Tieteellisen ajattelun taitojen oppiminen ei ole aina helppoa yliopisto-opiskelijoille. Turun yliopistossa väittelevä Heidi Salmento näkee, että tieteellinen ajattelu tulisi nostaa keskiöön erityisesti opetussuunnitelmatyössä.
Maalaisliittolainen poliitikko ja pääministeri Juho Emil Sunila puolusti tinkimättä suomalaista kansanvaltaa Lapuan liikettä ja muita ulkoparlamentaarisia voimia vastaan. Tuomas Rantala esittää poliittisen historian väitöskirjassaan, että Sunila oli yksi 1920- ja 1930-lukujen merkittävistä poliitikoista, jotka ratkaisivat Suomen yhteiskunnallisen ja kansanvaltaisen kehityksen suunnan.
New Education -liike tavoitteli kouluopetuksen nykyaikaistamista ja pyrki parantamaan tyttöjen ja työväenluokkaisten lasten mahdollisuuksia kouluttautumiseen 1900-taitteen Isossa-Britanniassa. Lauri Luoto tarkasteli kasvatustieteen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan New Education -liikkeen verkostoitumista ja vaikutusta Ison-Britannian koulutuspoliittiseen päätöksentekoon.
Tiedettä teatterin keinoja hyödyntäen esille tuova Akateeminen vartti palaa uudella kokonaisuudellaan Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämölle maaliskuussa 2024. Turun yliopiston ja Turun Kaupunginteatterin yhdessä ideoimassa ja luomassa illassa kahdeksan tutkijaa kertoo työstään ja tutkimuksesta vartin puheenvuoroissaan.
Kirjallisuudentutkija ja kirjailija Olli Löytty on valittu Turun yliopiston kirjallisuuden ja luovan kirjoittamisen apulaisprofessoriksi 1.1.2024 alkaen. Kyseessä on luovan kirjoittamisen ensimmäinen professuuri.
Millainen olisi viihtyisä, kaupunkilaisten, matkailijoiden ja yritysten arjen sujuvuutta edistävä, osallisuutta vahvistava sekä luonnon ja ympäristön huomioiva Turun sataman ja Linnanniemen alue? Miten data ja digitaaliset ratkaisut voivat olla avuksi alueen ja älykkään satamakaupunki Turun kehityksessä? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisessä tutkimushankkeessa.
Ihon levyepiteelisyöpä eli okasolusyöpä on pahanlaatuinen ja yleisin etäpesäkkeitä lähettävä ihosyöpä. Okasolusyövän ilmaantuvuus kasvaa kaikkialla ja Suomessakin sitä löydetään vuosittain yli 2100 uutta tapausta. Levinneen okasolusyövän ennuste on huono, sillä siihen ei ole olemassa tehokasta hoitokeinoa. Turun yliopiston professoreiden Jyrki Heinon ja Veli-Matti Kähärin johtama tutkimus osoitti, että melanooman ja keuhkosyövän hoitoon kehitteillä oleva uusi lääkeaine, plixorafenibi, estää myös okasolusyövän etenemistä.
Erityisherkkyyden käsite on auttanut monia tulkitsemaan omaa elämäänsä uudella tavalla. Reeta Hautaniemi tarkasteli sosiologian alan väitöstutkimuksessaan erityisherkkien elettyjä kokemuksia ja niiden merkityksellistämistä yhdistystoiminnassa.
Turun yliopiston tutkijoiden juuri julkaistu puutiaistutkimus tarkentaa käsitystä puutiaisten esiintymisestä ja puutiaisvälitteisten tautien riskialueista Suomessa. Puutiaisia kohdataan Etelä-Suomen lisäksi yhä enemmän myös Itä- ja Pohjois-Suomessa. Ajallinen vaihtelu eri lajien esiintymisessä vaikuttaa puutiaisvälitteisten tautien riskiin eri alueilla. Tutkimuksessa on hyödynnetty laaja-alaista aineistoa kansalaisten ilmoittamista puutiaishavainnoista koko Suomessa.
FM Piia Vuorinen perehtyi Suomen historian alan väitöskirjassaan Suomessa vuosina 1919–1944 toimineen valtiollisen poliisin kommunisteihin kohdistamiin kontrollitoimiin sekä erityisesti siihen, miten naisepäiltyjen sukupuoli vaikutti näihin toimenpiteisiin.