti yhteiskunnallis-luonnontieteelliset, kiistanalaiset aiheet. Tutkimus keskittyy opettajankoulutuksen kenttään ja laajasti katsoen visiot 1 ja 2 “scientific literacy” ja visio 3 “sustainability” ja “transformative learning” käsitteen alle. Kestävyyskasvatuksessa korostuvat biodiversiteetti-, ilmasto- ja tulevaisuuskasvatuksen näkökulmat.
Kaikkien kolmen vision ytimessä on tieteidenvälinen ja poikkitieteellinen tieto ja opettajan ja oppijan luonnontiede- ja kestävyyskasvatuksen kompetenssit, joita ovat Unescon (2017) mukaan järjestelmä-, tulevaisuus-, normatiivinen-, strateginen-, integroiva ongelmanratkaisu, yhteisöllinen- ja kriittinen ajattelu sekä itsetuntemus. Yllä mainitut ovat ryhmän tämänhetkisiä päätutkimuskohteita kuten myös ympäristötietoisuuden tutkimus.
Tutkimus linkittyy etenkin seuraaviin Turun yliopiston monitieteisiin teemoihin ja vahvuusaluesiin: "Luonnon monimuotoisuus ja kestävyys".
Yhteyshenkilö: Eija Yli-Panula
Tutkimusryhmän jäsenet Turun yliopistossa
Eila Matikainen
Satu Kankare
Juulia Lahdenperä
Katja Koivumäki
Yhteistyö muiden yliopistojen kanssa
Isabel Banos-Gonzalez, Patricia Esteve, Ana Ruiz, Magdalena Valverde, Universidad de Murcia, Espana
Anne Pellikka, Eila Jeronen, University of Oulu, Finland
Ilona Södervik, University of Helsinki, Finland
Christel Persson, University of Kristianstad, Sweden
Ariadna Ciążela, Akademia Pedagogiki Specjalnej im. Marii Grzegorzewskiej, The Maria Grzegorzewska University, from Warsaw, Poland
Kirsten Schlueter, University of Cologne, Germany
Vesta Vančugovienė, Švietimo akademija, Kaunas (Lithuania)
Kieli- ja kirjallisuuskasvatus sekä moninaisuus
Ryhmä tutkii laaja-alaisesti ensimmäisen, toisen ja vieraan kielen oppimista erilaisissa kasvatuksen ja opetuksen konteksteissa. Tutkimusryhmän työskentelylle on tyypillistä monimenetelmällisyys ja -tieteisyys. Tutkimuksissa yhdistyvät laadulliset ja määrälliset menetelmät sekä eri tieteenalat. Ryhmän tutkijat ja väitöskirjatutkijat ovat kiinnostuneita sekä kielenoppimisen, -opetuksen, lukemisen ja kirjallisuuden sekä kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden näkökulmista varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen.
Yhteyshenkilöt Maria Tyrer ja Juli-Anna Aerila
Jäsenet:
Juli-Anna Aerila (kieli- ja kirjallisuuskasvatus)
Maria Tyrer (varhaiskasvatuksen kielitietoisuus ja monikielisyys)
Johanna Tigert (maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tukeminen, kielitietoisuus, monikielisyys)
Janne Lepola (varhaiskasvatus, vuorovaikutteinen lukeminen)
Roosa Suomalainen (diskurssitutkimus, lukijuus, kieli, yhteiskunta, valta)
Sanni Mäntyoja (kielen ymmärtäminen, lukutaito)
Mikko Haavisto (multimodaalinen oppiminen, video opetusvälineenä)
Marja Tomberg (kielitietoisuus ja monikielisyys korkeakoulutuksessa)
Kaisa Korpinen (varhainen kielenopetus, kehollinen kielen oppiminen, taideperustaiset lähestymistavat, tanssin integrointi)
Leea Lakka (lukeminen, kirjoittaminen ja eriarvoisuus)
Milla Luodonpää-Manni (vieraiden kielten opetus)
Korkeakoulupedagogiikka ja ammatillinen kehittyminen
Tutkimusryhmän ensisijaisena tavoitteena on tutkia korkea-asteen oppilaitoksissa ja työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja opettamista. Ensinnäkin, tutkimus kohdistuu opettamiseen ja oppimisprosesseihin, niiden säätelyyn sekä erilaisissa konteksteissa tapahtuvaan käsitteellisiin ja motivationaalisiin muutoksiin ja em. elementtien keskinäiseen vuorovaikutukseen. Toiseksi, painopiste on erilaisten oppimisympäristöjen tarkastelussa sekä niiden vaikutuksessa osaamisen edistymiseen. Kolmanneksi, tavoitteena on tarkastella työpaikoilla ja ammatillisissa yhteisöissä tapahtuvaa kollegiaalisuutta ja yhteistoimintaa. Käytämme monipuolisia tutkimusmenetelmiä, joihin kuuluvat itseraportointimenetelmät (esimerkiksi haastattelut ja kyselyt) sekä toisaalta vastaajista riippumaton online mittaaminen (esimerkiksi fysiologiset tutkimukset ja silmänliiketutkimus). Lisäksi hyödynnämme tutkimusasetelmissa virtuaalisia ympäristöjä, lisättyä todellisuutta sekä sellaisia menetelmiä, jotka on kehitetty toimijoiden välisten suhteiden analysoimiseen, kuten sosiaalista verkostoanalyysia. Tutkimuskohteena ovat yleensä vaativaa asiantuntijaosaamista edellyttävät kontekstit ja akateemiset ammatit.
Yhteyshenkilö: Mari Murtonen & Tuire Palonen
Tutkimusryhmän jäsenet:
Heini Ahonen
Erkki Anto
Kalypso Filippou
Satu Hakanurmi
Mirva Heikkilä
Laura Helle
Tarja-Riitta Hurme
Tuike Iiskala
Mirjamaija Mikkilä-Erdmann
Mari Murtonen
Siru Myllykoski-Laine
Trang Nguyen
Hanna Nori (myös CELE)
Tuire Palonen
Maikki Pouta
Marjaana Puurtinen
Jere Riekkinen
Emmi Saariaho-Räsänen
Heidi Salmento
Ville Salonen
Ilona Södervik
Henna Vilppu
Henna Virtanen
Erika Österholm
Monialainen käsityökasvatus
Käsityökasvatuksen tutkimusalueet:
- Käsityökasvatuksen pedagoginen ja didaktinen tutkimus
- Innovaatiopedagogiikan ja ekososiaalisen design-ajattelun tutkimus
- Käsityö kulttuurin, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittäjänä
- Yrittäjyyskasvatustutkimus
- Turvallisen oppimis- ja työympäristön tutkimus
- Käsityökasvatuksen tieteenalan ja opettajankoulutuksen tutkimus
Jatko-opintoseminaari joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina Rauman kampuksella, mahdollisuus etäyhteyteen. Seminaarit ohjaa käsityökasvatuksen professori Eila Lindfors.
Tutkimusryhmän jäsenet:
Satu Grönman
Tellervo Härkki
Arttu Korkeaniemi
Jaana Lepistö
Eila Lindfors
Jussi-Pekka Peltola
Mikko Puolitaival
Tiina Ranta
Marja-Leena Rönkkö
Brita Sommerkoski
Virpi Yliverronen - ryhmän yhteyshenkilö
Matemaattisten taitojen oppiminen ja opetus
Matematiikan oppimisen ja opetuksen tutkimusryhmän tutkimus- ja kehitystyö keskittyy matematiikan oppimiseen ja opetukseen varhaislapsuudesta aikuisuuteen.
Tutkimusryhmä pyrkii kehittämään parempaa ymmärrystä matemaattiseen kehitykseen vaikuttavista oppimis-, motivaatio- ja opetusprosesseista ja etsimään empiirisesti validoituja keinoja parantaa oppimista kaikilla matematiikan oppijoilla. Tutkimusryhmässä hyödynnetään kasvatustieteellistä, psykologista ja neurokognitiivista tutkimusotetta.
Tutkimusyhmän motto "Cultivating Future Mathematical Minds" ilmentää lähestymistapaa matematiikan oppimiseen ja koulutukseen. Tavoitteena on tunnistaa ja kehittää toimivia malleja matemaattisten taitojen opetukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Vahva painopiste on matemaattisessa havainnoinnissa sekä matematiikan opetuksen laajentamisessa muodollisten oppimisympäristöjen ulkopuolelle ja joustavien matemaattisten tietojen ja taitojen tukemisessa.
>> Lue lisää Research Group for Mathematics Learning and Instruction -ryhmän nettisivuilta
Yhteyshenkilö
Minna Hannula-Sormunen
Tutkimusryhmän jäsenet:
Phuong Bui
Hilma Halme
Minna Hannula-Sormunen
Heidi Harju
Ciğdem Haser
Sanni Kankaanpää
Tomi Kärki
Erno Lehtinen
Janne Lepola
Katri Luomaniemi
Jake McMullen
Saku Määttä
Cristina Nanu
Anne Sorariutta
Jo Van Hoof
Opettaminen ja opettajankoulutus
Tutkimusryhmässä tutkitaan opettamista ja opettajankoulutusta. Opettajankoulutus nähdään jatkumona, jossa olennaista on teorian ja käytännön välinen suhde kaikissa opettajan oppimisen vaiheissa.
Tavoitteenamme on rakentaa ymmärrystä opettajan oppimisesta tukeaksemme niin opettajaksi opiskelevia, työssä olevia opettajia kuin opettajankouluttajia. Tutkimme myös opetusharjoittelua yhteistyössä Turun ja Rauman normaalikoulujen kanssa. Lisäksi tutkimuskohteena on opettajien mahdollisuudet toimia muuttuvissa koulukonteksteissa.
Monet teoreettiset lähestymistavat sopivat opettamisen ja opettajankoulutuksen tutkimukseen, ja hyödynnämme monipuolisesti sekä määrällisiä että laadullisia tutkimusmenetelmiä.
Yhteyshenkilö: Mirva Heikkilä
Tutkimusryhmän jäsenet:
Päivi Granö
Mirva Heikkilä
Anni Holmström
Jukka Husu
Tuike Iiskala
Anna-Maija Katajisto
Teija Koskela
Marko Lähteenmäki
Anitta Melasalmi
Mirjamaija Mikkilä-Erdmann
Mari Murtonen
Iina Männikkö
Mirjam Rasmus
Jaanet Salminen
Brita Somerkoski
Mikko Tiilikainen
Serja Turunen
Henna Vilppu
Oppiminen vuorovaikutuksessa
Tutkimusryhmämme tarkastelee oppimista sekä yhteisöllisten että yksilöllisten oppimisprosessien näkökulmista ja oppimisen tukemista vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutuksen nähdään koostuvan dynaamisista, yhteenkietoutuneista ja systeemisistä prosesseista. Perinteisten tutkimusmenetelmien lisäksi tutkimusryhmämme pyrkii hyödyntämään ja kehittämään myös uusia ja innovatiivisia analyyttisiä lähestymistapoja vuorovaikutusprosessien tutkimiseen. Tutkimusalueemme kattavat kognitiivisten, metakognitiivisten, motivationaalisten, emotionaalisten, sosiaalisten ja kulttuuristen näkökulmien tarkastelun sekä yhdessä että erikseen. Tavoitteenamme on ymmärtää oppimisen aikaista vuorovaikutusta eri tasoilla, kuten laajemmissa yhteisöissä, luokkahuoneissa, pienryhmissä sekä parien ja yksilöiden tasoilla. Tutkimuksemme kohdistuu erityisesti mikrotason ilmiöihin laajemman tason ilmiöiden tarkastelua unohtamatta. Tarkastelemme vuorovaikutusta eri oppimisympäristöissä, kuten eri kouluaineissa ja koulutustasoilla sekä työelämässä. Tutkittavamme ovat taitotasoltaan erilaisia ja eri ikäisiä oppijoita aina pienistä lapsista kouluikäisiin ja aikuisiin saakka. Ydinajatuksenamme on tehdä tutkimusta, joka edistää oppimisen taitojen ja laadun kehittymistä ja tukemista.
Yhteyshenkilö: Tuike Iiskala
Tutkimusryhmän jäsenet:
Tiina Annevirta
Anna Eskola
Olli-Pekka Heinimäki
Tarja-Riitta Hurme
Tuike Iiskala
Anu Kajamies
Satu Laitinen
Janne Lepola
Tiia Lindfors
Jenny Marttila
Mari Murtonen
Iina Männikkö
Marita Neitola
Tuire Palonen
Maikki Pouta
Sara Routarinne
Anne-Elina Salo
Maarit Silvén
Anne Sorariutta
Marja Vauras
Erika Österholm
Teknologiatuettu oppiminen ja luonnontieteiden oppiminen
Teknologiatuettuihin oppimisympäristöihin liittyvä tutkimus kattaa laajasti ikäluokat alakoululaisista aikuisopiskelijoihin. Tutkimus kohdistuu yleisesti digitaaliseen pedagogiikkaan sekä erityisesti motivaatioon ja kiinnostukseen sekä oppimiseen ja opettamiseen digitaalisissa oppimisympäristöissä.
Luonnontieteen oppimisen tutkimuksen pääpaino on ollut interaktiivisissa oppimisympäristöissä (esim. simulaatiot). Yksittäisissä tutkimuksissa ja hankkeissa on keskitytty pedagogiikan rooliin interaktiivisissa oppimisympäristöissä, esimerkiksi erityyppisten simulaatioiden (konkreetti tai abstrakti esitysmuoto) ja erilaisen pedagogisen tuen (tuen laatu ja määrä) yhteys oppimistuloksiin ja motivaatiotekijöihin sekä näiden muuttujien keskinäinen vuorovaikutus.
Yhteyshenkilö: Marjaana Veermans
Tutkimusryhmän jäsenet:
Anna-Reetta Aalto
Jussi-Pekka Järvinen
Miikka Korventausta
Maiju Kyyhkynen
Aleksi Lahti
Lauri Lehtonen
Sanna Rantanen
Koen Veermans
Marjaana Veermans
Tutkimus muodostaa työpaketin Suomalainen tiedepääoma ja sen kasvattaminen (FINSCI) -hankkeessa. Hanketta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. FINSCI-hanke on osana STN:n Tiedon lukutaito ja tietoon perustuva päätöksenteko (LITERACY) -ohjelmaa, jonka tavoitteena on etsiä ratkaisuja siihen, miten tietoa voidaan käyttää kriittisesti ja rakentavasti niin yksilöiden kuin yhteiskunnallisenkin päätöksenteon ja toiminnan tukena.
Hankkeen varajohtaja ja kasvatustieteen professori Mirjamaija Mikkilä-Erdmann sekä hänen tutkimusryhmänsä tutkivat lasten, nuorten ja aikuisten tiedepääomaa, käsitteellistä tietoa, uskomuksia ja toimijuutta. Tutkimusryhmä tekee interventiotutkimusta lapsilla ja nuorilla sekä yliopisto-opiskelijoilla. Opetuskokeilujen avulla tuetaan eri-ikäisiä oppijoita alakoulusta lukioon tiedelukutaidon kehittämisessä. Yliopisto-opiskelijat osallistetaan tutkimukseen, jossa seurataan tiedepääoman, tiedelukutaidon ja toimijuuden muuttumista opiskeluaikana. Kaikissa ikäryhmissä tarkastellaan tiedepääoman yhteyksiä tiedelukutaitoon ja päätöksentekoon. Työpaketissa hyödynnetään monimenetelmällistä lähestymistapaa.
Työpaketti tuo FINSCI-hankkeeseen tärkeän teoreettisen ja metodisen lisän käsitteellisesti monimutkaisten ilmiöiden oppimisen sekä oppimiseen liittyvän toimijuuden tutkimuksesta.
Yhteyshenkilö: Mirjamaija Mikkilä-Erdmann
Osahankkeen tietosuojaselosteet
KidNet – alakoululaisten tieteellisen lukutaidon vahvistaminen, 22.10.2021
KidNet – katseenseuranta, 15.11.2021
Varhaiskasvatus
Ryhmässä tutkitaan uusia tutkimusperustaisia arviointi- ja toimintatapoja työuransa eri vaiheissa olevien varhaiskasvatuksen opettajien ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi. Päiväkodeissa on kasvava määrä erilaisista perhe-, kieli-, ja kulttuuritaustoista tulevia lapsia, jotka edellyttävät eriasteista tukea aikuis- ja vertaissuhteissa ja joiden vaihtelevat kehityspolut johtavat tarpeeseen uudistaa arviointiosaamista. Toistaiseksi löytyy vähän tutkittua tietoa siitä, tuetaanko lasten oppimista, kehitystä ja hyvinvointia optimaalisesti varhaiskasvatuksen moninaisissa lapsiryhmissä.
Tavoitteenamme on kehittää varhaiskasvatuksen opettajien pedagogista sensitiivisyyttä ja yhteistyötä vanhempien kanssa lasten suotuisan kehityskulun tukemiseksi arjen vuorovaikutustilanteissa ajattelun, tunteiden ja käyttäytymisen tasolla vuosia ennen koulun aloittamista. Tavoitteen saavuttamista vahvistaisi varhaiskasvatuksen opettajan valmius johtaa moniammatillisen tiiminsä jäsenten tehokasta yhteistyötä, niin tiedeperustaisen tietämyksen oppimista lasten kehityksen ydinalueista kuin opitun soveltamista työelämälähtöisissä tilanteissa.
Sovellamme monitieteistä ja -menetelmällistä tutkimusotetta, integroimme erilaisia teoreettisia paradigmoja ja käytämme tieteellisesti validoituja arviointimenetelmiä (esim. havainnointia, itsearviointilomakkeita ja haastattelua) varhaiskasvatuksen opettajan ammatillisen osaamisen ja lapsen kehityksen arvioinnissa.
Tutkimusseminaari kokoontuu joka toinen tiistai klo 16.00-17.30 Zoomissa. Tarkemman ohjelman ja linkin löydät Early Research Gardenin verkkosivuilta. Seminaarin kieli on suomi ja/tai englanti.
Vastuuvetäjä: Sara Sintonen
Muut vetäjät: Teija Koskela sekä Early Research Gardenin toimijat
Tutkimusryhmän jäsenet:
Juli-Anna Aerila
Satu Laitinen
Janne Lepola
Anitta Melasalmi
Meri Pihanperä
Inkeri Ruokonen
Timo Ruusuvirta
Maarit Silvén
Sara Sintonen
Anne Sorariutta
Wenwen Yang
Vieraileva professori
Lin Goodwin (葛文林) on Thomas More Brennan -professori Lynch School of Education and Human Development -koulussa Boston Collegessa. Ennen Boston Collegeen liittymistä hän toimi Hongkongin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanina (2017–2022) ja varadekaanina Teachers College, Columbia Universityssä (TCCU) New Yorkissa (2011–2017), jossa hän myös toimi Edward S. Evenden -professorina kasvatustieteissä. Professori Goodwin toimi American Educational Research Association (AERA) – Division K: Teaching and Teacher Education -jaoston varapuheenjohtajana (2013–2016), ja on Learning Policy Instituten vanhempi tutkija. Kollegoidensa nimeämänä hänet valittiin vuoden 2024 AERA Fellow’ksi, tunnustus joka "kunnioittaa tutkijoita heidän poikkeuksellisista panoksistaan ja erinomaisuudestaan kasvatustieteellisessä tutkimuksessa". Hän on saanut Yhdysvaltain liittovaltiolta useita miljoonien dollarien apurahoja tukeakseen TR@TC-ohjelmaa, innovatiivista opettajaresidenssiohjelmaa TCCU:ssa, jonka hän suunnitteli ja käynnisti vuonna 2009. Ohjelmasta on valmistunut tähän mennessä 13 vuosikurssillista erinomaisia opettajia New Yorkin kouluihin.
Dr. Goodwinin tutkimus keskittyy opettajien/opettajankouluttajien uskomuksiin, identiteetteihin ja kehitykseen; oikeudenmukaiseen koulutukseen ja tehokkaaseen opetukseen maahanmuuttaja- ja vähemmistötaustaisille nuorille; kansainvälisten opettajankoulutuskäytäntöjen ja -politiikan vertailevaan analyysiin; sekä aasialaisten/aasialaisamerikkalaisten kokemuksiin Yhdysvaltain kouluissa. Hän on julkaissut laajasti tutkimusta ja saanut tunnustusta tutkimuksestaan ja tieteellisestä työstään AERA SIG: Research on the Education of Asian and Pacific Americans ja Committee on Scholars of Color -jaostoilta sekä Singaporen National Institute of Educationilta ensimmäisenä Dr. Ruth Wong -opettajankoulutusprofessorina. Viime aikoina hän on saanut vuoden 2023 AERA Division K Legacy Award -palkinnon, joka juhlistaa vanhempia tutkijoita, "jotka ovat panostaneet merkittävässä määrin ja esimerkillisesti opetukseen ja opettajankoulutukseen". Vuonna 2022 hän sai Spencer Foundation Mentor Award -palkinnon työstään nousevien akateemikkojen ja tohtoriopiskelijoiden kanssa. Professori Goodwinin tutkimus ja opetus ovat vieneet hänet ympäri maailmaa lukuisiin maihin, kuten Brasiliaan, Jordaniaan, Mongoliaan, Latviaan, Kiinaan, Puolaan, Suomeen ja Australiaan, joissa hän on tehnyt yhteistyötä paikallisten kasvattajien kanssa tukeakseen oikeudenmukaisia ja osallistavia tuloksia kaikille opiskelijoille. Hän aloitti uransa erityisopettajana toisen asteen koulussa.
